*

Aleksi Tolvanen Nuori, kansainvälinen ja liberaali.

Vapaus määritelty

  • Vapaus määritelty

Tämä kirjoitus on arvostelu Ron Paulin äskettäin ilmestyneestä kirjasta "Liberty Defined". Sen voi hankkia esimerkiksi Adlibriksestä (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=145550145X).

 

 

Ron Paul on yksi aikamme merkittävimpiä sekä mielestäni innostavimpia klassisen liberalismin ja vapaan yhteiskunnan puolestapuhujia. Hänen uusi kirjansa "Liberty Defined" on jälleen loistava osoitus tästä. Se on selkeä ja yleistajuinen katsaus vapauden filosofiaan sekä moneen kiisteltyyn yhteiskunnalliseen kysymykseen libertaarista näkökulmasta. Paulin mukaan Yhdysvallat on jo nyt vaarallisen sosialistinen ja autoritäärinen yhteiskunta, minkä tulisi muuttua mieluiten mahdollisimman pian.

 

"Vapaus" on politiikassa ja muualla niin yleisesti käytetty termi, että se voi kuulostaa kliseiseltä. Valitettavasti useat sellaisetkin tahot käyttävät tätä termiä yhteiskunnallisessa keskustelussa, joilla ei ole todellisuudessa minkäänlaista ymmärrystä vapaudesta eikä lainkaan kunnioitusta sitä kohtaan. Tämän vuoksi "Liberty Defined" on hyvää luettavaa kaikille, jotka haluavat tietää ja ymmärtää, mistä vapaudessa on todella kyse. Paul kertoo tämän 50 luvun avulla, jotka kukin käsittelevät tiettyä aihetta ja muodostavat kokonaisuuden, joka määrittelee kattavasti vapauden filosofian.

 

Paul onnistuu tiivistämään vapauden filosofian selkeästi: "Vapauteen uskominen ei tarkoita uskomista mihinkään tiettyyn yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen tulemaan. Se tarkoittaa luottamista spontaaniin järjestykseen, joka syntyy, kun valtio ei sekaannu ihmisten vapaaehtoiseen toimintaan ja kanssakäyntiin. Tällöin ihmiset saavat ratkaista ongelmansa ja rakentaa elämänsä itse, ottaa riskejä sekä ottaa vastuun niistä, ja tehdä omat päätöksensä." Yksilöiden tulisi siis saada tehdä elämällään mitä haluavat, kunhan eivät loukkaa toisten yksilöiden vastaavaa vapautta. Tämän vuoksi valtion roolin pitäisi olla mahdollisimman pieni ja verotuksen mahdollisimman vähäistä, jolloin yhteiskunta kunnioittaisi yksilönvapautta, yksityistä omistusoikeutta ja vapaita markkinoita.

 

"Liberty Defined" kertoo, kuinka Yhdysvaltain perustuslain laatijoilla oli tavoitteena saada aikaan tällainen vapaa yhteiskunta, jossa valtion tehtävänä on vain suojata yksilöitä pakottamiselta ja petokselta, turvata yksityinen omistusoikeus sekä edesauttaa ihmisten välisten vapaaehtoisten sopimusten luotettavuutta. Nykyään Yhdysvallat on kuitenkin jotain muuta. Politiikassa, republikaanien ja demokraattien kesken, vallitsee laaja konsensus siitä, että verotuksen täytyisi olla olla raskasta ja Yhdysvaltain keskuspankin pitäisi harjoittaa inflatoivaa rahapolitiikkaa laskemalla jatkuvasti liikkeelle uutta rahaa, jotta liittovaltio voi tuhlata ihmisten rahoja tehottomiin julkisiin palveluihin, kuten julkiseen terveydenhuoltoon, julkiseen koulutukseen ja sosiaaliturvaan, sekä julistamattomiin sotiin ja yhdysvaltalaisten joukkojen pitämiseen 135 maassa ympäri maapalloa.

 

Paul tietenkin vastustaa näin suurta valtion roolia ja niin runsasta verotusta. Hän esittää tälle vaihtoehdon, jossa vapaat markkinat tarjoaisivat palvelut eettisemmin ja tehokkaammin, ja jossa liitovaltio huolehtisi maanpuolustuksesta eikä sotisi ympäri maailmaa. Verotuksen luonteen Paul kiteyttää osuvasti: "Verotus toteutuu vain väkivallan ja väkivallan uhan kautta. Tämä loukkaa aina yksilönvapautta ja perustuslakia. Vapaus kärsii siitä. Mitä vapaampi maa on, sitä tuottavampi ja sivistyneempi siitä tulee. Verotus on este näille molemmille."

 

Vaikka Paulin kirjan painopiste on luonnollisesti Yhdysvaltain politiikassa, soveltuisi sen esittelemä klassinen liberalismi erinomaisesti myös suomalaisen yhteiskunnan ohjenuoraksi. Siinä missä Yhdysvaltain talous on kestämättömällä pohjalla liittovaltion paisuneiden palvelu- ja sotilasmenojen vuoksi, on myös Suomen talous ennen pitkää vararikossa sosialismin myötä. Suomessa tosin puolustusmenot ovat ihan siedettävällä tasolla, mutta julkiset palvelut tulisi täälläkin alasajaa. Tällöin vapaat markkinat huolehtisivat palveluiden tuottamisesta. Valitettavasti uudessakaan eduskunnassa ei ole yhtäkään Ron Paulin kaltaista poliitikkoa, joka ymmärtäisi mitä vapaus tarkoittaa ja uskaltaisi aktiivisesti puhua vapaamman Suomen puolesta.

 

P.S. Ron Paul hakee todennäköisesti republikaanien presidenttiehdokkuutta 2012. Hänen vastauksensa republikaanien ensimmäisessä vaalitentissä viime torstailta löytyy tästä: http://www.youtube.com/watch?v=HZDaq0Vw8Iw.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Paulin mukaan Yhdysvallat on jo nyt vaarallisen sosialistinen ja autoritäärinen yhteiskunta, minkä tulisi muuttua mieluiten mahdollisimman pian."

Siinä tapauksessa voidaan sanoa, että joko Paul on aika pihalla todellisuudesta tai sitten hän ylireagoi rankasti. Sitä paitsi Paulin kaltaiselle tyypilliselle kiihkorepublikaanille mikä tahansa hitusenkin vasemmalle menevä poliittinen ratkaisu tarkoittaa heti sitä, että "ollaan jo sosialismissa". Tällä hetkellä Yhdysvallat on pikemminkin vaarallisen kapitalistinen ja autoritäärinen, mikä näkyy muun muassa siinä, että ainoat todelliset poliittiset vaikutusmahdollisuudet on ainoastaan ökyrikkailla kahden eri puolueen jäsenillä.

""Vapaus" on politiikassa ja muualla niin yleisesti käytetty termi, että se voi kuulostaa kliseiseltä. Valitettavasti useat sellaisetkin tahot käyttävät tätä termiä yhteiskunnallisessa keskustelussa, joilla ei ole todellisuudessa minkäänlaista ymmärrystä vapaudesta eikä lainkaan kunnioitusta sitä kohtaan. Tämän vuoksi "Liberty Defined" on hyvää luettavaa kaikille, jotka haluavat tietää ja ymmärtää, mistä vapaudessa on todella kyse. Paul kertoo tämän 50 luvun avulla, jotka kukin käsittelevät tiettyä aihetta ja muodostavat kokonaisuuden, joka määrittelee kattavasti vapauden filosofian."

Tuo teos esittää ainoastaan oikeistolaisen Ron Paulin näkökulman vapaudesta, ja se on vain yksi näkökulma muiden lukemattomien joukossa.

"Paul onnistuu tiivistämään vapauden filosofian selkeästi: "Vapauteen uskominen ei tarkoita uskomista mihinkään tiettyyn yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen tulemaan. Se tarkoittaa luottamista spontaaniin järjestykseen, joka syntyy, kun valtio ei sekaannu ihmisten vapaaehtoiseen toimintaan ja kanssakäyntiin."

Aika epämääräisesti sanottu, koska tässä ei määritelty, että mitä se "valtion sekaantuminen" käytännössä tarkoittaa.

"Tällöin ihmiset saavat ratkaista ongelmansa ja rakentaa elämänsä itse, ottaa riskejä sekä ottaa vastuun niistä, ja tehdä omat päätöksensä." Yksilöiden tulisi siis saada tehdä elämällään mitä haluavat, kunhan eivät loukkaa toisten yksilöiden vastaavaa vapautta. Tämän vuoksi valtion roolin pitäisi olla mahdollisimman pieni ja verotuksen mahdollisimman vähäistä, jolloin yhteiskunta kunnioittaisi yksilönvapautta, yksityistä omistusoikeutta ja vapaita markkinoita."

Ihmiset voivat saavat ratkaista ongelmansa, rakentaa elämänsä itse, ottaa riskejä ja vastuun niistä myös sosialistisessa yhteiskunnassa. Sosialismi perustuu demokratiaan ja mahdollisuuksien antamiseen yhteiskunnan kaikille jäsenille. Alhainen verotus ei myöskään tarkoita sitä, että yksilönvapauksia olisi enemmän, ja joissain tapauksissa se saattaa itseasiassa tarkoittaa aivan päinvastaista.

Niinikään myöskään vapailla markkinoilla ei ole mitään tekemistä ihmisen vapauden kanssa, ja vapaat markkinat tarkoittavatkin lähinnä sitä, että yhtiöiden olisi mahdollista hyväksikäyttää kansalaisia pakottamalla nämä tekemään raskasta työtä huonolla palkalla. Täysin vapaiden markkinoiden järjestelmässä ihmisillä olisi huomattavasti kurjemmat oltavat, koska elämästä nauttimisen sijasta heidän kaikki aikansa menisi työntekoon ja sen etsimiseen.

"Politiikassa, republikaanien ja demokraattien kesken, vallitsee laaja konsensus siitä, että verotuksen täytyisi olla olla raskasta ja Yhdysvaltain keskuspankin pitäisi harjoittaa inflatoivaa rahapolitiikkaa laskemalla jatkuvasti liikkeelle uutta rahaa, jotta liittovaltio voi tuhlata ihmisten rahoja tehottomiin julkisiin palveluihin, kuten julkiseen terveydenhuoltoon, julkiseen koulutukseen ja sosiaaliturvaan, sekä julistamattomiin sotiin ja yhdysvaltalaisten joukkojen pitämiseen 135 maassa ympäri maapalloa."

Republikaanit kannattavat raskasta verotusta? Eiköhän asia ole aivan toisin päin. Poikkeuksia kyseisessä joukossa tietty voi olla. Eikä noista julkisten palvelujen "tehottomuudesta" ole mitään todisteita, ainakaan et sellaisia esittänyt. Merkittävin ero yksityisten ja julkisten palveluiden välillä on se, että yksityiset ovat lukemattomille kansalaisille aivan tuhottoman kalliita.

"Paul tietenkin vastustaa näin suurta valtion roolia ja niin runsasta verotusta. Hän esittää tälle vaihtoehdon, jossa vapaat markkinat tarjoaisivat palvelut eettisemmin ja tehokkaammin, ja jossa liitovaltio huolehtisi maanpuolustuksesta eikä sotisi ympäri maailmaa. Verotuksen luonteen Paul kiteyttää osuvasti: "Verotus toteutuu vain väkivallan ja väkivallan uhan kautta. Tämä loukkaa aina yksilönvapautta ja perustuslakia. Vapaus kärsii siitä. Mitä vapaampi maa on, sitä tuottavampi ja sivistyneempi siitä tulee. Verotus on este näille molemmille."

Ei ole mitään perusteita uskoa, että vapaat markkinat tuottaisivat palvelut eettisemmin. Kun esim. katsoo, kuinka amerikkalaiset suuryhtiöt kehitysmaissa toimivat, niin saa konkreettisen esimerkin vapaiden markkinoiden mädännäisyydestä.

Niin, ja ketä esim. pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa muka väkivalloin tai väkivallalla uhaten pakotetaan veroja maksamaan? Ei ketään. Tuo Paulin teksti näyttää vapauden käsittelyn sijasta lähinnä kritiikittömältä kapitalismin ylistämiseltä. Verotus ei loukkaa yksilönvapautta vaan päinvastoin mahdollistaa ihmisarvoisen elämän yhteiskunnan kaikille jäsenille. Yksilöllä on enemmän luottamusta parempaan, turvattuun tulevaisuuteen mikäli yhteiskunnassa on kansalaisia varten vankat turvaverkot.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

”Siinä tapauksessa voidaan sanoa, että joko Paul on aika pihalla todellisuudesta tai sitten hän ylireagoi rankasti. Sitä paitsi Paulin kaltaiselle tyypilliselle kiihkorepublikaanille mikä tahansa hitusenkin vasemmalle menevä poliittinen ratkaisu tarkoittaa heti sitä, että "ollaan jo sosialismissa". Tällä hetkellä Yhdysvallat on pikemminkin vaarallisen kapitalistinen ja autoritäärinen, mikä näkyy muun muassa siinä, että ainoat todelliset poliittiset vaikutusmahdollisuudet on ainoastaan ökyrikkailla kahden eri puolueen jäsenillä.”

Julkisten palveluiden, byrokratian ja paisuneiden sotilasmenojen vuoksi julkinen kulutus on Yhdysvalloissa niin runsasta, että siitä on vain poron kusema Neuvostoliittolaiseen yhteikuntamalliin. Vapaassa, kapitalistisessa yhteiskunnassa valtion tehtävät on rajattu minimaalisiksi perustuslain avulla. Tällöin ”poliittisista vaikutusmahdollisuuksista” olisi hieman epämielekästä puhua, koska valtio ei tarjoaisi mitään etuja kenellekään eikä olisi minkään ryhmän edunvalvoja.

”Tuo teos esittää ainoastaan oikeistolaisen Ron Paulin näkökulman vapaudesta, ja se on vain yksi näkökulma muiden lukemattomien joukossa.”

Vapaassa yhteiskunnassa valtion rooli ja sen asettamat rajoitteet ovat minimaaliset. Tällöin esimerkiksi sosialistisen tms. yhteisön perustaminen ei ole kiellettyä, mutta ketään ei vain saa pakottaa tällaiseen yhteisöön tai rahoittamaan tällaista yhteisöä.

”Aika epämääräisesti sanottu, koska tässä ei määritelty, että mitä se "valtion sekaantuminen" käytännössä tarkoittaa.”

Valtion sekaantuminen tarkoittaa ihmisten toiminnan ja valinnanmahdollisuuksien rajoittamista veroilla tai sellaisilla tarpeettomilla lailla, jotka rajoittavat ihmisten elämää.

”Republikaanit kannattavat raskasta verotusta? Eiköhän asia ole aivan toisin päin. Poikkeuksia kyseisessä joukossa tietty voi olla. Eikä noista julkisten palvelujen "tehottomuudesta" ole mitään todisteita, ainakaan et sellaisia esittänyt. Merkittävin ero yksityisten ja julkisten palveluiden välillä on se, että yksityiset ovat lukemattomille kansalaisille aivan tuhottoman kalliita.”

Kyllä, republikaanit kannattavat pääsääntöisesti raskasta verotusta suurten sotilasmenojen mahdollistamiseksi. Republikaanipresidenttien ja republikaanienemmistön johdolla ollaan myös tehty historian aikana esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon samankaltaisia uudistuksia ja menolisäyksiä, mitä demokraatit tekevät nyt Obaman johdolla. Julkisten palvelujen tehottomuus johtuu siitä, että yksityisten yritysten tapaan julkinen puoli ei joudu kilpailemaan markkinaehtoisesti. Tällöin julkisella puolella ei ole kannustinta parantaa palveluiden hintaa ja tuottaa niitä edullisemmin. Jos yksityiset ovat kalliita, niin tämä vain johtuu vapaiden markkinoiden puutteesta, jolloin kilpailua ei ole tai sitä on rajoitettu valtion toimesta.

”Ihmiset voivat saavat ratkaista ongelmansa, rakentaa elämänsä itse, ottaa riskejä ja vastuun niistä myös sosialistisessa yhteiskunnassa. Sosialismi perustuu demokratiaan ja mahdollisuuksien antamiseen yhteiskunnan kaikille jäsenille. Alhainen verotus ei myöskään tarkoita sitä, että yksilönvapauksia olisi enemmän, ja joissain tapauksissa se saattaa itseasiassa tarkoittaa aivan päinvastaista.
Niinikään myöskään vapailla markkinoilla ei ole mitään tekemistä ihmisen vapauden kanssa, ja vapaat markkinat tarkoittavatkin lähinnä sitä, että yhtiöiden olisi mahdollista hyväksikäyttää kansalaisia pakottamalla nämä tekemään raskasta työtä huonolla palkalla. Täysin vapaiden markkinoiden järjestelmässä ihmisillä olisi huomattavasti kurjemmat oltavat, koska elämästä nauttimisen sijasta heidän kaikki aikansa menisi työntekoon ja sen etsimiseen.”

Alhainen verotus on sidoksissa yksilönvapauksiin siten, että mitä alhaisempaa se on, sitä suuremmasta osasta varallisuuttaan ja työnsä tuloksista ihmiset saavat päättää itse. Sosialismissa puolestaan valtio varastaa leijonan osan ihmisten omaisuudesta, jolloin yksilöt eivät saa päättää, miten haluavat sen käyttää. Tällöin ihmisten mahdollisuus rakentaa elämänsä ja ottaa riskejä on hyvin rajoitettu ellei olematon, koska ihmiset eivät saa käyttää ponnitelujensa tuotoksia haluamallaan tavalla, koska valtio tekee sen yksilöiden sijaan.

Vapaat markkinat tarkoittavat tilannetta, jossa ihmisten taloudellinen toiminta, työnteko ja kaupankäynti, perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Vapailla markkinoilla yhtiöt eikä mikään muukaan pakota yksilöitä tekemään yhtään mitään, vaan työsopimukset perustuvat molemmin puoliseen vapaaehtoisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja ja työntekijä solmivat työsopimuksen silloin, kun molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä siitä. Tällöin myös työajoista ja työn määrästä sopiminen perustuu molemmin puoliseen vapaaehtoisuuteen.

”Ei ole mitään perusteita uskoa, että vapaat markkinat tuottaisivat palvelut eettisemmin. Kun esim. katsoo, kuinka amerikkalaiset suuryhtiöt kehitysmaissa toimivat, niin saa konkreettisen esimerkin vapaiden markkinoiden mädännäisyydestä.
Niin, ja ketä esim. pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa muka väkivalloin tai väkivallalla uhaten pakotetaan veroja maksamaan? Ei ketään. Tuo Paulin teksti näyttää vapauden käsittelyn sijasta lähinnä kritiikittömältä kapitalismin ylistämiseltä. Verotus ei loukkaa yksilönvapautta vaan päinvastoin mahdollistaa ihmisarvoisen elämän yhteiskunnan kaikille jäsenille. Yksilöllä on enemmän luottamusta parempaan, turvattuun tulevaisuuteen mikäli yhteiskunnassa on kansalaisia varten vankat turvaverkot.”

Se, että markkinat tuottavat palvelut eettisemmin tarkoittaa sitä, että vapailla markkinoilla niiden tuottaminen perustuu työntekijän, työnanatajan ja asiakkaan vapaaehtoisuuteen. Julkiset palvelut puolestaan rahoitetaan vapaaehtoisesti maksavan asiakkaan sijasta veroilla, joiden maksaminen ei ole vapaaehtoista. Kehitysmaissakin työsopimukset perustuvat vapaaehtoisuuteen, jolloin työntekijä kokee hyötyvänsä siitä. On miellyttävämpää mennä töihin esimerkiksi lenkkaritehtaaseen, jos tällä pystyy parantamaan elintasoa primitiiviseen omavaraistalouteen verrattuna.

Esimerkiksi Pohjoismaissa kaikki työssäkäyvät ihmiset pakotetaan maksamaan veroja väkivallan uhalla. Jos joku henkilö ei haluaisi maksaa veroja, tulisi tästä aluksi valtion taholta huomautuksia. Lopulta kyseinen henkilö tultaisiin hakemaan kotoa poliisin voimakeinoin, jonka jälkeen häntä rangaistaisiin. Tätä se tarkoittaa, että verotus perustuu väkivallan uhkaan. Vapaassa yhteiskunnassa tällaista väkivallan uhkaa ei varsinaisesti ole, sillä verotus on minimaalista.

Pekka Roponen

Mistähän se sitten johtuu, että vakuutuslaitosvetoista yksityistä terveydenhuoltoa USA:ssa pidetään lähinnä varoittavana esimerkkinä, kun taas Suomen julkista terveydenhuoltoa yksityisellä täydennettynä maailmalla pidetään kustannustehokkuuden malliesimerkkinä?

Käyttäjän pasi kuva
Pasi Matilainen

Tämä artikkeli on jo osittain vanhentunut*), mutta edelleen täyttä asiaa USA:n terveydenhuoltojärjestelmästä: Marco de Wit: USA:n terveydenhuoltojärjestelmä ei ole liberaali. Esimerkiksi lääkäreiden de facto kartelli on yksi keskeinen syy USA:n järjestelmän ongelmiin, monesta muusta sääntelystä puhumattakaan. Vaikka järjestelmän voitot valuvat yksityisten yritysten ja heidän osakkeenomistajiensa taskuihin, USA:n järjestelmä on kaikkea muuta kuin yksityinen saati sitten vapaata markkinataloutta.

*) Tuon artikkelin kirjoittamisen jälkeen tapahtuneet muutokset USA:n terveydenhuoltojärjestelmässä, kuten Obamacare, ovat ainoastaan vieneet järjestelmää entistä sosialistisempaan - ei liberaaliin - suuntaan, tilanne on siis entistä pahempi.

Käyttäjän akisuihkonen kuva
Aki Suihkonen

Sen täytyy johtua tietämättömyyden puutteesta ja uskosta että joku on jossain saanut sosialismin toimimaan.

USA:n terveydenhoitoa ei voida pitää yksityisenä, vaan fasistisena. Siinä on jonkin verran elementtejä yksityisomistuksesta, jossa yksityisille tahoille on annettu vastuu ja velvollisuus ylläpitää omaisuutta ja tuottaa terveyspalveluja valtion hallinnon standardien mukaisesti -- ja kyllä tähän ideaan kuuluu nk. voitto.

Todellisuudessa yksityiseen tuotantoon tai palveluun kuuluu oikeus määrätä hinnat, valita asiakkaat, valita toimenpiteet, alentaa kustannuksia ja kärsiä tappio tai ansaita voitto.

Obaman kontribuutio sairausvakuutuksiin on poistaa niistä viimeisimmätkin yksityisyyden rippeet tekemällä niistä pakollisen ja samalla määrittämällä niiden sisällön.

Se osuus suomalaisesta terveydenhoidosta, jota USA:ssa osin ihannoidaan, on ajatus juurikin *universaalisuudesta*; siitä, että jokainen "pääsee" osallistumaan. Toki USA:ssa niin "köyhät", kuin eläkeläisetkin ovat sairausvakuutusten piirissä -- vain laittomat siirtolaiset ja tietty osa keskiluokasta, useimmiten omasta halustaan, on niiden ulkopuolella.

Miusa U

Se, että rikkaat ihmiset ja yritykset voivat saada valtion tekemään heille arvokkaita palveluksia USA:ssa johtuu nimenomaan siitä, että USA on niin ei-kapitalistinen. Tosin useimmat muut maat ovat vieläkin ei-kapitalistisempia.

Kapitalistisessa maassa valtiolta ei saisi yritystukia, pankin tappioiden sosialisointia, vuokrasääntelyä, maataloustukia, yritystoimintaa ja kilpailua rajoittavaa ja etenkin uusien kilpailijoiden markkinoilletuloa estävää sääntelyä, joka tuottaa yrityksille miljardivoitot.

Toimituksen poiminnat