*

Aleksi Tolvanen Nuori, kansainvälinen ja liberaali

Kaikki blogit puheenaiheesta Itä-Ukrainan sota

Luhanskin vallankaappaus voi tarkoittaa kapinallistasavaltojen yhdistymistä

Toissaviikon tiistaina asemiehet valtasivat rakennuksia Luhanskissa, Itä-Ukrainan itsenäiseksi julistautuneessa ”kansantasavallassa”. ”Tasavallan sisäministeri” Igor Kornet ilmoitti operaation liittyvän ”ukrainalaisten soluttautujien” paljastumiseen. Edellisenä päivänä ”tasavallan johtaja” Igor Plotnitski oli syyttänyt Kornetia hulppean talon valtaamisesta omaan käyttöönsä ja määrännyt tämän eroamaan. Neljän päivän vastakkainasettelun jälkeen Plotnitski ilmoitti eroavansa ”terveyssyistä”, ja hän pakeni Venäjälle.

Miehet sodassa

Ammattikoulun jälkeen Mihail Tolstyh kutsuttiin Ukrainan armeijaan. Siellä georgialaisen näköinen poika sai lempinimen ”Givi” neuvosto-elokuvien stereotyyppisen kaukasialaishahmon mukaan. Mihailin isoisoisä oli georgialainen, mutta Givi ei puhu kieltä eikä ole käynyt maassa.

Armeijan jälkeen Tolstyh teki sekalaisia töitä, myymälävartijana ja köysityöntekijänä huoltoyhtiössä. Lopulta hän päätyi autonkuljettajaksi kotikaupunkinsa Ilovaiskin kaapelitehtaalle, Donetskin eteläpuolelle.

Ukrainan vapaaehtoispataljoonista kiinnostavaa tutkimustietoa

Vuonna 2013 Euroopan unioni lupasi Ukrainalle paljon mutta tiukan paikan tullen (2014) antoi vähän. Koska Ukrainan armeija oli huonossa tilassa ja poliittinen koneisto hajanainen, korruptoitunut ja päättämätön, jäi Venäjän tukeman aseellisen ja separatistisen liikkeen rajaaminen vapaaehtoisten reserviläisten sekä kansalaisliikkeiden harteille.

Ukrainan ja Syyrian sodat eivät ratkaise Itämeren turvallisuutta

Presidentti Vladimir Putinin Suomen vierailun yhteydessä nousi esille taas kerran Itämeren turvallisuustilanne ja siihen vaikuttavat tekijät. Yleinen käsitys Suomessa on, että Ukrainan ja Syyrian sodan ratkaisut parantaisivat myös Itämeren turvallisuustilannetta.

Tuon laatuiset ajatukset eivät ole uusia.

Alkaako Itä-Ukrainassa tapahtua?

Venäjä odotti Trumpista vapahtajaa, joka lopettaa pakotteet ja nostaa Venäjän uudelleen kansainväliseksi suurmahdiksi. Pieleen meni. Trumpiin ei voinut luottaa ja talouskin on menossa yhä pahemmin kuralle kun asevoimista pitää leikata rajusti. Silloin kun nöyryytys on suurinta, Venäjä näyttää ottavan vanhat kunnon konstit käyttöön: valloitetaan jotain asevoimin, mieluiten ulkomailta. 

Hollannin pyytämiä BUK-koeräjäytystietoja ei toimitettukaan Suomesta

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna presidentti Sauli Niinistö ja ulkoministeri Timo Soini pitivät dramaattisen ja tunteikkaan tiedotustilaisuuden, joka nousi viikonlopun ykköspuheenaiheeksi kautta koko suomalaismedian.

Kiduttajan lyhyt onni

Venäläiset tiedotusvälineet kertoivat 16. lokakuuta taistelijanimellä ”Motorola” tunnetun separatistipäällikkö Arsen Pavlovin ja hänen henkivartijansa menehtymisestä Itä-Ukrainassa asuintalon hissiin asennetun pommin surmaamina. Pavlov on aiemmin toiminut Tshetsheniassa, ja hän on tullut tunnetuksi erityiden raakana vankien kiduttajana ja tappajana.

Saako Suomi nyt näin oman Bukgate ohdakkeen luottamuksen koetinkiveksi

MH17 tutkimus Hollannista halusi Suomesta teknistä tutkimusapua. Näin räjäytettiin meilläkin palveluskäytössä ollut/ olleita venäläisvalmisteisia BUK – ilmatorjuntaohjuksia. Piti saada räjäytyksen jälkeiset sirpaleet, lävistetyn metallin sirpalejäljet ja sirpaleiden muodot – osuman jälkeen. Sanottiin, että ne olisivat ikään kuin ”sormenjäljet”.

 

The Conflict in Ukraine from a Libertarian Point of View

Introduction

 

Kirjoitan ja julkaisen tähän blogiin poikkeuksellisesti jotain englanniksi, koska tämä on kansainvälinen aihe, joka kiinnostaa myös ulkomaisia lukijoita. Tästä huolimatta katson aiheelliseksi julkaista tämän kirjoituksen suomenkielisellä sivustolla. Viime vuosina minulla ei ole ollut enää aikaa kirjoittaa tätä blogia, mutta nyt teen poikkeuksen, koska tämä on yksi suosikkiaiheistani. Mutta tästä eteenpäin jatkan tätä blogikirjoitusta siis englanniksi.

Naton Bukarestin kokouksessa 2008 ratkaistiin Ukrainan kohtalo, entä Suomen?

Natolla oli päämiesten huippukokous Bukarestissa 2.4.–4.4.2008, ja samassa yhteydessä pidettiin myös Nato-Venäjä-neuvoston kokous. Suomea huippukokouksessa Naton rauhankumppanimaana edusti presidentti Tarja Halonen ja Venäjää Nato-Venäjä-neuvostossa presidentti Vladimir Putin.

Kokouksen aiheena olivat muun muassa Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyyteen tähtäävät MAP-ohjelmat (Nato Membership Action Plan).

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä