*

Aleksi Tolvanen Nuori, kansainvälinen ja liberaali

Kapitalistinen markkinatalous on eettisesti ylivertainen yhteiskuntamalli

Työn teosta saatu palkkio on oleellisesti sidoksissa sen kanssa, kuinka yhteiskunnassa tunnustetaan yksityinen omistusoikeus. Yksityinen omistusoikeus on puolestaan kehittyneen yhteiskunnan ja kultturievoluution edellytys. Periaatteellisesti toimivan jaottelun mukaan yhteiskunnat voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen perusteella, miten ne suhtautuvat yksityiseen omistusoikeuteen sekä, miten työn teosta saatava palkkio määräytyy tämän myötä. Kapitalistisissa markkinatalouksissa yksityisomistus tunnustetaan kokonaan ja täysin sosialistisissa yhteiskunnissa se kielletään kokonaan. Kaikki yhteiskuntamuodot näiden kahden ääripään väliltä ovat sekatalouksia, joissa yksityisomistusta rajoitetaan enemmän tai vähemmän, muttei kokonaan.

 

Yhteisöissä ja yhteiskunnissa, joissa yksityinen omistusoikeus on hylätty kokonaan, päädytään tilanteeseen, jossa elintason nousu ja kulttuurievoluutio kohti sivistystä eivät ole lainkaan mahdollisia. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että ihmisillä ei ole kannustimia tehdä töitä ja keksintöjä parhaan kykynsä mukaan, jos he eivät saa ponnisteluistaan sitä vastaavaa palkkiota, miten he ovat hyödyttäneet muita ihmisiä.

 

Kommunismissa tuotanto perustuu poliitikoista ja byrokraateista koostuvan keskusjohdon päätöksiin. Sen sijaan, että ihmiset saisivat itse päättää työnsä tuloksista, on heidät alistettu keskusjohdon mielivallan alle. Tällainen yhteiskuntajärjestys tuhoaa elintason ja mahdollisuuden sen kehittämiseen, mutta tätäkin ongelmaa tärkeämpi seikka on tulonjaon epäoikeudenmukaisuus kommunismissa. Kun kaikki ihmiset on alistettu keskusjohdon hallintaan, saa pieni poliittinen eliitti, joka ei tuota mitään, nauttia etuoiketetusta asemasta, kun taas muu osa ihmisistä pakotetaan elämään äärimmäisessä köyhyydessä. Kyseinen pakottaminen ja alistaminen perustuvat aloitteelliseen väkivaltaan ja jatkuvaan väkivallan uhkaan, mikä on täysin epäeettistä.

 

Interventionistiset yhteiskunnat eli sekataloudet, joihin lukeutuvat esimerkiksi sellaiset sosialidemokraattisiksi muokatut maat, kuten Suomi ja Yhdysvallat, perustuvat valtion roolin osalta samankaltaiseen epäeettiseen ja epäoikeudenmukaiseen sosialismiin kuin totaalisen kommunistisetkin yhteiskunnat. Myös elintasoon ja sen kehittämiseen liittyvät ongelmat ovat sekatalouksissa samansuuntaisia kuin kommunismissa. Sekatalouksissa ne eivät kuitenkaan ilmene niin voimakkaasti, koska yksityinen omistusoikeus hyväksytään jossain määrin.

 

Sekataloudet perustuvat pitkälti sosialidemokraattiselle ajattelulle, jonka mukaan valtion pitää tuloeroja tasaamalla luoda ”sosiaalista oikeudenmukaisuutta”. Tällainen ”sosiaalinen oikeudenmukaisuus” ei kuitenkaan ole millään tavalla eksakti käsite vaan päinvastoin. Se on täysin subjektiivinen, kullekin sosialistille ominainen käsite, jonka raameissa he pyrkivät pakottamaan toiset ihmiset elämään. Tällöin todellisen oikeudenmukaisuuden periaate murentuu. Oikeudenmukaisuus on todellisuudessa sitä, että ihmiset saavat elää ilman pakottamista ja alistamista. Henkilökohtaisten ihanteiden tyrkyttäminen valtion kautta muulle yhteiskunnalle ”sosiaalisen oikeudenmukaisuuden” nimissä on siis ristiriidassa järkevästi ymmärretyn oikeudenmukaisuuskäsitteen kanssa.

 

Sekatalouksissa julkinen sektori tarjoaa ihmisille enemmän tai vähemmän erilaisia hyvinvointipalveluita ja harjoittaa mielivaltaisia tulonsiirtoja. Tämä kuitenkin perustuu siihen, että ihmisiä verotetaan. Usein kuultu osuva kuvaus sanoo verottamisen olevan varkautta, mitä se onkin. Toisaalta kuitenkin varkaus on kaunisteleva termi verottamiselle. Ryöstäjä iskee tiettyyn uhriinsa tavallisesti yhden kerran, mutta verotus on jatkuvaa. Verotus on pikemminkin ihmisten osittaista orjuuttamista.

 

Orjuushan tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät saa pitää työnsä tuloksia ja päättää niistä itse vaan joutuvat toisen ihmisen tai ryhmän asettamaan pakkoon perustuen työskentelmään isäntänsä alistamina. Siltä osalta, mikä ihmisten tuloista menee veroihin, vastaa kyseistä tilannetta, sillä verojen maksu on väkivallan uhalla pakollista. Tällöin yksityistä omistuoikeutta on loukattu veroilla samaan tapaan kuin ryöstäjä loukkaa sitä tehdessään varkauden. Yksilö ei enää omista verotettua osaa tuloistaan eikä saa siten enää päättää siitä. Näin ollen ihmiset ovat sekatalouksissa pakotettuja elämään osittaisessa orjuudessa. Jos veroihin menee tuloista esimerkiksi 35 %, tarkoittaa tämä 35 % orjuutta. Ei tarvitse olla matematiikkanero ymmärtääkseen tämän. Kysymys kuuluukin, onko orjuus eettisesti hyväksyttävää? Mielestäni ei.

 

Kaikista sairain verotuksen muoto on tulovero, koska sen on suorinta orjuutusta. Sen lisäksi, että progressiivinen tulovero vähentää tehokkaasti taloudellista toimeliaisuutta, on sen idea aivan erityisen sairas eettisesti. Ei ole tasa-arvoista orjuuttaa toisia ihmisiä muita ihmisiä enemmän tuloerojen perusteella. Sekatalouksissa yksityisen sektorin osalla työnteko ja kaupankäynti perustuvat molemmin puoliseen vapaaehtoisuuteen, joten näin syntyvien tuloerojen tasaaminen on ihmisten vapaaehtoisen kanssakäymisen rajoittamista. Tämän vuoksi sosialismi kaikissa muodoissaan on myös äärimmäisen epäsosiaalinen aate.

 

Huomatessamme sosialismin kaikkissa muodoissaan epäeettiseksi ja tehottomaksi menetelmäksi, jää jäljelle vapaa markkinatalous. Kapitalistisessa markkinataloudessa yksityisomistus tunnustetaan kunnollisesti, minkä vuoksi verotus pyritään minimoimaan. Minimivaltion (poliisi, puolustusvoimat, oikeuslaitos) rahoittamiseksi riittäisi murto-osa tavanomaisten sekatalouksien verokertymästä. Tällainen yhteiskunta perustuu aloitteellisen väkivallan tuomitsemiselle, mikä tekee siitä eettisesti kestävän järjestelmän. Tällöin poliisi ja armeija eivät ole olemassa sitä varten, että ne voisivat loukata yksityistä omistusoikeutta, mitä on niiden osittainen tehtävä sekatalouksissa, riippuen interventionismin määrästä. Vapaassa markkinataloudessa julkisen poliisilaitoksen, armeijan ja oikeuslaitoksen ainoa olemassaolon tarkoitus on kansalaisten suojeleminen pakkovallalta ja yksityisen omistusoikeuden turvaaminen.

 

Vapaassa markkinataloudessa työsuhteet ja kaupankäynti perustuvat aina molemminpuoleiseen vapaaehtoisuuteen. Tällöin sosialistien moittimat tuloerot ovat seurausta ihmisten vapaaehtoisesta kanssakäymisestä. Ihmisten erilaisuudesta seuraavista tuottavuuseroista syntyvissä tuloeroissa ei siis ole mitään epäoikeudenmukaista, jos oikeudenmukaisuus ymmärretään siten, että ihmisten vapaaehtoinen toiminta on oikeudenmukaista ja pakottaminen ei. Mielestäni tämä on ainoa järkevä ja tarkasti määriteltävissä oleva käsitys oikeudenmukaisuudesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Jouni Kokkonen

"Vapaassa markkinataloudessa julkisen poliisilaitoksen, armeijan ja oikeuslaitoksen ainoa olemassaolon tarkoitus on kansalaisten suojeleminen pakkovallalta ja yksityisen omistusoikeuden turvaaminen."

Tällaisessa yhteiskunnassa omaisuus peritään. Kukaan joka ei peri pysyy ikuisesti köyhänä, ja perijät ikuisesti rikkaana. Olemme takaisin keskiajan feodaaliyhteiskunnassa, jossa kansa on äärettömän köyhää ja aateliset äärettömän rikkaita.

Vapaan markkinatalouden suurin ongelma on juuri periminen. Miksi miljardiomaisuuden keränneen hyödytön idiootti poika saa periä ja luoda ikuisen dynastian, joka pitää älykkäämmät ja kyvykkäämmät maassa pelkästään omaisuutensa voimalla?

Ja asevoimien tulisi turvata näiden hyödyttömien ja kyvyttömien perijöiden omaisuus ikuisuudesta ikuisuuteen, kun omaisuus alunperinkin on mahdollisesti hankittu riistämällä ja sama riisto jatkuu kun yhteiskunnallinen monopoliasema varallisuuteen ja luonnonvaroihin on saavutettu. 100% perintövero ja pitäkää markkinataloutenne. Silloin vain aidosti kyvykkäät menestyvät, eikä kyvytön perijä voi hyväksikäyttää varallisuuteen hankittua monopoliasemaa kyvykkäämpien riistopalkkaamiseen.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Keskiaikaiset feodaaliyhteikunnat edustavat kaikkea muuta kuin vapaata markkinataloutta. Feodaaliyhteiskunnat perustuivat siihen, että ihmiset joutuivat pakon edessä työskentelemään hallitsijan hyväksi, joka sitten keräsi työn tulokset itselleen veroina. Hallitsijat myös rajoittivat vapaata kilpailua usein hyvin tiukasti myöntämällä monopolioikeuksia. Kuten kirjoituksestani käy ilmi, tarkoittaa vapaa markkinatalous sitä, että ihmisten talodellinen toiminta perustuu kaikissa tilanteissa vapaaehtoisuuteen eikä valtion tai minkää muunkaan hallitsijan asettamaan pakkoon.

Yksityiseen omistusoikeuteen kuuluu, että omaisuuden saa antaa tai testamentata kuoleman jälkeen kenelle tahansa. Tämän kieltäminen on yksityisomistuksen rajoittamista.

Vapailla markkinoilla ei juurikaan synny monopoleja. Monopolit ovat seurausta valtioiden lainsäädännöllisesti asettamista kilpailun rajoitteista.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Vapailla markkinoilla ei juurikaan synny monopoleja. Monopolit ovat seurausta valtioiden lainsäädännöllisesti asettamista kilpailun rajoitteista. "

Onko sinulle tullut jo lukion historiantunneilta eteen Yhdysvaltain antitrustilait ja syyt, miksi ne luotiin? Kuten Monopoli-pelissä (sic), vapaa markkinatalous, jossa ei ole riittäviä valtiollisia rajoitusmekanismeja, johtaa tasapainotilaan, jossa kullekin tärkeälle yhteiskunnan alalle jää vain yksi toimija monopoliasemaan. Syynä tähän on se, että pidemmällä aikavälillä joku on aina mitättömän suuruisen määrän kustannustehokkaampi kuin joku toinen ja pystyy aggressiivisella kilpailulla romauttamaan kilpailijansa konkurssiin. Monopolit voivat syntyä myös kartellisopimuksista, joissa useat vahvat osapuolet yhtyvät yksinoikeutetuksi toimijaksi alallaan ja joita olisit myös saattamassa täyden sopimusvapauden piiriin.

Se, ettei jollakin alalla ole monopolia tai sitä käytännössä vastaavaa kartellia, on aina valtionhallinnon tai ylikansallisten valtioliittoumien tietoinen päätös ja sopimus, ei luonnollisen kehityksen päätepiste.

Et ottanut myöskään kantaa siihen, miten minimivaltioehdotelmassasi on se vähäinenkin valtionhallinto järjestetty? Pääsevätkö kansalaiset kuitenkin äänestämään yleisesti ja yhdenvertaisesti, vai äänestetäänkö varallisuusperiaatteella?

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Voi-voi. Sitä ollaan niinkuin nautittu meidän kaikkien kustantama peruskoulukin ja nyt kun on siitä pinteestä päästy niin koululaitos pitäisi lakkauttaa samoin tein niiltä henkilöiltä, joilla ei olisi varaa tyystin ilman julkisia, "mielivaltaisia tulonsiirtoja" kouluttaa penikoitaan?

Harmi, ettei tätä hoksattu aiemmin. Olisi meinaan eräältä patenttitoimiston ukkelilta jäänyt 1906 esittämättä melko mullistavaa tietoa. Samainen ukkeli kun meinaan aikanaan heitti, jotta tiede on erittäin mielenkiintoista ja palkitsevaa, mutta jos siitä pitäisi saada elantonsa niin eipä onnistu.

Ilman vastaavanlaisia pyyteettömiä otuksia me olisimme molemmat todennäköisimmin menossa hevosauroilla maata kyntämään niin pitkälle iltamyöhään kuin valoisaa on, eikä meillä olisi aikaa pohtia ideologiaa.

Parhaiten mielestäni toimii vaihtoehtoisuuteen perustuva malli. Ei pelkästään joko-tai. Minkäs teet jos vaikka pentuna joutuu vaikka auto-onnettomuuteen ja vammautuu niin pahoin, ettei pystykään toimimaan täyspainoisena voitontavoittelijana, vaan tarvitseekin lähes jatkuvaa huolenpitoa? Heittääkö vanhemmat roskalavalle, jotta tämä ikävä tapahtuma ei pääse sotkemaan oman välttämättömän elannon hankintaa, vai pistetäänkö huutokauppakohteeksi, jos vaikka joku hyväntekijä suostuisi vastaanottamaan huollettavakseen?

Verotuksesta olen toki samaa mieltä, mutta kuten näet - tiettyjä kokonaisuuksia (esimerkiksi nyt tämä perusopetus) on kätevämpi tehdä kootusti ihan yhteisistä varoista kuin niin, että kotona lapselle opetetaan kaikki mahdollinen. Samalla lapsi on kommunikoimassa ikätovereidensa kanssa niin syntyy sosiaalisia kontakteja. Sosiaalisia kontakteja tarvitaan yhteistyöhön. Sitten pitää enää miettiä, mihin sitä yhteistyötä tarvitaan.

Ehkä sitten korkeakoulussa pääsevät siihen asti. Toivotaan ainakin.

Jouni Kokkonen

"Kuten kirjoituksestani käy ilmi, tarkoittaa vapaa markkinatalous sitä, että ihmisten talodellinen toiminta perustuu kaikissa tilanteissa vapaaehtoisuuteen eikä valtion tai minkää muunkaan hallitsijan asettamaan pakkoon."

Nälkä pakottaa aina työskentelemään vaikka ruokapalkalla. Suomessa on jo nyt ihmisiä jotka tarjoutuvat ilmaiseksi töihin saadakseen työkokemusta. Etu on aina niillä jotka ovat perineet yhteiskunnallisen asemansa ja varallisuutensa. Heidän ei koskaan tarvitse tarjota palveluksiaan ruokaa vastaan ja he voivat vapaasti määritellä hinnat ja palkat muille. Tällöin syntyy feodaaliyhteiskunta ja se ei näennäistä kuningasta tarvitse ollakseen feodaaliyhteiskunta. Se että verotus on siirretty maaorjien verottamisesta kulutukseen ei muuta mitään. Orjat ovat ehkä keskiajan mittarilla paremminvoivia ipadeineen, eivätkä edes ymmärrä asemaansa. Siis eräänlaista kuluttamisen ja psykologian avulla luotua tieteellistä orjuutta.

Oleellista oliskin kysyä, voisiko periä pudota eliitistä ja ei-periä nousta eliittiin? Tapahtuisiko ylimmän ja alimman luokan välillä selkeää kiertoa että vaikkapa 50% eliitistä vaihtuisi joka sukupolvi. Jos ei, väkivaltainenkin vallankumous voisi olla täysin moraalisesti perusteltua. Omistusoikeus ei ole mikään Jumalan luoma oikeus. Se on yhteiskunnan myöntämä hallintaoikeus ja sitä voidaan aina tarvittaessa uudelleenarvioida, kun yhteiskunnallinen epätasa-arvo kasvaa liian suureksi niin että toiset ovat tuomittuja epäonnistumaan syntymässään ja toiset syntyvät voittajiksi.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Jouni, kuten tarkemmalla lukemisella olisit voinut huomata, Aleksi kirjoitti, että "[vapaa markkinatalous tarkoittaa] sitä, että ihmisten talodellinen toiminta perustuu kaikissa tilanteissa vapaaehtoisuuteen eikä valtion tai minkää muunkaan hallitsijan asettamaan pakkoon". (Korostus omani.) Sinä vastasit tähän, että "Nälkä pakottaa aina työskentelemään vaikka ruokapalkalla."

On aika mielenkiintoista ja ihan älyllisesti epärehellistäkin rinnastaa luonnon sanelemat pakot ihmisten asettamiin pakkoihin. Luonnon pakoille emme voi mitään, mutta se ei oikeuta yhtään ihmisen pakkoa.

Jouni Kokkonen

Pasi, emme ole luonnosta vapaita entiteettejä. Jos luonto asettaa meille rajoituksia, on se huomioitava yhteiskunta suunnittelussa. Jos yhteiskunnan eliitti hyväksikäyttää köyhien hätää, kuten tarjoamalla pelkkää ruokapalkkaa, he eivät voi toimia enää saman yhteiskunnan alaisuudessa. Lopputulos on pahimmassa tapauksessa sisällissota.

Se että nälän tunne on luonnonilmiö, ei ole tekosyy hyväksikäyttää toisen hätää, eikä se välttämättä ole edes nälän syy. Ihmisen aiheuttamat pakot ovat täysin oikeutettuja jos syy nälkään on yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja osa yhteiskuntaa hyväksikäyttää tätä toisten hätää. Tässä ei ole älyllistä epärehellisyyttä muuta kuin itsesi taholta.

Se että utopiassasi kukaan ei pidä valtaa on vain utopiaa. Viime kädessä valtaa pitää aina pääoma ja varallisuus, jos ei kukaan muu. Jos heillä on valta vapaasti määrätä vaikkapa palkkojen koot, osa ihmisistä voi todellakin joutua työskentelemään nälkäpalkalla ja tällä ei ole mitään tekemistä luonnon pakkojen kanssa vaan ihmisen röyhkeyden.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Jos lähtökohta olisi joskus ollut se, että kaikilla on saman verran eli esimerkiksi ei mitään, niin mitenköhän rikkaat ovat saaneetkaan omaisuutensa, jos yhteiskuntajärjestys on ollut vapaa markkinatalous?

Koska vapaassa markkinataloudessa kaikki kaupankäynti on vapaaehtoista, ainoa keino rikastua kunnolla (siis tulla oikein rikkaaksi) on tuottaa muille todella paljon jotakin, josta muut ovat valmiita maksamaan, ja vieläpä olla tässä jatkuvasti kilpailijoitaan parempi. Tämä on todella vaikea suoritus, johon pystyvät vain kyvykkäimmät. Ja tärkeämmin, tämä on todella hieno suoritus, sillä näin rikastunut ihminen on tuottanut miljoonille tai jopa miljardeille ihmisille tuotteita ja palveluita laadukkaammin ja edullisemmin kuin kilpailijansa, joten hän on hyödyttänyt myös heitä merkittävästi.

Jos ja kun tällä tavoin rikastuneella on jälkeläisiä eli mahdollisia perillisiä (vapaassa markkinataloudessahan kukaan ulkopuolinen ei päätä miten perintö jakautuu vaan perittävä itse, jos vain sen muistaa ennen kuolemaansa tehdä; jälkeläiset eivät tällöin välttämättä ole ainoita perijöitä tai perijöitä lainkaan), niin perilliset voivat yrittää tehdä peritylle omaisuudelle tasan kolme eri asiaa: kasvattaa sitä, ylläpitää sitä (kutakuinkin muuttumattomana) tai tuhlata sitä.

On sanomattakin selvää, että viimeksi mainittu on helpointa, kuten muuan Brunein sulttaanin poika taannoin osoitti. Jokainen keksii suunnattomasti tuhlauskohteita jättiomaisuudelle. Tosin myönnetään, että todella suuren omaisuuden tuhlaaminen voi sekin olla kohtuullisen vaikeaa, jos sitä ei vain kokonaisuudessaan lahjoita pois.

Perinnön ylläpitäminen on jo selvästi vaikeampaa, toki jonkin verran riippuen kyseisen omaisuuden laadusta. Sitä on suojeltava ryövääjiltä, tuhoajilta, saastuttajilta, kulumiselta ja niin edelleen. Tästä kaikesta aiheutuu kustannuksia, jotka hiljalleen syövät perintöä, ellei sitä pidetä edes osittain tuottavana, jolloin syntyy edellä mainittua hyötyä kolmansille osapuolille vapaaehtoisen kaupankäynnin kautta.

Perinnön kasvattaminen on vaikeinta. Jos sitä yrittää kasvattaa samaan tahtiin kuin perittykin sitä kasvatti, on oltava yhtä kyvykäs kuin tämä tuottamaan voitollisesti muille jotain hyötyä, josta nämä ovat valmiita vapaaehtoisesti maksamaan. Toki vähempikin kyvykkyys riittää, tällöin omaisuus kasvaa vain hitaammin.

Myönnän toki, että suuresta perinnöstä on perijöille hyötyä, sillä se muun muassa mahdollistaa heille investoinnit, jotka muuten olisivat olleet heille vaikeita tai mahdottomia. Tosin tällaisen investoinnin, sikäli kun se ei ollut tuhlaava, seuraus on se, että perijät pystyvät entistä paremmin tuottamaan hyvää ympärilleen ja siten kasvattamaan omaisuuttaan.

Tästä näemme, että jos perinnönsaaja on kyvykäs, hän voi käyttää perintöä sen kasvattamiseen tuottamalla muille lisää laatutuotteita ja -palveluita edullisesti. Tällöin kaikki hyötyvät. Jos taas perinnönsaaja on kyvytön ja/tai tuhlaajapoika, niin aika hoitaa perinnön pois hänen käsistään, kaikkien muiden eduksi.

On myönnettävä, että kyvytön tai tuhlaava perijä sai hetkellisesti käsiinsä omaisuutta, jonka luomiseen hän oli todennäköisesti kaikissa merkityksellisissä suhteissa osaton. Siltikin on parempi antaa hänen saada perintönsä, sillä kysymys ei lopultakaan ole hänen oikeudestaan perintöön, vaan perittävän oikeudesta päättää omasta omaisuudestaan. Jos perittävällä ei ole eläessään oikeutta päättää siitä, kenelle hänen omaisuutensa siirtyy hänen kuollessaan, miten hänellä on muka oikeutta päättää siitäkään, että eläessään hänen omaisuutensa kuuluu hänelle? Perintö onkin nähtävä lahjana, jonka lahjoitushetki on ehdollisesti viivästetty antajan kuolemaan.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Parhin Pasi,

olet tavallaan kyllä oikeilla jäljillä, mutta sinuakin näyttäisi vaivaavan tietynlainen fanatismi. Ehkä se johtuu siitä, että olet läpikäynyt kaikki muut vaihtoehdot läpi, tai sitten et ole joutunut elämään omassa sopassasi.

Otetaan esimerkki, joskin paljon kärjistetty:

Minä tulen kuntaasi ja ilmoitan, että jos meikäläinen pistetään toimittamaan sähköt ja mitä olen katsonut sähkön hintaa kunnassa niin 20% leikkaantuu välittömästi hinnoista ja vastaavanlainen edullisuus taataan suhdanteiden muuttuessakin.

Kaupat tulee. Se sitten onkin niin, että takapihaltasi metrin päähän, oman yksityisen omistuksesi rajan taakse ilmestyy kunnon hiilivoimala, jossa käytän polttoaineena mahdollisimman halpaa hiiltä (oikein kunnon rikkipitoista), että jos siinä köhässä ja laskeumassa pystyy sähkölaitteisiin keskittymään niin jo on suoranainen ihme.

Sitten raivostuttuasi lähdet kehittelemään parempaa mallia, joka olisi samalla yhtä edullinen kuin minun häkäpönttö, mutta päästöiltään inhimillisempi. Se minun kasaama pytinki nyt ei vain millään muotoa sovellu omaan energiantuottolaitokseesi, joten minä jään toimettomaksi ja sinä pistät uuden monumentin pystyyn ja jengi kunnassasi on paljon tyytyväisempiä.

Mutta sama kuvio toistuisi mitä ilmeisimmin, vaikka meillä ei olisikaan hintakuvioita lainkaan mukana. Ihminen tekee keksintöjä tarpeiden mukaan, ei tuijoittamalla pankkisaldonsa muutosnopeuden mukaan.

Itse asiassa juuri valtoimeksi päästetty eduntavoittelu on jättänyt meidät nuolemaan näppejämme (kansantaloudellisesti ajateltuna), kun työt ovat siirtyneet muualle. 80-luvulla tekstiiliteollisuutemme lähti pääosin Portugaliin. Mutta kuten tiedämme, miten hemmetin hyvä mesta tuo on tätä nykyä niin sieltä ne ulkoistivat Kiinaan. Kiina kävi kalliiksi, joten sitten tehdään kehon verhoilut Bangladeshissa. Sielläkin mellakoidaan tehtaita vastaan.

Ja me kuljemme täällä ulkomailta tuoduissa tuulipuvuissamme ja ihmettelemme, että mahtoikohan tässä mennä jokin vikaan?

Mallisi kaatuu ihan siihen samaan kuin sekataloudet ja totaliristinen kommunismi: ihmisen omaan typeryyteen ja kuvitelmaan siitä, että "omistaa" jotain. Jonkun asian "omistaminen" luo halua omistaa lisää, tulee tarkaksi penninvenyttäjäksi. Jotkut jopa suorastaan ahneiksi. Miksi muutoin pers'aukisia työttömiä patistetaan kuluttamaan nyt, ettei talous jatkaisi sakkaamistaan? Eikös se olisi nyt niiden tehtävä, joilla sitä massia on?

Miksei niin tapahdu ja miksei yhteisöllisyys enää toimikaan? Mihin katoaa yhteistyö?

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Henri hei,

Esimerkkisi kaatuu jo siihen, että olettaessamme vapaan yhteiskunnan tunnustaman jokaisen täyden omistusoikeuden omaisuuteensa ja henkilöönsä, niin tietenkään sinulla ei ole oikeutta saastuttaa muiden omaisuutta saati henkeä, vaan hiilivoimalasi aiheuttamista vahingoista sinun olisi maksettava täysi korvaus. Tämän asian tiedostaminen todennäköisesti ehkäisisi sinua ja rahoittajiasi ryhtymästä moiseen hankkeeseen ainakin asutusalueiden läheisyydessä tai ilman asianmukaisia päästösuodattimia.

Käyttäjän miikavanhapiha kuva
Miika Vanhapiha

Pasi kirjoitti:
"Koska vapaassa markkinataloudessa kaikki kaupankäynti on vapaaehtoista, ainoa keino rikastua kunnolla (siis tulla oikein rikkaaksi) on tuottaa muille todella paljon jotakin, josta muut ovat valmiita maksamaan, ja vieläpä olla tässä jatkuvasti kilpailijoitaan parempi. Tämä on todella vaikea suoritus, johon pystyvät vain kyvykkäimmät."

Ei pidä paikkaansa. Riittää kun sinulla on eniten aseita ja isoin armeija. Monesti pelkkä häikäilemättömyyskin riittää, kuten maailmanhistoria osoittaa. Entä miten saada haltuunsa isoin armeija sekä tehokkaimmat aseet? No tietenkin omaamalla vaihtokaupan arvoa esittäviä symboleita eli rahaa enemmän kuin kukaan muu. Valehtelu auttaa, kun tekee sen vain riittävän isosti ja ideologisin äänenpainoin.

Ymmärrän tässä keskustelusäikeessä sekä kolumnistin että yllä olevan kommentoijan kuvaileman vapaan markkinatalouden määritelmän olevankin pikemminkin jonkinlainen abstrakti idea, joka sinällään ei voi koskaan toteutua oikeasti. Katsonkin, että ongelmana maapallolla on joukko ihmisiä, jotka joko a) uskovat tähän ideaan tosissaan ja yrittävät ajaa sitä elävän elämän yhteiskuntamalliksi kaikkialle tai sitten b) sanovat olevansa idean takana mutta käyttävätkin sitä ainoastaan subsistenssi- ja talousstrategioihinsa liittyvänä poliittisena ja taktisena lisäkeinona oman tai lähipiirinsä varallisuuden kasvattamiseen entisestään. Ja voi niitä outoja köyhiä, jotka kaipaavat täysin vapaata markkinataloutta! He ovat kuin ne 40% amerikkalaisista jotka äänestävät republikaaneja, vaikka ao. puolue edustaa ainoastaan varakkainta 10-prosenttia väestöstä. Tai kuin ne alempaa keskiluokkaa ja sitä varattomampaa sakkia olevat suomalaiset kokoomuslaiset.

Tässä meidän ideologisesti uskomattoman moniarvoisessa maailmassa suurin osa maapallon suurimmista yksityisvarallisuuksista on luotu rikollisin keinoin ryöstämällä ja tuhoamalla - jos ei aina suoraan niin ainakin välillisesti. (Joitain harvoja poikkeuksia saattaa olla.) Tätä taustaa vasten vaikkapa kolonialismi ja orjakauppa näyttäytyvät oikeassa valossaan; kolumnistin peräänkuuluttaman vapaan markkinatalouden kirkkaina ilmentyminä. Valtaosa meistä tavallisista ihmisistä kuitenkin kokee nämä ikävyydet puhtaan kleptokraattisina prosesseina, sekä ennenkaikkea rikoksina ihmisyyttä vastaan.

On lukemattomia hyväksyttäviä keinoja kerryttää varallisuutta missä hyvänsä yhteiskuntamallissa. Esimerkinomaisesti mainittakoon, että vaikkapa Exxonin toimitusjohtajalle vuonna 2006 maksettu 400 miljoonan dollarin eläkepaketti ei ole niistä yksi.

Pääajatukseni on seuraava. Jos leikimme, että täysin vapaan markkinatalouden ehdoilla toimiva yhteiskunta olisi mahdollinen ja siihen siirryttäisiin jotenkin mystisesti ja onnistuneesti niin että kaikilla maapallon asukkailla olisi alkuun pelimerkkejä yhtä paljon, emme mielestäni kuitenkaan voi olettaa että tässä uudessa uljaassa maailmassa esille ponnistavat uusrikkaat ja kyvykkäät yksilöt menestyisivät vain ja ainoastaan hyvyyttään. Vahvoilla olisivat sen sijaan opportunistiset kusettajat ja älykkäät mutta moraalittomat varkaat, jotka hyvin nopeasti vinouttaisivat tämän ´ihanneyhteiskunnan´ sosiaalisen todellisuuden valtaosalle kurjaksi. Aikaa puhtaan kleptokraattisen eliitin rajoitamattomaan valtaannousuun antaisin parikymmentä vuotta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Nyt vain nuori mies tulostaa tekstinsä ja laittaa sen kehyksiin seinälle. Jos saa terveenä elää niin lukee kerran vuodessa. Ellei ala missään vaiheessa hävettämään, niin kannattaa lukea jotain muutakin tekstiä välillä.

Rahan magia on istunut ainakin otolliseen maaperään. Jokaisesta yksityisestä omistajasta on jäljellä hautakumpu ja parhaimmillaan nepotistisesti jaetun perinnön myönteiset vaikutukset perillisten menestymismahdollisuuksiin lähtökohtaisesti. Vai onko periytyvä omistus niin tuotantohyödykkeissä kuin hengentuotteissa mielestäsi yhteiskunnallisesti tehokkaassa käytössä?

Sinänsä hienosti laadittu kooste siitä propagandasta, minkä koululaitos juniorien päähän istuttaa. Oikea elämä on sitten jotakin muuta ja jokaisen kohdalla eri näköinen. Tuolla asenteella pääsee kuitenkin pankkiin töihin, eikä näkemystään tarvitse välttämättä muuttaa. Jos nyt pankit sattuvat pysymään pystyssä...

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

"Sinänsä hienosti laadittu kooste siitä propagandasta, minkä koululaitos juniorien päähän istuttaa."

Päinvastoin. Suomessa julkinen koululaitos indoktrinoi lapset nuoressa iässä sosialisteiksi. Sen vuoksi Suomi on täynnä kaltaisiasi ihmisiä, jotka menettävät malttinsa heti, kun joku linjaa sosialidemokraattisen konsensuksen vastaisesti.

Anna-Leena Nieminen

"...Sen vuoksi Suomi on täynnä kaltaisiasi ihmisiä, jotka menettävät malttinsa heti, kun joku linjaa sosialidemokraattisen konsensuksen vastaisesti"

Naulan kantaan sanottu! Suomessa saa olla vain yleisesti hyväksyttyä eli käytännössä "sosiaalidemokraattista mieltä", muunlaisista näkemyksistä joko leimataan tyhmäksi, tehdään naurunalaiseksi tai vähätellään.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Oma tekstisi on kieltämättä varsin kärjistetty, mutta en hämmästele sitä, koska se on osa muutenkin nähtävissä olevaa ikäpolvitrendiä. Mitä tulee tähän väittämääsi:

" Suomessa julkinen koululaitos indoktrinoi lapset nuoressa iässä sosialisteiksi. "

katson, että tilanne on etenkin suurissa kaupungeissa päinvastainen. Jos vertaa tyypillisiä Lukiolaisten liiton esityksiä, koskien lukion jälkeistä aikaa, yliopistojen ylioppilaskuntien kannanottoihin, huomaa, että Suomessa opiskelijaelämään siirtyessä tulee valtava siirtymä poliittisesti vasemmalle, eniten humanistisilla aloilla, mutta osittain myös luonnontieteissä ja teknillistietellisillä aloilla.

Lukiolaisten keskuudessa opiskelijaelitismin oraat rehottavat, koska heistä harvat, Lukiolaisten liiton johtoasemiin päässeistä tuskin ketkään, ovat joutuneet vastentahtoisesti ottamaan hanttihommia, kuten siivousta, puhelinmyyntiä tai hampurilaisravintoloiden kassalla myyntiä tai kokemaan kertaakaan, miltä tuntuu kun rahat ovat vähissä ja joutuu pelkäämään vuokranmaksunsa ja asumisoikeutensa edestä.

Käytännössä kaikki alemman keskiluokkaisenkin elintason omaavat vanhemmat rahoittavat lukioikäisensä elämisen, oppikirjat ja kohtuulliset huvitkin täysimääräisesti, mutta monien osalta tämä asiantila muuttuu ylioppilaskirjoitusten jälkeen rajusti niukkuutta ja harkinnanvaraisempaa rahankäyttöä kohden, etenkin jos muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Useat siis hieman laveasti ilmaisten "kasvavat sosialisteiksi" yliopistomaailmassa oltuaan lukioaikana mielipiteiltään paljon porvarillisempia, kuten sinäkin.

Juha Kuronen

Olen kateellinen Aleksille.
Itse tuossa iässä vielä kaivoin nenää ja kirjoitin opettajan ohjeilla "yhtietyö ja solidaarisuus" banderolleja.
Olin tiukasti sosiallidemokraattisen perskoulun aivopesun pauluoissa. "Raha on väärin" ja sitä rataa...herätys todellisuuten tuli onneksi myöhemmin.

Aleksi osaa aivan selvästi ajatella omila aivoillaan.
Vaikka libertaari ja kokoomus on aikamoinen oxymoron niin toivon todella, että Aleksi pysyt vakauksessasi.
Vanhat sosialistit tulevat syyllistämään sinua 70-lukuisella retoriikalla vielä pitkään ja useaan kertaan.

Perkules, en ole kovinkaan huolissani meidän nuorisosta!

S S

"Työn teosta saatu palkkio on oleellisesti sidoksissa sen kanssa, kuinka yhteiskunnassa tunnustetaan yksityinen omistusoikeus. Yksityinen omistusoikeus on puolestaan kehittyneen yhteiskunnan ja kultturievoluution edellytys."

Esimerkiksi feodalismi on sinusta oikein. Siinä oli yksityinen omistusoikeus ja sitten orjia, joilla ei ollut omistusoikeutta edes omaan kehoonsa.

"täysin sosialistisissa yhteiskunnissa se kielletään kokonaan."

Olkiukkoargumentti. Sosialismissa valtio omistaa tuotantovälineet, mutta ei kunkin henkilökohtaisia yksityistavaroita.

"Tämä johtuu suurelta osin siitä, että ihmisillä ei ole kannustimia tehdä töitä ja keksintöjä parhaan kykynsä mukaan, jos he eivät saa ponnisteluistaan sitä vastaavaa palkkiota, miten he ovat hyödyttäneet muita ihmisiä."

Jos siis sataa ja yksi miettii, olisipa kiva, että tehtäisiin porukalla katto, mutta sitten ajattelee, ettei hän itse pääse siitä katosta hyötymään enempää kuin ne, jotka eivät ole keksineet kattoa, niin pitää sitten keksinnön omana tietonaan?
Modernissa yhteiskunnassa ei esimerkiksi Linuxin kaltaiset keksinnöt tämän teorian mukaan olisi lainkaan mahdollisia.

"Kommunismissa tuotanto perustuu poliitikoista ja byrokraateista koostuvan keskusjohdon päätöksiin."

Ei perustu. Opettele nyt, hyvä lapsi, argumentoimaan, jos aiot aikuisten maailmassa pärjätä!
Marksistis-leniniläisessä bolshevismissa tuotanto perustuu viisivuotissuunnitelmiin, mutta se ei ole lainkaan sama kuin kommunismi, eikä mikään kommunismi ole sama kuin miksi kommunismin määrittelit aiemmin!

"Sen sijaan, että ihmiset saisivat itse päättää työnsä tuloksista, on heidät alistettu keskusjohdon mielivallan alle. Tällainen yhteiskuntajärjestys tuhoaa elintason"

Jos nyt lähdetään tästä kuvitteellisesta tilanteesta, niin sittenkään se ei tuhoa elintasoa. Päinvastoin, tämä keskusjohto voi päättää siitä, että kukin saa tarpeensa mukaan. Kapitalismissa kaikki luonnonvesivarat voidaan muuttaa CocaColaksi. Markkinoiden diktatuuri ei eroa keskusjohdon mielivallasta.

"Kun kaikki ihmiset on alistettu keskusjohdon hallintaan, saa pieni poliittinen eliitti, joka ei tuota mitään, nauttia etuoiketetusta asemasta, kun taas muu osa ihmisistä pakotetaan elämään äärimmäisessä köyhyydessä."

Tämä ei eroa kapitalismista eikä optiomiljonääreistä paljonkaan.

"Tällainen ”sosiaalinen oikeudenmukaisuus” ei kuitenkaan ole millään tavalla eksakti käsite"

Kyllä se on hyvin eksakti käsite ja sitä voidaan mitata empiirisesti.

(loput kapitalistisonnasta deletoitu)

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

"ei esimerkiksi Linuxin kaltaiset keksinnöt tämän teorian mukaan olisi lainkaan mahdollisia"

Linus kehitti Linuxin alunperin omaan tarpeeseen ja antoi sen sitten muidenkin käyttöön ja jatkokehitettäväksi. Myös jatkokehittäjät ovat suurelta osin kehittäneet sitä omaan tarpeeseen ja jakaneet työnsä tulokset, koska jakamisesta ei ole haittaakaan ollut vaan pikemminkin kaikinpuolin hyötyä.

"Opettele nyt, hyvä lapsi, argumentoimaan..."

Hah, ensin vetoat itse väittelyvirheeseen aiemmalla (virheellisellä) olkiukkoväitteelläsi ja sitten alennut vähättelemään nuorta kirjoittajaa hänen ikänsä vuoksi. Noloa. :)

"keskusjohto voi päättää siitä, että kukin saa tarpeensa mukaan."

Jos jokainen saa itse päättää omat tarpeensa, niin lähes jokaisen tarpeet ovat lopulta rajattomat, mihin ei minkäänlainen keskusjohto pysty tyydyttävästi vastaamaan. Jos taas ei saa päättää, niin heidät on alistettu keskusjohdon mielivallan alle.

"Tämä ei eroa kapitalismista eikä optiomiljonääreistä paljonkaan."

Jos viittaat kapitalismilla nykyiseen talousjärjestelmään, parempi sana olisi korporatismi, sillä kuten Aleksi erinomaisesti osoitti, nykyjärjestelmä ei ole kapitalismia eli vapaata markkinataloutta. Korporatismi on parempi sana, koska se kuvaa sitä, että suuret yritykset saavat lainsäädännöllisiä palveluksia valtioilta vastineeksi maksamistaan suurista veroista, jolloin pienet toimijat kärsivät. Ja totta, ei eroa paljonkaan korporatismista, jossa pieni, hyvät poliittiset suhteet omaava eliitti saa nauttia etuoikeutetusta asemasta. Sekä kommunismi, sosialismi että korporatismi ovat huonoja järjestelmiä.

Peter Kreisler

Kirjoitus on oivallinen esimerkki siitä mitä seuraa kun kritiikki ulkopuolista informaatiota koskien puuttuu. On valitettavaa, että kirjoittaja vertailee olemassa olevia yhteiskuntamalleja eikä ymmärrä että yksikään olemassaoleva malli ei ole kovin toimiva. Eli kun unohdetaan se, että olemassaolevia yhteiskuntamalleja voisi kehittää, onkin kehitys pysäytetty.
Myönnän että aikoinaan, noin 18 vuotiaana, ajatukseni olivat noilla samoilla linjoilla. Samanlaisella kokoomuslaisella wannabeistisella vakaumuksella. Myöhemmin tajusin että kaikki eivät voi kuulua "miljonääriluokkaan", eikä varattomuus aina ole oma syy.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Erinomainen kirjoitus, Aleksi, mutta kritiikin aihettakin toki on. Onnistut nimittäin sivuuttamaan sen tosiasian, että lopussa esittelemäsi yhteiskuntamalli ei ole vapaa markkinatalous, vaan sekatalous, joka toki on viritetty hyvin vähäiseksi sellaiseksi.

Ristiriita on silti ilmeinen, kun alussa määrittelet vapaan (tai kapitalistisen, sama asia) markkinatalouden sellaiseksi, jossa yksityisomaisuus tunnustetaan kokonaan, mutta myöhemmin väität, että markkinataloudessa on vähäisistä verovaroista rahoitetut yövartijavaltion julkiset palvelut, eli yksityisomaisuutta ei tunnustetakaan kokonaan vaan melkein!

Melkein kirjoituksen loppuun asti ehdinkin luulla sinun kritisoivan sekatalouksia, mutta valitettavasti tarjositkin tilalle vain erilaista sekatalousmallia. Siis kokonaisuutena erinomainen kirjoitus, mutta pettymyksen jälkimaku siitä jäi.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Teoreettisesti Pasin kannattama anarkokapitalismi on päämääränä arvokkain yhteiskuntamuoto vapauden näkökulmasta.

On kuitenkin eri asia pohtia, onko päämäärään ylipäätänsä mahdollista koskaan päästä. Jos maailmasta tulisi vaikka vähäksikin aikaa anarkokapitalistinen, niin eikö jatkuvasti olisi olemassa riskinä, että joukko suurta taloudellista valtaa omaavia psykopaatteja tai barbaareja laittaisivat resurssinsa yhteen ja alkaisivat muuntamaan taloudellista valtaansa aseelliseksi ja poliittiseksi vallaksi, jonka jälkeen muut itsensä uhatuksi tuntevat tahot joutuisivat tekemään samoin vastustaakseen uhkaa? Tästä lähtisi siis jälleen liikkeelle valtioitumisen prosessi, kunnes päädyttäisiin samaan pisteeseen kuin nyt ollaan, jossa koko planeetan maa-alueet ovat valtioiden hallussa.

Eräs tapa nähdä asia onkin ajatella, että demokraattiset valtiot ovat osuuskuntia ja diktatuurit ja oligoarkiat ovat feodaalivaltioita, joissa yksi tai muutama ihminen omistaa kaiken, mutta antaa joitakin vapauksia alustalaisille hyötyäkseen itse.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Verotukselle on vaihtoehtoja. Esimerkiksi lahjoitukset, testamentit, äänestysmaksu. Sitten voisi spekuloida että valtion velvollisuus esimerkiksi ei olisi valvoa yksityisoikeudellisia sopimuksia, kuten sitä, että kartellista laistaja joutuu maksamaan sakkoa -- mutta maksamalla leimaveron, yritykset voisivat ostaa valtiolta sopimusehtojen valvonnan.

Kääntäen: jos yritykset luottavat toisiinsa, ne eivät tarvitse valtion palveluja, eikä valtiolla vastaavasti ole kustannuksia eikä tuloja.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Pasi: Ymmärrän toki esittämäsi kritiikin. Periaatteessa anarkokapitalismi olisi minimivaltiota ihanteellisempi yhteikuntajärjestys. Näen kuitenkin anarkokapitalisminkin johtavan lopulta jonkinlaisiin valtioihin tai niiden kaltaisiin organisaatioihin. Tämä johtuu siitä, että valitettavasti on todennäköistä, että on aina olemassa sellaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä toisten pakottamisen ja yksityisomaisuuden loukkaamisen olevan väärin. Siksi näen, että on järkevämpää linjata minarkian puolesta kuin anarkokapitalismin, joka kuitenkin johtaisi lopulta jonkin asteisiin sekatalouksiin.

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Tällä kertaa kritiikkini oli ensisijaisesti sitä, että kirjoituksesi oli sisäisesti ristiriitainen. Alku oli anarkokapitalistinen ja loppu minarkistinen ilman minkäänlaista siirtymää tai perustelua jälkimmäisen puolesta edellisen yli, aivan kuin alkukin olisi ollut minarkistinen.

Mutta mitä tulee anarkokapitalismia koskevaan kritiikkiisi, niin se sopii paremmin nimenomaan minarkiaan, minkä puolesta puhuu myös historia. Minarkia on anarkokapitalismia alttiimpi yksilönoikeuksia ymmärtämättömien ja pakottamista kaihtamattomien ihmisten väärinkäytölle, koska minarkiassa valtio on jo olemassa, ja koska tuon valtion on toimiakseen oltava suurin voima, ja koska tuossa valtiossa on jonkinlainen menetelmä (oli se nyt mikä tahansa) vallanpitäjien valitsemiselle, niin potentiaalisten väärinkäyttäjien tarvitsee ainoastaan hankkiutua vallanpitäjiksi voidakseen ryhtyä käyttämään valtion valtaa omaksi edukseen ja laajentamaan sitä. Yhdysvalloissa, joka on varmaankin historiallisesti ollut lähinnä minarkiaa alkuaikoinaan, tämä kävi selväksi jo heti alussa, kun jo perustajaisienkin joukossa oli tuollaisia henkilöitä. Nykypäivänä näemme, mitä siitä minarkiasta on jäljellä. Väitänkin, että minarkia johtaa aina lopulta sekatalouksiin ja niistä eteenpäin, eikä ole mahdollista hakata minarkiaa kiveen.

Anarkokapitalismissa valtion muodostamisen mahdollisuus on toki niin'ikään olemassa, mutta nähdäkseni se on siinä huomattavasti epätodennäköisempi. Vähäisenkään pakkovallan myöntävää valtapositiota ei yksinkertaisesti ole olemassa, toisin kuin kaikissa valtioissa minarkia mukaanlukien, joten sellainen olisi ensin luotava. Anarkokapitalistinen yhteiskunta ei puolestaan voi olla olemassa post-etatistisessa maailmassa, ellei merkittävä osa yhteiskunnan väestöstä ole alunperin niin halunnut. Näin ollen voitaneen olettaa, että jonkinlainen osa anarkokapitalistisen yhteiskunnan jäsenistä on valmis ja halukas pyrkimään estämään kaikki orastavat valtiohankkeet kaikin käytettävissä olevin keinoin. Koska valtiohanke on jossain vaiheessa väistämättä väkivaltainen, sen torjumiseen on hyväksyttävää käyttää väkivaltaa riittävissä määrin. Näin ollen kysymykseksi jää se, oliko valtiohanketta vastustava väestönosa riittävän suuri ja voimakas vai ei, tai lähdettiinkö valtiohankkeeseen ollenkaan epäiltäessä sen vastustajien olevan liian voimakkaita.

Toinenkin, väkivallaton tie anarkokapitalismista valtionkaltaiseen yhteiskuntaan on toki mahdollinen. On nimittäin täysin mahdollista, että ihmiset omasta vapaasta tahdostaan liittyvät osuuskuntiin, jotka tarjoavat heille palveluita maksua vastaan. On myös mahdollista, että ajan myötä osuuskuntien välinen kilpailu johtaa siihen, että osuuskuntia on jäljellä vain yksi ja kaikki tai lähes kaikki yhteiskunnan jäsenet kuuluvat siihen omasta vapaasta tahdostaan. Tämä voisi näyttää valtiolta, mutta ei sitä ole, vaan on osuuskunta. Keskeisimpänä eroavaisuutena jäsenyyden vapaaehtoisuus, mikä poikkeuksetta puuttuu valtioista.

Torbjörn Liimatainen

"Orjuushan tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät saa pitää työnsä tuloksia ja päättää niistä itse vaan joutuvat pakkoon perustuen työskentelmään isäntänsä alaisuudessa."

Kapitalismissa isännän alaisuuteen eli palkkaorjuuteen pakottaa esim. fyysiset perustarpeet tai sosiaalinen stigma. Yhdysvaltojen republikaanithan vastustivat palkkaorjuutta (wage slavery) 1800-luvun puolivälissä juuri se eettisten ongelmien vuoksi. Heidän mukaan se erosi varsinaisesta orjuudesta (chattle slavery) vain siinä, että se oli väliaikaista.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Muokkasin tätä lausetta hieman selkeämmäksi, jottei tule väärin ymmärryksiä: "Orjuushan tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät saa pitää työnsä tuloksia ja päättää niistä itse vaan joutuvat toisen ihmisen tai ryhmän asettamaan pakkoon perustuen työskentelmään isäntänsä alistamina."

Mielestäni fyysisten tai sosiaalisten tarpeiden vertaaminen siihen, että jokin ryhmä tai yksilö pakottaa toista yksilöä tai ryhmää on älyllisesti epärehellistä. Ihmisillä on kaikenlaisia tarpeita, joita he voivat tyydyttää työtä tekemällä. Vapaassa markkinataloudessa työn teon kannustin on yksilön halu tyydyttää tarpeitaan. Tällöin työntekijä työskentelee elääkseen ja työnantaja työllistää, koska työntekijän työ on tuottavaa. Molemmat hyötyvät.

Käyttäjän Nonissimo kuva
Simo Raittila

Ongelmana yhä rinnastuksessasi se, että orjalla on tosiaan tuo pakko ja pakote. Sosiaalisen kapitalismin sekatalouksissahan yksilöä ei pakoteta työhön. Vero on siis "vain" vero - eikä suinkaan aseta työnteon pakkoa.

Tuloero eroaa vielä vanhakantaisemmista veroista siinä, että se on kohdistettu oikeudenmukaisemmin veronkantokyvyn mukaan. Toiminta on yhä vapaaehtoista niin, että yksilö myös tietää minkä osa siitä "varastetaan" ja mikä osa jää käteen.

Vanhakantaisessa aktuaalisessa tasaverossahan oli se ongelma, että ne jotka halusivat tehdä vähemmän työtä joutuivat väkivallan uhalla pakkoon tuottaa vähintään tarpeeksi, että pystyivät maksamaan sen absoluuttisen verosumman.

Torbjörn Liimatainen

Tolvanen

Tarkoitin perustarpeita kuten ruokaa jolla pysyy hengissä. Väistät täysin kysymyksen palkkaorjuudesta, jota esim. klassisen liberalismin yksi isistä von Humboldt vastusti seuraavin argumentein.

In his 1791 book On the Limits of State Action, classical liberal thinker Wilhelm von Humboldt explained how "whatever does not spring from a man's free choice, or is only the result of instruction and guidance, does not enter into his very nature; he does not perform it with truly human energies, but merely with mechanical exactness"— and so when the laborer works under external control, "we may admire what he does, but we despise what he is."

Käyttäjän hansi kuva
Hansi Harjunharja

Hyvä kirjoitus, kieliopillisesti. Muutoin voinkin allekirjoittaa Peter Kreislerin kommentoinnin.
Kapitalismi kuvastaa ahneutta ja sellaisena se on myös piirtynyt ihmisten mieliin. Jaan tässä ohessa myös ajatuksen tästä demokratiasta ja siitä, miten mahdollisesti demokraattisen päätännän voi kääntää: Demokraattinen politiikka keskittyy kompromisseihin. Niinpä demokraattisen politiikan tarkoitus on eriävien mielipiteiden vähentäminen. Täten siis demokraattinen politiikka tähtää mielipiteenvapauden minimoimiseen rauhan keinoin, kun eriävät mielipiteet kootaan kompromissiseksi kaikkien ja ei kenenkään mielipiteeksi ja sitä agendaa sitten ajetaan. Eli onko demokratia vain totalitarismia lampaan vaatteissa?
Jännää, eikö? :)

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Onko kapitalistisen markkinatalouden yhteiskuntamallissa muuten jotain demokratian rakenteita? Päättääkö joku siitä minkälainen on armeija ja poliisi, ja mitä lakeja tuomioistuinten pitäisi tulkinta? Mikä on polku nykyisestä yhteiskunnasta siihen? Voiko siirtymä tapahtua demokraattisesti?

Jouko Koskinen

Aleksi on oikeilla jäljillä. Hänen malliaan sanoisin markkinasosialismiksi.
Se toimi muinoin Kreikassa erinomaisesti. Orjat tekivät työt joiden tuloksista vapaat
miehet nauttivat. Työn luonne on muuttunut ja muokkaa siis myös vapauden käsitettä.

Kreikkalaista ylimystöä vastaava luokka tänään kokoontuu joka päivä Juttutupaan tai muuhun
lähipubiin pohtimaan vapauden syvintä olemusta. Sinisiä - jopa sinivalkoisia aatteita voi
edelleenjalostaa nauttimalla Lahden Sinistä.

Käyttäjän Nonissimo kuva
Simo Raittila

Todella naivia siirtymää teorian ja järjestelmän välillä. Pasi J. Matilainen jo ilmaisikin tästä osan.

Sen lisäksi oikeudenmukaisuuden määritelmä on sinulla vahvasti ontuva. Asia on sinulle oikeudenmukainen jos ja vain jos se on vapaaehtoista toimintaa. Aika harva on varmaan valmis hyväksymään sinun oikeudenmukaisuuskäsitystäsi ja oikeudenmukaisuus on aina mahdollista asettaa kysymyksenalaiseksi ja siitä on hyvin vaikea päästä yksimielisyyteen.

Myös vapaus käsitteenä on hankala. Jos vaikka yksilönä lähtisit miettimään toimintasi vapautta, huomaisit sinuun vaikuttavia asioita löytyvän yhä enemmän ja enemmän. Miten sopeutat oikeudenmukaisuuskäsityksesi yhteen determinismin kanssa?

Et myöskään käsittele mitenkään yhteismaan niukkuutta, negatiivisia ulkoisvaikutuksia tai mitenkään muutenkaan ongelmaa, joka syntyy kun vapaaehtoinen toiminta rajoittaa jonkun muun vapaaehtoista toimintaa.

Et myöskään tunnu tunnistavan sosiaalisen liikkuvuuden käsitettä, etkä erittele mitä julkisia palveluja käytännössä hyväksyt. Epämääräiseksi jää myös, että institutionalisoisitko olemassaolevan omaisuuden jaon vai onko tavoitteenasi jonkinlainen reilu alkutila? Eikö tällaisessa "reilussa" alkutilassa olisi ongelmana se, että ihmiset ovat tottuneet erilaisiin elämäntilanteisiin, koska näillä on erilaiset taustat. Esimerkiksi aiemmin liian helpolla päässyt yksilö ei osaisikaan etsiytyä yllättävästä heikommasta asemasta takaisin ylöspäin.

Ehdotankin sinua tutustumaan tarkemmin ajatuksiin
a) Mahdollisuuksien tasa-arvosta
http://en.wikipedia.org/wiki/Equal_opportunity

b) Oikeudenmukaisuudesta
http://plato.stanford.edu/entries/rawls/#JusFaiJus...
http://plato.stanford.edu/entries/original-position/

Anis Harran

Erinomainen kirjoitus, Aleksi, ja juuri noinhan asia on. Mitä interventionistisempi valtio, sitä enemmän se muistuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Ehkä ainoa hyvä, mitä valtion hyväksi voi vertailussa todeta, on sen toiminnan ennakoitavuus, joka perustuu julkiseen hallintoon ja lakeihin. Se ei ole siis aivan yhtä mielivaltainen kuin autoritaariset valtiot, jotka ovat järjestäytynyttä rikollisuutta.

Totta, nälkä johtuu pääasiassa yksityisomistuksen puuttumisesta ja suunnitelmataloudesta. Ihminen voi tuottaa ruokaa omaan ja perheensä nälkään vain jos hänelle annetaan mahdollisuus omistaa maata, maatalousvälineitä jne. Vaihtoehtoisesti hän voi tehdä jotain muuta työtä saadakseen rahaa, ja ostaa rahalla ruokaa ruoantuottajilta. Se, että jossain maassa tuhannet tai miljoonat työkuntoiset ihmiset näkevät nälkää, osoittaa selvästi suunnitelmatalouden huonouden verrattuna kapitalistisesti kysynnän ja tarjonnan perusteella syntyvään logistiseen optimiin.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Vaikka valtio muistuttaa järjestäytynyttä rikollisuutta, se ei ole kaikilta osin huono asia, koska asian voi kääntää myös toisinpäin: heikossa valtiossa järjestäytynyt rikollisuus tai muuten vahva yksityisyritys ottaa valtionhallinnon roolin. Sekä valtiolla että järjestäytyneellä rikollisuudella on agendallaan osittainen kontrolli työmarkkinoista ja tulontasauksista, samoin kuin sanktiojärjestelmästä. Merkittävimmät erot näissä kuitenkin ovat:

- Valtionhallinto valitaan useimmiten ainakin tärkeimmiltä osin vapailla vaaleilla, rikollispomojen asema periytyy suvuissa tai jengeissä. Monarkioissakin valtionpäämiehen asema periytyy, mutta tätä on pehmennetty vallankäyttörajoituksin.

- Tulontasausten pitäisi ainakin valtionhallinnossa muodostua julkisesti säädöskokoelmissa esitettyjen tasapuolisten sääntöjen mukaan ja ne koskevat kaikkia kansalaisia, järjestäytyneessä rikollisuudessa ne riippuvat lojaliteetista ja asemasta hallitsevaan rikollisjengiin nähden.

- Valtionhallinnossa sanktiojärjestelmä on säädelty niinikään säädöskokoelmassa ja sillä on oikeuslaitos, jonka toiminta on mahdollisimman julkista ja läpinäkyvää. Tuomiovalta on erotettu lainsäädäntövallasta. Useimmat maat eivät sovella rangaistusjärjestelmässään ruumiillisia rangaistuksia tai kuolemanrangaistusta. Järjestäytyneessä rikollisuudessa sanktiojärjestelmän käytöstä päättävät samat henkilöt kuin muustakin hallinnosta ja se painottuu käytännössä yksinomaan ruumiillisiin rangaistuksiin ja kuolemanrangaistukseen.

Yhteiskunnassa täytyy siis olla "järjestelmää toimeenpaneva osa-alue" ja käytännössä sen on oltava joko valtion monopoli tai hallitsevaan asemaan päässyt yksityinen yritys. Tätä taustaa vasten ei tule ihmetellä, miksi monet oikeusoppineet älähtävät yksityisistä pysäköintisakoista tai tekijänoikeusjärjestöjen ja sisällöntuottajien omankädenoikeuksista, koska nämä nähdään viattoman näköisinä, mutta vaarallisina lipsahduksina feodaalijärjestelmän suuntaan.

Anis Harran

Mikko Nummelin, kirjoittamasi osoittaa sen, miksi kohtuullisen vapaa markkinataloudellinen demokratia on parempi kuin autoritaarinen valtio, josta itsekin totesin, että se ei enää vain muistuta järjestäytynyttä rikollisuutta vaan on sitä. Neuvostoliiton jättämä perintö on ennen kaikkea se, että valtiollisella koneistolla ja järjestäytyneellä rikollisuudella ei ole enää mitään eroa. Eikä itse asiassa omaisuuden sosialisoimisella ja privatisoimisella, kun kummallakin tarkoitetaan varastamista.

Perustuslaillinen demokratia on kohtuullisen siedettävä asia siksi, että siinä rajoitetaan valtion valtaa yksilöihin. Ei päinvastoin. Aleksikin katsoo artikkelissaan, että valtion tehtäviin kuuluvat oikeuslaitos (joka säätää pelisääntöjä ja sovittelee riitoja), poliisi (joka suojelee ihmisiä ja heidän yksityisomaisuuttaan toisten ihmisten loukkauksilta) ja armeija (joka suojelee vapaata yhteiskuntaa siltä, että naapurin tyranni käyttää väkivaltaa meidän vapautemme tuhoamiseksi).

Valta kuitenkin turmelee ja mitä enemmän sitä on, sitä enemmän se turmelee. Valtio ei ole mystinen jumalallinen voima, joka ajattelee kansalaisten parasta, vaan se koostuu valtaa käyttävästä etuoikeutetusta eliitistä - poliitikoista, virkamiehistä, heidän sukulaisistaan ja kavereistaan, jotka eivät kaihda käyttää yhteiskuntasuhteitaan omien etujensa ajamiseen.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ilman sarvia ja hampaita, nuoriso näyttää lukeneen kirjoista, miten maailma toimii. Voin vakuuttaa 30 vuoden yrittäjäkokemuksella, että todellisuus on aivan jotain muuta. Pisimmälle vapautetut osat markkinoista toimivat sosiaalisesti ilman minkäänlaista omatuntoa.

Seurauksena on aivan suunnaton resurssien ja energian haaskaus, vain sen takia, että kilpaillaan verissä päin rajallisten resurssien omistuksesta.

Sos.dem-aate on vastenmielisintä mitä tiedän. Omassa ajattelussani olen hylännyt sekä kapitalistiset että sosialistiset ismit. Tarvitsemme ehdottomasti paremman yhteiskuntamallin, mitä tähän saakka on esitetty.

Luultavasti se pohjautuu paikallisiin pienyhteisöihin, joilla on hallintaoikeus tiettyihin resursseihin. Ellei yhteisö toimi järkevällä tavalla, se hajoaa ja yksilöt siirtyvät toimivampiin yhteisöihin. Yhteisöt taas valitsevat edustajansa strategiseen suunnitteluelimeen, joka voi toimia valtiotasolla.

Jos minulta kysytään länsimaisesta demokratiasta, niin se on enää irvokas pila. Demokratia ei toimi kovin häävisti pienemmissäkään yksiköissä, mutta yksikön koon rajallisuus tuo selvemmin esille ylilyönnit yksilönvapauden tavoittelussa. Omistukselliset rajat ovat tuoneet huvittavia investointeja esim kuntatasolla, yrityksistä puhumattakaan.

Yksilönvapaus on jotain aivan muuta kuin omistaminen. Päädymme aina tähän samaan asiaan, koska talouslähtöinen ajattelumme on niin harhainen kuin olla voi. Hyvinvointia ei voi ostaa rahalla kuin harvat ja onnekkaat. Muiden se on tehtävä jonkin yhteisön avustuksella.

Yksin yrittäessä olet vain tuleva raato kadun varressa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jos tosiasiallisesti mietitään niin päädytään aina samaan.Me olemme toisiimme sidottuja tavalla tai toisella..yksin emme tule koskaan tällä pallolla pärjäämään,joten on luonnotonta edes ajatella yksin pärjäävänsä TAI edes toisten kustannuksella.

Kerro Timo miksi ihmisten on niin kovin vaikea ymmärtää tätä yksinkertaista asiaa?

Käyttäjän retku83 kuva
Mikko Saari

Totta... pyrin täydelliseen omavaraisuuteen, mutta jo suunnitteluvaiheessa turvaudun muiden ihmisten, itse asiassa tuhansien, varmaan miljoonien tai miljardien ihmisten tuhansien vuosien aikana jalostamaan tietoon. Luvan siihen sain kun tein tilin Amazoniin ja ostin kirjan pari, halvalla meni. Ja se "tieto" on vain jonkun kaverin oma näkemys asiasta.

Nyky-yhteiskunnassa täydellinen omavaraisuus kaatuu metallin puutteeseen. Tietokone, aurinkopaneeli, kasvihuone, hella (kamiina tai sähköhella), takka, työkalut... noista on paha tinkiä nykyaikaisen ihmisen. Ideana onkin sellainen omavaraisuus ettei tarvitsisi töissä käydä jonkun muun sanelemalla aikataululla päivästä ja vuodesta toiseen. Miksi ihmisten pitää ylipäätään sanella toisille muka tehokkuuden nimissä tuollaisia pikkujuttuja jotka kuitenkin haittaavat arkielämää suunnattomasti, ja tehdä elämästä vaikeata? Mitä eroa on kapitalistisen työnjohtajan ja sosialistisen työnjohtajan sanelulla? Onhan niitä mutta loppuviimeksi molemmilla on samat perusjutut. Sama käy työssä että saat rahaa että saat leipää -periaate. Nykypäivänä ei tarvita piiskaa pitämään orjat, anteeksi työntekijät, töissä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Vellu, luultavasti siksi, että taloudelliset realiteetit nostavat seinän pystyyn useimmilta suunnitelmilta, eikä rahan sanomalta voi välttyä juuri mitenkään. Loppujen lopuksi pieni yhteisö voisi printata oman rahansa, jos tämä aivan hulluksi menee.

Mikko, arvostan omavaraisuuspyrkimystäsi, mikä oli aikanaan suomalaisen kulttuurin selkäranka. Nykymaatalous onkin sitten direktiiveillä halveksittua yhteiskunnan polttoainetuotantoa tuotantoihmisten rehustamiseen.
Ainoa tie itsensä kehittämiseen on loputon tiedon jano. Yhteiskunnan tuella suuri osa tiedosta on julistettu salaiseksi tai maksulliseksi, jotta mahdollisimman harvalla olisi sitä mahdollisuus käyttää. Sitä kutsutaan kilpailun edistämiseksi.

Kilpailulla taas pyritään maksimoimaan rahantekokoneiston tuottokyky, jolla varmistetaan hyvinvointivaltion olemassaolo ja työpaikat sekä jatkuva kasvu. Jos tätä miettii vähänkään, huomaa että yhtälössä on täysin toisensa pois sulkevia ominaisuuksia.

Käyttäjän Immukka kuva
Pekka Immonen

Suosittelen luettavaksi amerikkalsen taloustieteilijän ja kirjailijan Henry Georgen näkymyksiä " Progess and Poverty " joka vaikuttanut mm. Tolstoy´n maailmankatsomukseen ja sitä kautta myös suomalaisiin.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

Tämä on sinulle, Timo Isosaari. Kumarran ja kiitän tekstiäsi, joka osoittaa viisauden ja omakohtaisen kokemuksen arvon suhteessa oppiin ja älyyn. Näitä kun pitää ajan kanssa jalostaa jotta syntyisi jotain arvokasta hengentuotetta muille jakaa. Kiitos

Jyrki Suomalainen

Paikallisten pienikokoisten yhteisöjen idea on mielestäni kiinnostava, sillä se noudattaa ihmisen biologista mallia. Ihminen muodostaa luonnontilassa pienehköjä heimoyhteisöjä jotka sotivat toisiaan vastaan resursseista. Näillä yhteisöillä ei ole taipumusta laajentumiseen, koska resurssit eivät sitä salli. Näin oli miljoonia vuosia, kunnes joku valopää keksi viljellä heinäkasveja. Tämä innovaatio mahdollisti ihmisten hurjan lisääntymisen ja kasautumisen yhteisöiksi. Sitten joku rosvojoukko otti haltuunsa yhteisön ja sen resurssit ja syntyi valtio. Viljakasvien viljely ja sen ympärille perustettu rosvovaltio on paradoksi: kohtalokas virhe, mutta samaan aikaan täysin välttämätön. Valtio siten on ihmisen biologian vastainen ja aiheuttaa ongelmia koska ihmisiltä puuttuu luonnollinen vaikuttamisen mahdollisuus. Tästä syystä katson, että jonkinlaista väkivaltaan pohjautuvaa interventiota tarvitaan valtion osalta sen kasassa pitämiseksi.

Yhteenvetona voisi sanoa, että vapaa kaupankäynti on toki täysin luonnollista eikä millään tavalla ristiriidassa homo sapiensin biologian kanssa. Valtio taas on, mutta ilman valtiota emme voisi elää tämän kokoisessa yhteisössä. Siksi saattaisi olla hedelmällistä tutkia pienyhteisöjä.

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna

Kokoomus kun puhuu aina TALOUSKASVUSTA niin tässä video exponentiaalisesta kasvusta!.

http://www.youtube.com/watch?v=F-QA2rkpBSY

Käyttäjän Naama kuva
Anne Pylkkönen

Jossain bittiviidakon uumenissa, lähteessä jota en enää muista, oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen huomio: lähes kaikki ovat varmaan samaa mieltä siitä, että kapitalismi on kiistatta paras keino vähentää NIUKKUUTTA, mutta mitäs jos (kehittyneiden teollisuusmaiden)ongelmana ei enää olekaan niukkuus - otammeko väärää lääkettä tautiin, joka ei meitä enää riivaa, ja joka tekee meidät itseasiassa sairaammiksi kuin muuten olisimme?

Thomas Taussi

Taloustieteellisessä mielessä niukkuus tarkoittaa voimavarojen rajallisuutta. Näihin voimavaroihin lukeutuu myös ihmisen työvoima ja luovuus. Vaikka meillä olisi rajattomasti luonnonvaroja käytössämme, niitä täytyy kyetä hyödyntämään ihmisten muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Ihminen toimii siten, että hän pyrkii tavoittelemaan päämääriään. Ihmisen päämäärät voivat olla joko egoistisia tai altruistisia, materialistisia tai enemmän henkisiä. Joka tapauksessa ihmisen aika on rajallista, ja hänen täytyy laittaa asioita tärkeysjärjestykseen luopumalla joistain vaihtoehdoista ehkä kokonaan. Vähintään se pitää paikkansa, ettei samalla hetkellä voi saada kaikkea. Jo nämä tekijät vaikuttavat siihen, että niukkuudesta on mahdotonta päästä eroon. Samalla niukkuus liittyy ihmisten päämääriin tai pikemminkin keinoihin, joilla niihin pyritään. Samalla hetkellä kun ihmiset ovat tyytyväisiä vallitsevaan olotilaan, eivätkä halua yhtikäs mitään, myös niukkuus lakkaa. Sellainen tila, jossa ihminen ei tavoittele mitään, on mahdotonta, ellei ihminen itse lakkaa olemasta.

Täten on väärin sanoa, että kehittyneet teollisuusmaat olisivat hävittäneet niukkuuden. Korkeintaan kyse on absoluuttisesta köyhyydestä, mutta kuten edellä kuvasin talouden ja ihmisten päämäärien suhdetta, ei ole loogisesti mitään syytä väittää kapitalismia "vääräksi lääkkeeksi". Se on oikeastaan ainut järjestelmä, jossa ihmiset kykenevät ilman väkivaltaa tyydyttämään toistensa erilaisiakin päämääriä ja vertailemaan vaihtoehtojen kannattavuutta keskenään.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kapitalismi on ainoa yhteiskuntamalli, joka on sopusoinnussa ihmisen tarpeiden kanssa maan päällä elämiseen. Niistä oleellisimmat ovat *vapaus* ja *ajattelu* ja näiden kahden asiayhteyden ollessa yksilön koko elämä. Se tärkeä kiinnityspiste verrattuna vaikkapa buddhalaisuuteen tai kristinuskoon, joiden filosofioiden "kiinnityspiste" on joko olemattomuudessa tai taivaassa -- puhumattakaan vaikka sitten sosialismista, joka myös on kelluva abstraktio vailla ankkuria todellisuuteen: sen tavoite on "vapaus" metafyysisistä "pakoista", kuten nälästä tai tuotannosta ja sen keinoina usko ja väkivalta.

Ehdottamasi ajatus ei ole uusi; se esitettiin ainakin 50-luvulla environmentalistien ja nk. uuden vasemmiston toimesta. Viimeistään 30-luvulle mennessä kapitalismi jopa rajoittuneessa olomuodossaan oli jo vakuuttanut useimmat kommunistit ylivoimaisuudessaan ravita kansakuntia ja vähentää köyhyyttä. Kuitenkin kiintyneinä kommunismin tarjoamiin metodeihin uusi vasemmisto päätti kiistää sosialismi/kapitalismi -sodan alkuperäisen tavoitteen. Yltäkylläisyyden sijasta he nimesivät niukkuuden olevan hyväksi.

Samantapaisia ajatuksia on esiintynyt filosofian ja uskontojen historiassa runsaasti: Rousseaun mielestä "sivistys" ja elämän helppous "laiskistaa" ihmisen. Kant oli sitä mieltä, että ihmisen elämän tavoitteena ei saa olla mitään omaa etua tai nautintoa, vaan ihmisen kuuluu elää *abstraktista* velvollisuudesta valtiota kohtaan ja että yhteiskunnallisen elämän oleellisin kehittäjä on sota. Näistä lähtökohdista ei ole vaikea ymmärtää, miksi kollektivismi sen kaikissa olomuodoissaan (sosialismi, kommunismi, rasismi, fasismi) on tuottanut niin suuren määrän ruumiita -- kapitalismilla on toki ollut oma osuutensa: se mahdollisti massatuotannon, mutta *kapitalismi* ei ollut se ideologia, joka päätti käyttää massatuotantoa ensiksi omien kansalaisten murhaamiseen ja seuraavaksi sotimiseen naapurivaltioita vastaan.

Lisälukemistoa: aynrandlexicon.com, hakusanat "War, New Left, Kant"

Joonas Kolehmainen

Kapitalismi ainoastaan päätti tuhota koko planeetan. Vai miten luonnehtisit tätä tilaa jossa nyt olemme? Ekosysteemit ovat romahtamispisteessä kaikkialla maailmassa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Lisääntynyt tuotanto vähentää niukkuutta, ei kapitalismi.

Aapo Pekkanen
Aku Ankka

Jos katsotaan asiaa vähän pitemmällä tähtäimellä, niin nykyinen kapitalismi on seurausta siitä, että porvarissääty pääsi valtaan Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta.

Mielestäni muutos ei tuonut pelkkää hyvää, sillä porvarissäädyn kapea arvomaailma nosti kaiken tekemisen ylimmäksi mittariksi rahan / omaisuuden / vaurauden. Aikaisemmassa maailassa tunnettiin myös sellaisia arvoja kuin lojaalius, kunniallisuus, armeliaisuus, uskonnollisuus, rakkaus jne. Kaikki tämä on lentänyt romukoppaan kapitalismin ihannoinnin myötä.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kapitalismi tuntee sellaisia arvoja, kuin järjen, tarkoituksen ja itsetunnon, sekä hyveitä, kuten rationaalisuus, itsenäisyys, integriteetti, rehellisyys, oikeus, tuottavuus ja ylpeys.

Aiemmassa maailmassa tunnettiin varmasti lojaalisuuden hyve. Mutta mitä se tarkoittaa ja miten se on ilmennyt eri aikakausina? Onko lojaalisuus rikollisjengille tai sota/sosialivaltiolle hyvä asia? Onko armeliaisuus eli oikeuden toteutumatta jättäminen automaattisesti oikein? Mitä hyvää on uskonnollisuudessa, ts. järjestelmällisessä järjenkäyttämättömyydessä kiinnitetyn uskomusjärjestelmän sijasta?

Kristillisyys esim. tuntee "hyveenä" nöyryyden, ts. uskomuksen että ei ole kyvykäs elämään eikä hallitsemaan omaa elämäänsä, eikä ansaitse edes yrittää. Nöyryyden vallitessa ihmisen onnellinen elämä on mahdotonta.

Seuraavaksi kysyisin, minkä esimerkin valossa 'rakkaus' tai 'kunniallisuus' on kapitalistille mahdotonta ja varmaankin jatkokysymyksenä: ethän vain satu samastamaan 'rakkautta' platoniseen *välinpitämättömään* rakkauteen tai *uhrautuvaan* rakkauteen, joka tarkoittaa suuremman arvon vaihtamista pienempään arvoon ihan pelkästään teon itsensä takia?

Aapo Pekkanen

"Kristillisyys esim. tuntee "hyveenä" nöyryyden, ts. uskomuksen että ei ole kyvykäs elämään eikä hallitsemaan omaa elämäänsä, eikä ansaitse edes yrittää. Nöyryyden vallitessa ihmisen onnellinen elämä on mahdotonta."

En ole kuullut kenenkään määrittelevän nöyryyttä tuolla tavalla ennen.

Nöyryys, kuten ylpeyskin (ja myös moni muu vastaava henkinen ominaisuus) toimivat samalla tavalla: riittävä määrä on hyvästä, liika on pahasta. Oikealla tavalla ylpeä iloitsee omista ja läheistensä suorituksista ja ominaisuuksista. Oikealla tavalla nöyrä ymmärtää puutteensa ja osaa iloita muiden menestyksestä ja suorituksista.

Käyttäjän Immukka kuva
Pekka Immonen

Kirjoittaja on konseptuaallisesti oikeassa. Väitän kuitenkin, että markkinataloudelta puuttuu tänä päivänä vastavoima, joka pakottaisi varakkaimman yläluokan, joka muuten sattumoisin myös ohjaa yhteiskuntaa omilla toiminnallaan, tekemään konsessioita sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi, ohjaisi resursseja inhimillisyyden korkeimpaan ja jaloimpaan toimintaan, ie. kulttuurin ja tieteen kehittämiseen ja lopuksi vielä inhimillisyyden konkreettisimman ilmentymän jalostamiseen, urheiluun sen kaikissa muodoissaan. Nyt on vallalla taseiden tyhjentäminen ja suurten hukka-investointien aika kauas koti-Suomen rannoilta, jotka hyödyntävät ( tai köyhdyttävät ) niitä omistajia jotka vievät verellä, hiellä ja kyynelillä rakennetun hyvinvointivaltiomme ( mieluummin kansalaisyhteiskunnan )pääomia ulkomaille. Vastuuta pitää vaatia niiltä tahoilta jotka saavat hyödyn muiden tuottamista lisä-arvosta. Ja lopuksi retoorinen kysymys - mikä elin/olio on tarpeeksi vahva tai suorituskykyinen suojelemaan suomalaista kumuloitunutta pääomaa ? Adam Smithín "näkymätön käsikö" ?

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Kapitalistinen markkinatalous ei vielä kerro mitään siitä, millä tavalla hallinto on järjestetty.

Missä vain liberalismiin ja sosialismiin uskovat toisensa kohtaavat, syntyy yhteiskunnallinen keskustelu. Muuta yhteiskunnallista keskustelua ei nykyisin ole! Toivon pikaista loppua sekä liberalismille että sosialismille.

Juha Kuronen

Qe!??

Kapitalistinen markkinatalous puhtaimmillaan tarkoittaa vapaata yhteiskuntaa. Eli ei olisi hallintoa.

Taidat nyt sortua samaan perusvirheeseen kuin 90% Suomalaisista, eli luulet nykyisen sekatalouden ja siinä harjoitetun korporatismin tarkoittavan samaa kuin kaptitalistinen markkinatalous.

Vapaasta markkinataloudesta on olemassa vain vieno tuoksu, kuten nykyisin harjoitettu Keynesiläinen talouspolitiikkakaan ei todellaaan ole libertaaria taloupolitiikkaa.
Vasemmistolaisen silmissä se ehkä näyttää markkinataloudelta, mutta se on oikeasti Korporatismia.
Kokoomus on näkyvin korporatismin puolestapuhuja tässä maassa...tosin Aleksi ei näyttäisi korporatismia kannattavan, joten ihemettelen vähän hänen puoluevalintaansa.

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Qe!@@ itsellesi,

Kommenttini ei koskenut nykyistä suomalaista yhteiskuntaa vaan Aleksi Tolvasen, puouetoverini, kirjoitusta. Kapitalistisen markkinatalouden puolustaminen ei vielä täsmällisesti ottaen kerro, miten hallinto pitäisi järjestää paitsi tietenkin siinä ääritapauksessa että eletään jonkinlaisessa anarkiassa jossa kaikki on ostettavissa ja myytävissä. Mutta silloinkin tarvittaisiin jonkinlaista hallintoa turvaamaan että kaikki todellakin on ostettavissa ja myytävissä.

Entä yhteiskunnan dynaamisuus? Kuka huolehtii siitä että paitsi kaikki on ostettavissa ja myytävissä, myös kaupan? Jos ei talouden rattaat pyöri niin ei ole kapitalismiakaan kuin periaatteen tasolla.

En usko, että minkäänlaisesta yhteiskuntafilosofiasta tai poliittisesta maailmankatsomuksesta, joka pitää lähtökohtanaan talouden ja omistussuhteiden järjestämistä, on mihinkään. Sano siis iloinen ei varsinkin sosialismille mutta myös liberalismille eri muodoissaan!

Juha Kuronen

Eli sun pointti, oli että yövartijavaltion hallinnon järjestäminen on ongelma? Sitä hallintotapaa Aleksi tässä esitti.

Ja että anarkokapitalistinen järjestelmä on ongelma, koska siinä ei ole hallintoa?

N N

Muutama kommentti. Sekoitat aika hyvin vapaan markkinatalouden ja kapitalismin keskenään. Suosittelen tässä vaiheessa tutustumaan asioihin ja länsimaissa vallitsevaan keskuspankkijärjestelmään ja rahanluontimekanismiin. Kapitalismia raaimmillaan on nykyinen velkaan perustuva rahajärjestelmä ja se etteivät kansakunnat omista omaa liikkeellä rahaansa vaan yksityiset pankit. Ja siitä hyvästä, että kansakunnat saavat käyttää pankkiirien liikkellelaskemaa rahaa, niin joutuvat maksamaan siitä korkoa. Tämä jos mikä on nykyisen kaltaisen kapitalsmin orjuutta.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Kapitalismi kylläkin on sama asia kuin vapaa markkinatalous. Se tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa valtio on erotettu taloudesta samalla tavalla kuin kirkko voidaan erottaa valtiosta.

Kapitalismi on tarkoittanut marxilaisessa kielenkäytössä rahaan liittyvää rakennetta, suorastaan determinismiä, jonka johdosta raha kasaantuu, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät -- tämä siis *kauan* ennen modernia keskuspankkitoimintaa ja fiat-rahaa ja jolle *vastalääkkeeksi* Marx esitti, että kommunismin ensimmäinen askel olisi että *valtio* olisi rahan monopolisoiva auktoriteetti sen sijaan, että raha olisi markkinoiden valinta ja luomus. Koska kuitenkaan rahalla *ei* ole Marxin esittämiä ominaisuuksia, mutta sana kapitalismi on silti hyödyllinen kuvaamaan Napoleonin sotien ja ensimmäisen maailmansodan välistä vuosisataa, joka oli historiallisesti vapaimman markkinatalouden aikaa.

Petri Kivikangas

Hyvä kirjoitus, mutta jäin kaipaamaan enemmän out-of-the-box -ajattelua. Kapitalismissa ja sosialismissa on kummassakin puutteensa. Puhdas markkinatalous ei kykene (eikä ole sen puoleen halukaskaan) arvottamaan esimerkiksi ympäristön saastumista, jolloin tarvitaan joka tapauksessa sääntelymekanismeja.

Mitä mieltä olet nykyisestä rahajärjestelmästä? Onko ok, että valtioita suuremmiksi kasvaneet pankit hallitsevat maailmaa?

Murkula86 .

Tarkoitukseni ei ole vastata Aleksi Tolvasen puolesta, mutta pakko antaa oma kommenttini:

Markkinataloushan ei järjestelmänä arvota mitään, vaan markkinat. Markkinat taas muodostuvat kuluttajista joiden arvot perustuvat heidän saamaansa tietoon sekä omaan vapaaseen tahtoon (kulutushalut & -tottumukset). Esimerkiksi luonnon saastuminen voi muodostua ja varmasti muodostuukin kulutusta ohjaavaksi tekijäksi kun/jos tietoa ympäristön saastumisesta tulee kuluttajien tietoon TAI jos ympäristön saastuminen alkaa vaikuttamaan ao. kuluttajien elämään. Moni kuluttaja tekee jo tänä päivänä kulutusvalintoja (ainakin osin) ympäristön suojeluun liittyvillä arvoilla, mutta se ei missään tapauksessa ole ympäristöviranomaisten antaman sääntelyn ansioita.

Mitä rahajärjestelmään tulee, niin se että valtiot häviävät jollekin osapuolelle "maailman hallinnassa" ei ole suinkaan huono asia, koska valtiot ovat osoittaneet kelvottomuutensa kriisien hoidossa ja kunnostautuneet lähinnä niiden aiheuttajana. Valtiot ovat itse aiheuttaneet pankkien kasvamisen yli äyräidensä keskuspankkivetoisella luottoekspansiolla, joka johtaa inflatoriseen virtuaalikasvuun. Toisin sanoen: valtiot ovat korkopolitiikallaan mahdollistaneet sen, että pankit ovat kasvaneet suuremmiksi kuin markkinat (eli sinä, minä ja muut kuluttajat & yritykset) olisivat antaneet niiden kasvaa.

Onhan valtiolla/keskuspankeilla lääkelaukku aiheuttamaansa rahatalouden ongelmaan. Se sisältää mm. seuraavaa Hotaa:

- Korkotason pitämisen alhaisella kulutukset ja investointien lisäämiseksi (joka aiheuttaa inflaatiota sekä sitä, että elinkelvottomat yritykset ja taloudenhallinnassa huonot ihmiset ottavat entistä enemmän lainaa -> maksuhäiriöt)

- Elvytys korkopolitiikan lisäksi julkisilla menoilla (joka tarkoittaa kasvanutta verotaakkaa joko heti tai lähitulevaisuudessa ja on pois veronmaksajilta -> kulutus ja sijoittamisen edellytykset vähenevät joko heti tai viimeistään tulevaisuudessa)

- Lisää sääntelyä pankkisektorille/finanssimarkkinoille (tarkoittaa esim. Basel III-vakavaraisuussääntöjen kohdalla sitä, että uusien toimijoiden on entistä vaikeampi, ellei mahdotonta tulla mukaan markkinoille. Tämä tuskin auttaa pankkien "too big to fail"-tautia, kun ainoastaan suurimmat monoliitit voivat päästä kilpailemaan asiakkaista)

Murkula86 .

Oikein hyvä kirjoitus Aleksilta. En ole kovinkaan huolissani Suomen keskipitkän/pitkän aikavälin tulevaisuudesta, mikäli näin ajattelevia on nuorissa runsaasti.

Käyttäjän henrybrade kuva
Henry Brade

Ei näihin oikein muuta sanottavaa ole kuin, että koko homma tiivistyy yhteen asiaan. Negatiiviset ja positiiviset vapaudet. Olen huolissani siitä miten monille negatiiviset vapaudet tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin positiiviset vapaudet, jopa niin tärkeitä, että positiivisilla vapauksilla ei ole mitään merkitystä.

Eli kunhan työntekijöiden ja työnantajien toimintaa ei reguloida millään tapaa eikä valtio tue ketään, jolloin negatiiviset vapaudet maksimoituu, voidaan pitää siitä seuraavia positiivisten vapauksien raiskauksia hyväksyttävinä. Kuvottavaa.

Nähdäkseni tämä ajatusmaailma kehittyy vain ihmisille, jotka menestyvät jollain tapaa ja kokevat sen menestymisen olevan ensisijaisesti oman yksilöllisen työnsä ansiota. Sekin on tietysti täysin yksiulotteinen tapa ajatella asiaa, joka menee itseasiassa pahasti harhaan.

Tämä soopa ei oikeastaan lopu kuin vasta sitten, kun joutuu syistä tai toisista itse positiivisten vapauksien raiskausten uhriksi.

Käyttäjän henrybrade kuva
Henry Brade

Lisään vielä, että mulla ei ole mitään hinkua rajoittaa negatiivisia vapauksia sen enempää kuin tarvitsee. Minusta on riittävää, että perustoimeentulo ja peruspalvelut mahdollistetaan kaikille ihmisille. Ja ne täytyy saada lähes yhtä laadukkaina kuin rikaskin pystyy saamaan. Tästä ollaan jo Suomessa menossa hiljalleen kohti jenkkilän mallia, joka on empiirisesti kaikenlaisen sosiaalisen kestävyyden vastakohta. Todistusaineistoa tästä löytyy täältä: http://www.equalitytrust.org.uk/why

Ja kuten Petri Kivikangas jo mainitsi, myös ekologinen kestävyys on asia, joka on mahdotonta ilman sääntelyä. Itseasiassa yksityisomistus epäonnistuu täysin monissa ekologisissa asioissa, koska koko elonkehä on symbioosissa ja monet omalla alueella tehdyt saastuttamiset saattavat heijastua todella moneen muuhun paikkaan eikä läheskään aina ole mitään keinoa selvittää kuka on tehnyt vahingon ja miten paljon siitä kuuluisi maksaa.

Tätä kutsutaan myös yhteismaan ongelmaksi ja koko elinympäristön voisi luonnehtia yhdeksi yhteismaaksi. Mutta ihan konkreettisesti tämä ongelma on erittäin vakava esim. tietyillä vesistöalueilla, joissa koko vesistön tilanne voidaan vaarantaa itsekkäällä toiminnalla ilman, että syyllistä on mahdollista saada riittävästi vastuuseen.

Eikä ole näköpiirissä mitään teknologiaa tai keinoa, jolla ympäristön saastuttamista voitaisiin täysin luotettavasti hinnoitella niin, että oikea syyllinen maksaa siitä ja oikean määrän. Vain silloin yksityisomistus ilman vahvaa sääntelyä voisi olla missään määrin järkevä idea. Tällä hetkellä sen hehkuttaminen on suorastaan retardia.

Käyttäjän matomaagi kuva
P. G. Wihdinheimo

Ja muuttaisimme elämän vain kilpailuksi siitä, kuka on paras kusettamaan muita? Tuon markkinatalouden suurin ongelma on siinä, ettei sen päätavoite ole tuottaa kuluttajille hyviä tuotteita, vaan tehdä maksimoitua voittoa. Jos todella haluaisimme kehittää yhteiskuntaa paremmaksi, siirtyisimme eliminoimaan koko rahan perustavaa laatua olevat ongelmat, purkaisimme hehkulamppu-huijausten kaltaiset keinotekoisesti ylläpidetyt työpaikat, ja ryhtyisimme loogisesti suunnittelemaan koko ihmiskunnan tuote-tarpeita kestävään kulutukseen pohjaten. Onko sinun mielestäsi oikein että seitsemäsosa koko planeettamme kansasta elää ilman puhdasta juomavettä?

Juha Kuronen

Joo, kyllä se kusettaminen on parempi jättää poliitikoille ja virkamiehille.

Pekka Manner

Aleksi unohtaa että melkoinen osa Suomen yritystoiminnasta saa tukia eri mudoissa.

Olen sanonut sen monta kertaa ja vielä siis kerran: Kukaan ei Suomessa halua vapaata markkinataloutta! Kaiken vähiten maajussit, EK jne.....Varsinkin maaseutu elää lähes pelkästään tulonsirroilla.

Monet ns porvariperheet hyötyvät perhetuista ja verohelpotuksista jne.....

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

"Eli sun pointti, oli että yövartijavaltion hallinnon järjestäminen on ongelma? Sitä hallintotapaa Aleksi tässä esitti.

Ja että anarkokapitalistinen järjestelmä on ongelma, koska siinä ei ole hallintoa?"

Pointti on lähinnä siinä, että pelkkä talousjärjestelmä ei kerro tarpeeksi yhteiskunnasta vaikka liberaalit ja sosialistit sellaista ajattelevatkin. Oikeastaan sellaiset yhteiskunnat joissa pelkän talousjärjestelmän toteaminen riittää kuvaamaan yhteiskuntaa kylliksi ovat aika pelottavia.

Kenen luottamusta hallinnon pitäisi nauttia? Pitäisikö kansan hyväkysyä hallinto vai pitäisikö järjestelmään pakottaa? Kävisikö teokratia, voisivatko papit ja piispat hallita yövartijavaltiota niin että kaikki olisivat kyllin tyytyväisiä? Pitäisikö hallinnon olla tehokas vai tehoton? Pitäisikö hallinnon varmistaa että markkinatalouden toimintaa rampauttavia liian suuria yhteenliittymiä tms. ei pääse syntymään? Miten se tapahtuu? Vai pitäisikö kartellien ja trustien syntyminen sallia muitta mutkitta koska hallinnolla ei lähtökohtaisesti saisi olla menetelmiä sellaisten ehkäisemiseen? Pitäisikö hallinnon huolehtia yhteiskunnan dynaamisuudesta eli lyhyesti sanoen siitä että ostettavaa ja myytävää on riittävästi? Kuka saa painaa rahaa? Kuinka varmistetaan että kauppa todellakin käy, vai riittääkö että kauppa käy vain teoriassa? Miten luodaan uusia - keksittyjä - tarpeita jos stagnaatio uhkaa?

Kuinka varmistetaan että kapitalismi jatkuu jos ei nyt välttämättä aivan loputtomiin niin ainakin tuhansia vuosia, ensi alkuun? Tämä on kai tärkeää jos kerran kapitalismi on eettisesti ylivertainen järjestelmä. Kukapa ei haluaisi mieluummin jatkaa eettisesti ylivertaisessa järjestelmässä kuin vaihtaa vähemmän eettiseen, jossa ihmisten keskimääräinen moraalinen laatu ilmeisesti heikkenisi(?)?

Entä jos kapitalismi joskus yksinkertaisesti lakkaa; miten varmistetaan ettei yhteiskuntajärjestys muutu vähemmän eettiseksi? Onko kaupankäynnin määrä ja vilkkaus eettistä hyvää luova tai ylläpitävä seikka? Onko kauppaa käymätön ihminen vaarassa romahtaa moraalisesti?

Lisäksi muita pointteja.

Juha Kuronen

Mun mielestä elämää voi olla ilman, että joku sitä ylhäältä ohjaa.

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Sopii tutustua anarkian historiaan. Ihmisyhteisöissä on aina ollut jokin rakenne, ja se rakenne ei ole peräisin yhteiskuntafilosofien tai poliittisten insinöörien suunnittelupöydiltä vaan jostain mille kannattaa antaa nimi ihmisluonto. Liberalismin suuri huijaus on siinä että se väittää olevansa jotenkin luonnollinen. Ei se ole. Se on utopistinen.

Jaakko Tuononen

Kapitalistinen markkinatalous ei suinkaan ole ideaalinen yhteiskuntamalli, ei eettisesti, eikä varsinkaan taloudellisesti.

Uusliberalistinen (bloggaajan edustama) ajattelu lähtee siitä, että yhteiskunta - siis ihmisyhteisö - lauma, täytyy jättää ns. "vapaan kilpailun" asteelle. Mitä se merkitsee? Se merkitsee sitä, että vahvimmat ja häikäilemättömimmät kahmivat kaiken vallan ja vauraiden ihmisyhteisössä. Se ylittää kaiken sivistyksen ja moraalin, jota ihmiskunta (ainakin länsimaissa) on yrittänyt kehittää aina Ranskan vallankumouksesta saakka.

Täysin vapaa kapitalismi, jossa ei edes veroja makseta, merkitsee täydellistä anarkiaa. Se kääntyy hyvin pian näitä "vapaita" itseään vastaa, koska pääomia ei synny ilman köyhien riistoa, tai sanotaanko sivistyneesti työpanosta.

Se on hyvin pelottava yhteiskunta, jossa ei ole veroja eikä yhteisvastuuta. Sellaisessa yhteiskunnassa on vain vahvemman oikeus, sorto ja pelko.

Nimenomaan sivistyksen, kehityksen ja kaiken inhimillisen toiminnan tulisi tähdätä siihen, että rahataloudesta päästään vihdoinkin eroon. Ja kaiken kehityksen lähtökohtana tulisi olla ihmiskunnan tiedostuksen tason nostaminen, teknisen kehityksen tukeminen ja materialismin hävittäminen ihmisen mielestä. Taloudellisen hyödyn tavoittelu vain sen itsensä takia on ihmiskunnan syöpä.

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Kumma kyllä rahanvallassa on eletty juuri Ranskan suuren vallankumouksen ajoista lähtien.

J. Gagarin

Onneksi nuoren polven piirissä on kasvamassa järkevästi ja omilla aivoillaan asioita totuudenmukaisesti ajattelevia kansalaisia.

Tomi Salminen

Valitsit kirjoituksesi pohjaksi räikeän vastakkainasettelun sosialistisen diktattuurin ja vapaan markkintalouden välillä. Lueteltuasi toisesta vain huonot puolet ja toisesta vain hyvät, on lopputekstin rakentaminen tämän perustan päälle romahdusaltista. Tekstin tukeva pohja vaatii katsomista myös kapitalismin huonoihin puoliin ja sosialismin hyviin puoliin. Samoin sosiologian kautta vedetty päätelmä yksityisomistuksen oleellisuudesta kulttuurievoluutiolle vaatisi vastapainoksi sosiaalisen järjestelmän taloudellisen turvaverkon vaikutusta hyvinvointiin.

Linjaat kommunismin alistavan ihmiset keskusvallan alle, samalla jättäen pois markkinavoimien rahallisen voiman vaikutukset demokratiaan. Väität myös sosiaalisten oikeudenmukaisuuksien ajamisen olevan henkilökohtaisten ihanteiden tyrkyttämistä valtion kautta muulle yhteiskunnalle. Kuitenkin nämä muutokset ovat syntyneet hyvin paljolti yhteiskunnan enemmistön demokraattisen vaikutuksen kautta, ei yksinvaltiaiden mielenairahduksista.

"Ei ole tasa-arvoista orjuuttaa toisia ihmisiä muita ihmisiä enemmän tuloerojen perusteella."
Progressiivista veronmaksua perustellaan yleensä veronkantokyvyllä. Suurituloisilla kotitalouksilla on kykeneväisyys maksaa enemmän veroa ja silti omata suuremmat nettotulot. Tämän markkinakannusteisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta voi tietenkin väitellä, mutta tämän tulkitseminen "vapaaehtoisen kanssakäymisen rajoittamisena" ja "äärimmäisen epäsosiaalisena aatteena" menee jo hieman trolliksi.

Näin yleisesti vapaiden markkinatalouksien vapaudesta löytyy paljon luurankoja kaapista. Esimerkiksi automaatiota kehitettiin USA:ssa vuosikymmeniä valtion rahoituksella erilaisissa sotilasprojekteissa, sillä ne eivät olleet markkinatalouden puolella kannattavia. Sosiaalinen järjestelmä siis rahoitti ja yksityinen sektori keräsi voitot. http://archive.8m.net/chomsky.htm

Vapaan markkinatalouden hienouksia voi perustella muullakin kuin toisen puolen demonisoinnilla. Demonisointi osuu loppukädessä argumentoijan nilkkaan, sen viedessä objektiivisuuden auran pois kirjoittajalta. Debatin herätys on kuitenkin mielestäni tärkeintä, joten jatka hyvää kirjoitusta!

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Jos (ja kun) automaatiota on USA:ssa kehitetty vuosikymmeniä valtion (vero)rahoituksella, niin määritelmällisesti USA ei tuona aikana ole ollut vapaa markkinatalous. Vapaassa markkinataloudessa ei ole valtion tukia eikä verotusta. Ehkäpä tämän pienen yksityiskohdan esiinnostaminen auttaa sinua huomaamaan loputkin virheet kommentissasi...

Käyttäjän aniharva kuva
Joona Jokinen

Minusta sekä kapitalismin että sosialismin suurin puute on se, että ne ovat molemmat ensisijaisesti teorioita. Valitettavasti oikeassa elämässä asiat eivät aina mene niin kuin Strömsössä. Teoriassa sosialismin piti olla maailmanhistorian oikeudenmukaisin ja edistyksellisin yhteiskuntamalli. Käytännössä se oli jotain ihan muuta. Somalia opettaa, että laissez-faire -kapitalismi johtaa täsmälleen samaan lopputulokseen. Henkilökohtaisesti suhtaudun kaikkiin äärimmäisyyksiin todella skeptisesti.

Käyttäjän RogerHommas kuva
Roger Hommas

Joo...saa omistaa joo !
Millä oikeudella Thaimaalaiset käy mun metsässä poimimassa mustikoita toiselle yrittäjälle ?
Jokamiehenoikeus pitää poistaa, ja heti !
SITTEN katotaan se "omistajan oikeus" jne....

Toimituksen poiminnat