*

Aleksi Tolvanen Nuori, kansainvälinen ja liberaali

Julkinen koulutus ja oppivelvollisuus eivät ole vauraan sekä sivistyneen yhteiskunnan edellytys

Nyky-yhteiskunnan koulutusjärjestelmä on jo lähtöoletuksiltaan aivan pielessä. Oletetaan, että vauraaseen ja sivistyneeseen yhteiskuntaan ei olisi mitään muuta tietä kuin julkisesti järjestetty, verovaroin kustannettu koulutusjärjestelmä. Toinen virheellinen oletus on, että sivistyneen yhteiskunnan välttämätön tae on jonkinlainen pakollinen oppivelvollisuus. Nämä ovat kuitenkin täysin virheellisiä oletuksia.

Koulutus on olennaisesti luonteeltaan aivan samanlainen palveluhyödyke kuin mikä tahansa muukin palvelu. Kun kuluttaja kokee tyydyttävänsä tarpeitaan jotakin palvelua kysyessään, on hän valmis maksamaan tästä palvelusta. Koulutuksen kohdalla kuluttaja katsoo sen olevan haluamansa kaltainen investointi, jolla hän uskoo voivansa parantaa tuottavuuttaan tulevaisuudessa. Tuottavuuttaan kykyjään parhaiten vastaavalla tavalla kohentamalla hän pyrkii parantamaan elintasoaan. Ihmisillä on luontainen taipumus tavoitella jatkuvasti parempaa elintasoa, minkä vuoksi kouluttautuminen, kuten muutkin investoinnit, syntyisi ihmisten vapaista pyrkimyksistä ilman minkäänlaista pakkoa. Tämän väitteen tueksi on olemassa myös empiiristä näyttöä. On tutkittu, että 1800-luvulla Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ennen kuin julkinen valta puuttui yhtään mitenkään koulutukseen, lähes kaikki vanhemmat laittoivat lapsensa kysynnän myötä markkinoilla syntyneeseen yksityiseen koulutukseen. Mitään pakollista oppivelvollisuutta ei siis tarvita ihmisten sivistämiseksi. Jos heidän annettaisiin vapaasti päättää tästä investointimuodosta, sivistys kohdistuisi sekä jakaantuisi tuottavammalla tavalla.

Koska koulutus on palveluhyödyke, se käyttäytyisi markkinoilla aivan kuin mikä tahansa muukin hyödyke käyttäytyy. Sen laatu nousisi merkittävän paljon, kun sen tuottamiskustannukset lähtisivät laskuun. Kilpailun myötä koulutuksen tarjoajien olisi siis kyettävä tarjoamaan laadukasta koulutusta kilpailukykyisin hinnoin. On totta, että jos koulutus olisi ostettava yksityisiltä koulutuksen tarjoajilta, niin tällöin kaikki eivät saisi samanlaista koulutusta, mutta vähäosaistenkin koulutuksen taso olisi valtavan paljon parempi, kuin mitä koulutuksen taso on yleisesti nykyisen kaltaisessa järjestelmässä.

Julkisen vallan vähäisistäkin säätelytoimista koulutusta kohtaan seuraa tavallisesti runsasta rakennetyöttömyyttä. Kun sen tehtävänä on koulutuspaikkojen määrän säätely tai päättäminen, niin tällöin ammattitaitoisen työvoiman tarjonta perustuu tulevaisuuden työvoiman kysyntää arvioimaan kykenemättömien byrokraattien hatariin arvauksiin. Tällöin koulutus ei suuntaudu vastaamaan työvoiman kysyntää, mikä johtaa rakennetyöttömyyteen tai siihen, että monet joutuvat työskentelemään koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä. Jos koulutus yksityistettäisiin, niin tällöin yksilöt olisivat vapaita arvioimaan, mihin kannattaa kouluttautua, jotta saisi töitä koulutuksen jälkeen sopivalla palkalla. Sen seurauksena markkinoilla tarjottaisiin sellaista koulutusta, mikä vastaisi tulevaisuuden työvoiman kysyntää. Koulutushyödykkeen sosialisointi vääristää kohtalokkaasti työmarkkinoiden hintasignaaleja, koska tällöin koulutetun työvoiman tarjonta on lähes poikkeuksetta suurempi tai pienempi kuin mitä se olisi vapailla markkinoilla. Julkinen koulutus onkin yksi haitallisimpia suunnitelmatalouden ominaisuuksia.

Julkinen koulutus ja oppivelvollisuus yhdessä ovat täysin moraaliton ja vastenmielinen järjestelmä. Ne alistavat yksilön palvelemaan valtaa pitävien henkilökohtaista käsitystä sivistyksestä. Tällainen järjestelmä toimii enemmistön mielivaltaisen arvojen ja elämäntapojen pakkovaltaisen tyrkyttämisen tehokkaana välineenä, sillä jonkin opetussuunnitelman määritteleminen on tehokas keino tyrkyttää henkilökohtaisia tai mielivaltaisen enemmistön konsensuksen seurauksena syntyviä erikoisarvoja, elämäntapoja sekä näkemyksiä sivistyksestä. Tämän kaiken kustantamiseen käytetään yksilöiltä väkivallan uhalla varastettua omaisuutta (veroja), mikä korostaa entisestään kyseessä olevan toiminnan moraalittomuutta. Oppivelvollisuus määrittelee pitkälle sen, mitä yksilö tekee tietyllä elämän ajanjaksolla merkittävän suuren osan ajastaan. Tämän vuoksi yksilö ei saa itse päättää, miten tuon ajan käyttää, mikä rajaa yksilönvapautta valtavan paljon. En tietenkään väitä, että julkisen koulutuksen oppisisällöt olisivat hömppää vaan esitän, että opiskelun sisällön ja menetelmien tulisi olla oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa yksilön itsensä tai lapsen tapauksessa hänen vanhempiensa päätettävissä. Tämä tapahtuu silloin, kun julkisella vallalla ei ole mitään roolia koulutuksessa.

Lopuksi kommentoin lyhyesti aiheeseen liittyen, suomalaisten kansallista ylpeyttä, Suomen peruskoulua. Ensinnäkin se on edellä esitetyn perusteella täysin moraaliton instituutio. Toiseksi sen menestys kansainvälisissä vertailuissa johtuu siitä, että muissakin länsimaissa koulutus on yhtä huonolla tolalla. Muissakin maissa on käytössä sosialistisen ideologian mukainen julkinen koulutus. Suomen peruskoulussa on toki merkittäviä heikkouksia verrattuna vastaaviin ulkomaisiin kouluihin. Peruskoulussa lahjakkaammat oppilaat tasapäistetään heikompien oppilaiden tasolle. Koulutuksen laatu ja vastaavuus työmarkkinoita kohtaan olisi Suomessakin erittäin paljon parempi, jos valtio ja kunnat eivät sekaantuisi siihen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Lieto (nimimerkki)

Kaiken kaikkiaan ihan hyvä provo.

Vieras (nimimerkki)

Kiva purkaus. Olen täysin eri mieltä.Joka kunnassa voidaan panostaa tuloksiin hyvällä yhteistyöllä opettajien,oppilaitten ja vanhenpien toimesta ja näin on syntynyt erilaisia oppimisyhteisöjä.esim."ihanne koulu" joksi kotipaikkani koulua kutsutaan!!!

Jouni Kokkonen

"En tietenkään väitä, että julkisen koulutuksen oppisisällöt olisivat hömppää vaan esitän, että opiskelun sisällön ja menetelmien tulisi olla oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa yksilön itsensä tai lapsen tapauksessa hänen vanhempiensa päätettävissä."

Eli rikkaat vanhemmat voisivat rahalla ostaa imbesilli kersoilleen parhaan menestyksen eliittikouluissa ja näin raha syrjäyttäisi todellisen lahjakkuuden.

Suunta tulee olemaan toinen. Lahjakkaiden yksilöiden osaaminen tulee ottaa paremmin huomioon, mutta taloudellisen eliitin ei tule voida rahalla ostaa lapsilleen menestystä. Sillä ei ole mitään tekemistä oikeudenmukaisuuden kanssa. Oikeudenmukaisuus toteutuu vain kun jokaisen yksilön osaaminen huomioideen vanhempien varallisuudesta huolimatta. Rikkaiden pennuilla ei tule olla erioikeutta johtaviin asemiin yhteiskunnassa, jos heidän todellinen lahjakkuus, osaaminen ja vastuunkantokyky ei siihen vain riitä.

"Julkinen koulutus ja oppivelvollisuus yhdessä ovat täysin moraaliton ja vastenmielinen järjestelmä."

"Tämän kaiken kustantamiseen käytetään yksilöiltä väkivallan uhalla varastettua omaisuutta (veroja), mikä korostaa entisestään kyseessä olevan toiminnan moraalittomuutta"

Ihanko totta? Eli miljonäärisukujen lapsilla on vain oikeus koulutukseen, koska muilla ei ole siihen varaa. Rakennat feodaaliyhteiskuntaa.

Tulevaisuuden yhteiskunta on hyvin pitkälti meritokratinen sekoitus kapitalismia ja sosialismia. Lahjakkaimmat yksilöt saavat vastuullisimmat tehtävät, mutta heidän lapsensa eivät peri vanhempiensa asemaa ilman todellisia lahjoja. Ihmiskunta omistaa luonnonvarat ja varallisuuden, eivät pankkiirit. Kaikki on lopulta vain lainassa. Varallisuus palautuu yhteiskunnalle kuoleman jälkeen liki 100% perintöverolla, mikä estää sellaisten suku dynastioiden synnyn kuten Rothschild and Rockerfeller.

Keneltälkään ei varasteta, koska juuri nämä eliitti perheet ovat itse suurimpia varkaita. Heidän varallisuutensa on aina kuulunut oikeudenmukaisesti ihmiskunnalle. Yksityisomaisuus on pohjimmiltaan lainaa ihmiskunnalta. Siksi on vain oikeudenmukaista, että se lopulta myös palautuu ihmiskunnalle, eikä yksityisomaisuutta voi käyttää aseena muuta ihmiskuntaa vastaan, kuten kyseiset eliittisuvut nyt tekevät.

Vieras (nimimerkki)

Olipa asiallinen kirjoitus. Onkohan tekijä todellakin 17-vuotias lukiolainen? Aivan uskomatonta. Menestystä sinulle! Sinunlaisia ihmisiä todellakin tarvitaan tässä maassa.

Aleksi Tolvanen

Kiitos kannustavasta palautteesta! Olen todellakin 17-vuotias lukiolainen. ;)

Elisa Siekkinen (nimimerkki)

Minä en luota siihen, että kaikki vanhemmat panostaisivat lastensa koulutukseen. Tämä on mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta todella ongelmallinen asia puhuttaessa peruskoulusta. Olet varmasti oikeassa siinä, ettei nykyisen kaltainen järjestelmä ole edellytys vauraalle ja sivistyneelle yhteiskunnalle, mutta sen poistamiseen liittyy liikaa yksilön oikeuksia heikentäviä asioita. Ammatti- ja korkeakoulutuksen kohdalla asia on eri.

Aleksi Tolvanen

Minä nimenomaan puolustan yksilönoikeuksia, mutta sinä käsität ne erittäin oudolla tavalla. Mielestäni, jos yksilöiltä ryöstetään omaisuus, siis loukataan näin jokaisen yksilön oikeutta omaisuuteensa, ja tyrkytetään heille maailmankuvaa ja elämäntapoja valtiokollektiivin taholta, on aivan jotain muuta kuin yksilönoikeuksia edistävä tekijä. Tällöin sen poistaminen ei tietenkään heikennä yksilönoikeuksia vaan vahvistaa niitä omalta osaltaan.

Minä olen vakuuttunut siitä, että vanhemmat tietävät paremmin, mikä on heidän lapselle hyväksi kuin jotkin etäiset byrokraatit. Nykyjärjestelmässä nämä byrokraatit ja koulujen henkilökunta eivät edes joudu minkäänlaiseen vastuuseen, jos tarjoavat huonoa koulutuspalvelua. Näin palvelun tason pysyy surkeana, mikä näkyy Suomessa erityisesti peruskoulussa.

Elisa Siekkinen (nimimerkki)

Lähden siitä, että lapsi ei voi itse valvoa oikeuksiaan ja että lapsella tulisi olla tietyt perusoikeudet vanhemmistaan riippumatta. Vaikka vanhemmat useimmiten osaavat itsenäisesti toimia lastensa parhaaksi, kuuluu yhteiskuntaan myös lapsia, joiden vanhemmat ovat mielenterveyspotilaita, alkoholisteja, huumeriippuvaisia tai joilla ei ole vanhempia.

Peruskoulu ei saa tyrkyttää eikä mielestäni nykyisellään tyrkytäkään mitään maailmankatsomuksia tai ideologioita. Peruskoulujärjestelmä antaa jokaiselle mahdollisuuden kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa. Ilman peruskoulua vanhemmat voisivat panostaa perheyrityksen (esim. maatilan) takia lasten käytännön taitoihin yleissivistävän koulun sijaan, jolloin syntyisi uudestaan luokkajako.

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

"Minä olen vakuuttunut siitä, että vanhemmat tietävät paremmin, mikä on heidän lapselle hyväksi kuin jotkin etäiset byrokraatit."

Kaunis ajatus, mutta pitää ottaa huomioon etteivät kaikki vanhemmat ole niin vastuullisia kuin toivoisimme. Kaveri kertoi esimerkiksi omalla luokallaan olleista lapsista, joille koulussa tarjottu ruoka oli ainoa varma ateria koko päivänä. Jos on vanhempia jotka eivät vaivaudu edes pitämään huolta siitä että lapsilla on nenän edessä ruokaa, niin epäilenpä suuresti vaivautuisivatko he etsimään tai maksamaan lapselle hyvää kouluakaan.

Tämä jättää toki vielä silti avoimeksi sen vaihtoehdon, että vaikka jotkut olisivatkin vastuuttomia vanhempia, keskimäärin ehdottomassasi järjestelmässä päädyttäisiin parempiin tuloksiin. Tämä on varsin mahdollista. Itse säilyttäisin ainakin yleisen oppivelvollisuuden, mutta voisi kieltämättä olla hyvä jos Suomessa olisi enemmän vaihtoehtoja sille, mihin kouluun lapsensa laittaa.

Vieras (nimimerkki)

"Minä olen vakuuttunut siitä, että vanhemmat tietävät paremmin, mikä on heidän lapselle hyväksi kuin jotkin etäiset byrokraatit." Niin no, olettaen, että vanhemmat ovat a) kiinnostuneita b) varakkaita c) sivistyneitä.

"Ihmisillä on luontainen taipumus tavoitella jatkuvasti parempaa elintasoa, minkä vuoksi kouluttautuminen, kuten muutkin investoinnit, syntyisi ihmisten vapaista pyrkimyksistä ilman minkäänlaista pakkoa. Tämän väitteen tueksi on olemassa myös empiiristä näyttöä. On tutkittu, että 1800-luvulla Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ennen kuin julkinen valta puuttui yhtään mitenkään koulutukseen, lähes kaikki vanhemmat laittoivat lapsensa kysynnän myötä markkinoilla syntyneeseen yksityiseen koulutukseen. " Oliko 1800 luvulla yhtä hyvät mahdollisuudet nuorille, kuin nykyään?

"Koulutuksen laatu ja vastaavuus työmarkkinoita kohtaan olisi Suomessakin erittäin paljon parempi, jos valtio ja kunnat eivät sekaantuisi siihen." <-- Koska Suomessa on todella huono koulutus suhteessa muuhun maailmaan, niin tämä toteamus on varmastikin tosi.

Tekstissä on idea, mutta väläyttelet sitä liian provosoivaan sävyyn ja saat ihmisten turhautumaan. Yritä tuoda ydinpointti esille ilman turhaa liekitystä, niin saat paljon paremman tekstin aikaiseksi.

Harju (nimimerkki)

Minä en ole huomannut ihmisten olevan kovinkaan järkeviä taloudellissa asioissa toisin kuin herra Tolvanen ajattelee, hänen mielestään ihmiset käyttäytyvät kaikki pohjimmiltan järkevästi ja valtio vain kiusaa. Tolvanen itseasiassa pohjaa koko kirjoituksensa ajatukselle: "yksilö on aina valtiota viisaampi, etenkin asian koskiessa yksilöä itseään". Määrittelisin itseni kyllä liberaaliksi, mutta joku raja on vedettävä. On ihan hyvä että on pelisääntöjä, on olemassa tyhmiäkin ihmisiä eikä viisaatkaan aina onnistu. Jos jokainen ihminen käyttäytyisi aina rationaalisesti, niin miksi sitten on olemassa pikavippiyhtiötä, uhkapelisivuja, tekstiviestipelejä jne. Ymmärrät varmaan. Minulla ei siis ole ongelmaa ko. asioiden olemassaolon kannalta vaan haluan demonstroida turhien asioiden olemassaolon todistavan ihmisten epärationaalisuuden.

Itse en myöskään rinnastaisi koulutusta muihin kulutushyödykkeisiin. Se on länsimaisen ihmisen perustarve. Ihminen voi kieltäytyä syömästä, mutta se ei tarkoita etteikö se olisi pidemmän päälle välttämätöntä. Ja haluaisin kyllä perusteluja yksityisen koulun absoluuttisesta paremmuudesta suhteessa julkiseen kouluun. Miten se toimii (vähän karrikoiden), että kun opettajalle maksetaan vaikka vähän enemmän palkkaa niin se opettaa siiten tietyllä verrannollisuudella vähän paremmin? Suomessa on tietty määrä opettajia jotka ovat kaikki varmaan kohtuullisen työllistettyjä, miten taso lisääntyy kun palkka kasvaa tai opetusvälineet kehittyvät? Koulutuksen yksityistäminen johtaisi vain turhaan mainossotaan jossa ei olisi voittajia. Jokainen tarvitsee koulutusta. Peruskoulu on aivan välttämätön jokaiselle.

Jos ei olisi oppivelvollisuutta niin mitä 7-16 -vuotiaat lapset tekisivät? Ensinnäkin. On tiettyjä ihmisryhmiä (esim. romanit, muslimi-mamut) joiden lapsia on jo nykyisin hankala saada käymään peruskoulu niin mikä olisi tilanne silloin jos peruskoulu ei olisi pakollinen vaan jopa maksullinen? Haloo!! Haaveilemassasi tilanteessa suurin häviäjä oisi se penska joka ei sinne kouluun pääse. Ja miten nytkin kun tyhmät ihmiset asuvat kaukana kaikesta järjestettäisiin koulutuksen vääristymätön kilpailu alle sadalle lukiolaiselle ja peruskoululaiselle? (Niinnoh, kukaan ei pakota asumaan siellä) Kilpailuvääristymiä syntyy jo nyt peruspalveluista.

Kerrotko myös, että miten joku markkinafirman jamppa keksiessään jotakin kivaa koulutussuuntaa voi tietää, että minkälaista työvoimaa Suomi tarvitsee 20 vuoden kuluttua. Sillä kuka / mikä keksii että minkälaista työvoimaa tarvitaan ei teknisesti ottaen ole mitään merkitystä, mutta en usko että markkinavoimat sitä ainakaan tietää. Suomi kouluttaa mitä uskoo tarvitsevansa. Ennen koulutettiin paperimiehiä koska paperimiehille uskottiin olevan tarvetta. Miten markkinat olisivat voineet tietää että koko ala kusee parin kymmenen vuoden päästä? Jos tiettyjen alojen koulutus olisi ostettavissa meillä saattaisi ihan oikeasti olla ylitarjontaa suosituissa ammateissa.

Itse ehdottaisin peruskoulutuksen kaupallistamisen sijaan opetussuunnitelmien raamien löyhentämistä ja päätösvallan siirtämistä enemmän ketjun alempaan päähän. Eli kouluille ja täten oppilaille itselleen.

Minuakin harmitti aina ala-asteella mennä kouluun. Harmittiko sinuakin? Entä jos vanhempasi ja valtio eivät olisikaan sinua sinne pakottanut, harmittaisiko sinua nyt? Se 15 vuotta kun sitä kestää niin sen jälkeen voi muuttaa vaikka metsään asumaan ja nauttimaan jokamiehenoikeuksista loppuelämäkseen.

Suomen peruskoulu on todella hyvä, mutta se ei tosiaan tarkoita etteikö sitä voisi parantaa. Minusta olisi hyvä jos etenkin yläkouluihin lisättäisiin erityisryhmiä eri asioista kiinnostuneille ja eritasoisille oppilaille. Alakouluun tasoryhmät ei mielestäni kuulu. Itsekin pärjäsin matikassa ja sen takia opettajat katsoivat sitten läpi sormien kun en tehnyt läksyjä ja antoivat tunnilla lisätehtäviä. Olin tyytyväinen. Kuitenkin, peruskoulu on lähinnä opiskelun opettelua ja sosiaalisia taitoja.

Ja hei, Suomessahan on itseasiassa yksityisiä peruskouluja ja lukioita, laki ei kiellä. Jos kysyntää jollekin anarkisti-lukiolle on niin ehkä sellainen syntyy, tee adressi ja laita porukat allekirjoittamaan, ;).

Aleksi Tolvanen

Ei ole mielekästä väittää esimerkiksi uhkapelisivustoja turhiksi, jos niille on yksilöiden keskuudessa kysyntää. Käsitykset tyhmästä/turhasta ovat kunkin yksilön kohdalla subjektiivisia, ja olisi kollektivismia alkaa arvottaa niitä valtion taholta.

Yksityiset koulut ovat Suomessa marginaalisia, koska julkinen sektori on ajanut ne ahtaalle. Koska yksityiset koulut on ajettu ahtaalle, niin nykyään paras valinta on usein julkinen koulu. Yksityisten koulujen opetuksen sisältö on määritelty valtiollisesti, koska ne joutuvat noudattamaan pitkälti samaa opetussuunnitelmaa kuin julkiset koulut. Yksityisten koulujen asiakkaat eivät voi vapautua rahoittamasta julkista koulutusjärjestelmää. Minä en todellakaan tarkoita yksityisiä kouluja vaatiessani, että ne olisivat jotain huuhaa-anarkisti kouluja. Koulutus on investointi. Kun julkinen sektori tekee investointeja, niin tällöin kukaan ei ole niistä vastuussa, koska ne maksetaan julkisista rahoista. Yksityisellä sektorilla yksilöt ovat aina vastuussa investoinneista, jolloin he kantavat niistä voitot ja tappiot. Tällöin kannattavat investoinnit menestyvät ja huonot investoinnit eivät. Näin asia olisi myös koulutuksen kohdalla.

Harju (nimimerkki)

Olet oikeassa, ei valtion tulisikaan puuttua uhkapelisivujen toimintaan, enkä sitä tarkoittanutkaan. Hain vain vastausta kysymykseen, että miten ihmiset voivat valita "oikein" kahden erilaisen peruskoulun väliltä? Koulutus ei ole mikään tavallinen hyödyke. Mainos voi huijata sinut ostamaan paskan auton, mutta se on pelkkä auto. Koulutus ei ihan samalla tavalla toimi.

Mielestäni on ihan hyvä, että valtio määrittelee tietyt suuntaviivat, etenkin peruskouluille. Mielestäni peruskoulun opetussuunnitelma on 95%:sti ihan asiallinen. Loppu 5% on hienosäätöä. Peruskoulun on minusta lähinnä opiskeluun valmistava, tarkoituksena siis oppia elämän perustaitoja.

Terveydenhuollossa kilpailutus toimii. Kunann palveluissa taso on oikeasti melko huono ja tehostettavaa on paljon. Mutta niin kuin joku aikasiemmin mainitsi, terveydenhoito toimii enemmän normaalin palveluhyödykkeen tavoin. Asiakkaita ei voi palvella kuin yksi kerrallaan. Mutta miten jonkun pienen kunnan tai edes keskikokoisen kaupungin kohdalla peruskoulutus voisi toimia yksityisenä? Kilpailu voisi tässä tapauksessa huonontaa laatua merkittävästi.

Vaikka, peruskoulutuksen saisi toimimaan yksityisenä, vaatisi se silti tarkat standardit ja opetussuunnitelmat varmistaakseen koulutuksen hyvän laadun. Ja miten väliinputoaminen estettäisiin? Eikö pelkästään yksityinen järjestelmä tarkoita oppivelvollisuuden loppua? Mitä tapahtuu niille ihmisille jotka kärsivät huonoista valinnoista kun "investointi" ollutkaan kannattava?

Se on aika kätevää kun liikkumisvapaus on olemassa. Ja kuntademokratia. Jos kunnan koulut eivät miellytä on aina oikeus vaihtaa kuntaa tai tehdä asialle jotain demokratuurin keinoin.

Aleksi Tolvanen

Ei koulutus vaadi mitään julkisesti määriteltyjä standardeja ja opetussuunnitelmia. Kyllä ihmiset osaavat itse valikoida, mitä kannattaa opiskella. Jos eivät osaisi, niin ei tämä valikointi voisi toimia paremmin keskitetystikään. Tällöin etäiset byrokraatit tekisivät valinnat, ketkä eivät voi tietää yksilön opiskeluun ja pyrkimyksiin vaikuttavia tekijöitä paremmin kuin tämä itse.

Investointeihin sisältyy aina se riski, että investointi ei olekaan kannattava. Julkisessa koulutuksessa tämä riski on sosialisoitu, mikä haaskaa valtavasti veronmaksajien rahoja. Kun yksilö on täysin itse vastuussa koulutuksestaan, on epäonnistuneen koulutusinvestoinnin riski huomattavasti pienempi kuin julkisessa koulutuksessa, koska yksilö ei halua tuhlata rahaa ja aikaansa kannattamattomaan koulutukseen.

Iops (nimimerkki)

Kivaa löpinää erittäin yksisilmäisesti ajatellulta talousteoreettiselta pohjalta.

Muutama maalaisjärjellä(kin) pääteltävä asia on kuitenkin jäänyt huomiotta:

1. Koulutuksen ulkoisvaikutukset ovat aivan uskomattoman suuret. On erittäin kannattavaa yhteiskunnan näkökulmasta kouluttaa väestönsä. Rikollisuus vähenee, osaaminen kasvaa, erikoistuminen valtion sisällä mahdollistuu paremmin, joten tehokkuus kasvaa -> yhteiskunnan tuottavuus paranee, hyvinvointi kasvaa ja tiettyä asioiden ymmärtämistä (sivistystä) voidaan myös pitää itseisarvona.

2. Markkinoiden (koulutuksen ostaminen, esimerkiksi vanhemmat lapsilleen) täydellisen toiminnan takaamiseksi tarvitaan myös täydellinen tieto. Sitä ei ole mahdollista saavuttaa edes lähelle, joten paremman tiedon puuttuessa monet toteaisivat koulun olevan tylsää ja pleikkarin pelaamisen kivempaa. On typerää rangaista ihmisiä (varsinkin nuoria lapsia) siitä, etteivät vielä siinä iässä ymmärrä parastaan.

3. Koulutus on aina vallankäyttöä. Joku kertoo jollekin toiselle kuinka asiat ovat tai kuinka niiden pitäisi olla. Myös kasvatus on vallankäyttöä, koska vanhemmat tekevät saman lapsilleen. Eikö käyttämiesi perusteluiden valossa myös vanhempien toiminta ole todella irvokasta ja vastenmielistä, kun sillä lailla pakkosyöttävät lapselleen arvoja. Eiväthän vanhemmat omista lapsia. Vai omistavatko? Pitäisikö lasten saada kasvaa täysin ilman mitään arvolatausta ja jossain neutraalissa tyhjiössä (esim. tynnyri).

4. Parhaimpiin tuloihin johtavaan koulutukseen pääsisi vain sellaiset, joilla (tai useammin: joiden vanhemmilla) on isoimmat tulot. Toisin sanoen voisi käydä niin, että tyhmä ja rikas vie paikan fiksulta, mutta köyhältä (kuten jenkeissä tällä hetkellä). Äärimmäisen epätehokasta ja yhteiskunnan kannalta todella järjetöntä toimintaa. Tyhmä on vähemmän tuottava kuin fiksu.

Tässä mennään jotenkin ääri-individualistisen ja osittain jopa anarkistisen maailmankatsomuksen piiriin. Ei ehkä sovellu nykyiseen maailmana kovin hyvin, mutta hienoa, että 17-vuotias lukiolainen pohtii asioita hieman filosofilsemmalta kannalta ja pohtii peruskysymyksiä, koska sitä eivät monet tee. Jatka pohtimista, mutta älä vedä ihan noin laput silmillä! Lukemiseksi suosittelen esimerkiksi Matti Pohjolan & co kirjoittaman kansantaloustieteen perusteoksen Taloustiede.

Maija Taloustieteilijä (nimimerkki)

"Koulutus on olennaisesti luonteeltaan aivan samanlainen palveluhyödyke kuin mikä tahansa muukin palvelu."

Ja tästä lähdetään metsään. Koulutus on lähtökohtaisesti aivan erilainen palveluhyödyke kuin esimerkiksi parturipalvelu. Parturi ei voi leikata usean ihmisen hiuksia samaan aikaan, joten jokaisesta uudesta asiakkaasta aiheutuu uusia kustannuksia. Lähinnä tietysti työhön käytetyn ajan muodossa. Opetustoiminnassa ei sen sijaan ole olemassa näin selvää yhteyttä uusien asiakkaiden (oppilaiden) ja kustannusten välillä. Toki jokainen uusi oppilas tuo opettajalle uutta työtä, mutta paljon vähemmän kuin parturin tapauksessa. Opettajan työmäärälle on aika sama onko luokassa 20 vai 21 oppilasta. Lisäksi näille 20 oppilaalle yhden ihmisen tulo luokkaan ei aiheuta kustannuksia. Koulutus onkin tässä mielessä non-rivalrous hyödyke.

Lisäksi opetukseen ja oppimiseen liittyy toinenkin julkishyödykkeille tyypillinen piirre: se aiheuttaa positiivisia ulkoisvaikutuksia muille ihmisille. Esimerkiksi sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppiminen mahdollistaa informaation levittämisen huomattavasti tehokkaammin kuin suullisesti, ja tästä taidosta hyötyvät myös kaikki muut kyseisen henkilön kanssa kanssakäymisessä olevat henkilöt.

Tämän lisäksi koulutukseen rahoittamiseen liittyy vakavia asymmetrisen informaation ongelmia. Rahoittajien on hyvin vaikea tietää etukäteen kuka oppilas menestyy ja pystyy maksamaan lainansa takaisin. Tämä on vaikeaa jo yliopisto-opiskelijoiden tapauksessa (suurimmassa osassa maita opintolainat ovat valtioiden takaamia) puhumattakaan lapsista. Milton Friedmankin pohti aikanaan, että paras tapa opiskeluiden rahoittamiseen olisi oma pääoma, ts. tietty kiinteä osa heidän tulevaisuutensa tuloista vastineeksi opintojen maksamisesta. Koska ulkopuolisen rahoituksen järjestäminen on niin vaikeaa, käytännössä julksien tuen lakkauttaminen tarkoittaisi koulunkäynnin loppumista kaikilta niiltä oppilailta, joiden vanhemmilla ei ole varaa maksaa tai ottaa lainaa koulunkäynnin maksamiseksi.

Pakko myöntää, että tämä oli erinomainen kirjoitus 17-vuotiaalta. Muuten en olisi itse asiassa edes kommentoinut. Pidä kuitenkin mielessä, että maailmassa on muitankin värejä kuin musta ja valkoinen.

Joonas (nimimerkki)

Hurraa luokkayhteiskunta! Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia panostaa lastensa koulutukseen siinä määrin kuin haluaisivat. Mitäs sitten? Julkinen koulutus ja oppivelvollisuus takaavat sen, että tärkeisiin tehtäviin hallinnossa, koulutuksessa, terveydenhoidossa jne. päätyy niihin parhaiten soveltuvat eivätkä ne, joiden vanhemmilla on ollut varaa maksaa koulutuksesta. Kumman itse ottaisit mieluummin lääkäriksesi, rikkaasta suvusta tulevan keskinkertaista huonomman penskan, joka on päässyt lääkikseen vain siksi, että on varaa maksaa koulutuksesta, vai duunarisuvusta tulevan, joka on omilla ansioillaan hankkiutunut lääkärikoulutukseen ja siellä menestynyt? Sitä minäkin.

Antti Myyrä (nimimerkki)

Muistetaanhan toki, että koulutus on luksushyödyke. Toisin sanoen hinta määräytyisi markkinoilla sellaiseksi, että osalla ei olisi siihen mitenkään varaa, ainakaan nykymallissa, jossa työmarkkinoilla akateeminen titteli on itse hankittua ammattiosaamista huomattavasti tärkeämpi. Tulisiko koulutuksen ostamisesta siis käytännössä tittelikauppaa?

Näen koulutuksen ilmaisuuden ns. välttämättömänä pahana muun yhteiskunnan toimivuuden takaamiseksi. Kaikkien laittaminen samalle lähtöviivalle on toki jonkinasteista sosialismia, mutta ilmankaan ei oikein voi väittää kaikilla olevan samanlaiset mahdollisuudet menestyä elämässään.

Muutoin olen kyllä kanssasi samaa mieltä. Koulutuspalveluiden tarjonta ei nykyisin tarjoa kouluille minkäänlaisia kilpailumahdollisuuksia muusta kuin oppilasaineksesta. Osalla keskustan lukioista onkin hienoja perinteitä ja erittäin hyviä tuloksia yo-kirjoituksissa, mutta silti lähiössä sijaitseva huonompitasoinen lukio saa aivan yhtä paljon rahoitusta, joskus kenties enemmänkin.

Jos löydät tämän kirjan jostain, niin suosittelen lukemistoksi jatkopohdintoja varten: http://www.cambridge.org/catalogue/catalogue.asp?i...

Aleksi Tolvanen

Enpä usko, että koulutus olisi luksushyödyke. Vähäosaistenkin perheiden vanhemmat ovat valmiita panostamaan paljon lastensa koulutukseen, koska sen ymmärretään olevan tärkeää, näin myös 1800-luvun esimerkissäni. Julkinen koulutus aiheuttaa tittelin korostumisen työelämässä, koska se ei ensisijaisesti tähtää tuottavuuden parantamiseen vaan byrokratian tyydyttämiseen. Koulutuksen ollessa yksityistä, tähtäisi se nimenomaan tuottavuuden parantamiseen. Synnynnäiset eroavaisuudet lahjakkuuksissa antavat myös erilaisia mahdollisuuksia menestyä, eikä mielestäni niitäkään pidä pyrkiä mitenkään tasapäistämään. Kiitos lukuvinkistä.

Antti Myyrä (nimimerkki)

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kalliit+yliopi...

Näin rapakon takana. USA:n järjestelmä on kuitenkaan tuskin juuri sitä, mitä toivot. Mihin suuntaan tuota pitäisi mielestäsi kehittää?

Aleksi Tolvanen

Koulutuksen hinta ei ole tuolla korkea sen vuoksi, että se olisi luksushyödyke. Valtion tukemana byrokratialla ja ammattiliitoilla on myös koulutuksen alalla niin vahva rooli, että ne voivat estää kunnollisen kilpailun. Tämä on selitetty hyvin tässä: http://www.youtube.com/watch?v=8IfCd2iA6sc

Kautsu (nimimerkki)

Näemmä käsityksemme 1800-luvun tittelikeskeisyydestä on täysin erilaiset. Olemme näemmä lukenee aivan eri historiankirjoja. 1800-luvun britanniassa titteleillä oli erittäin korkea merkitys työelämässä - siksi ne lapset sinne kouluun laitettiin. Ilman ylioppilaan titteliä ei päässyt kunnon töihin tai korkeampaan koulutukseen.

Joten suosittelen lukamaan myös muita kuin omaa ideologiaasi tukevaa historiankirjoitusta. Olet tainnut meinaan unohtaa historian tutkijoiden ensimmäisen ohjeen: selvitä miten kirjoittaja on vääristänyt tuloksia omien päämääriensä tukemiseksi. Tämän jälkeen on jopa mahdollista saada pieni vilaus todellisuudesta. Vai eikö tällainen totuus sovi tarkoitusperiisi?

Jukka Jokela (nimimerkki)

En väitä, etteikö suomalaisessa koulutusjärjestelmässä olisi parannettavaa, mutta ei se nyt näillä ehdotuksilla ainakaan paremmaksi muutu.

Verot = Ryöstäminen, en jaksa edes hirveästi kommentoida tätä. Joka tapauksessa yhteiskunnan on jonkilainen kolehti kerättävä yhteisten kustannusten maksamiseksi ja ihmisen ollessa ahne, on naiivia kuvitella, että pelkällä omatunnolla sitä rahaa voitaisiin kunnille ja valtiolle lahjoittaa.

Kyllä vanhemmat tietävät kaikenlaista ja hyvät vanhemmat kouluttavat ja kasvattavat lapsiaan koulun ohella myös kotona, jolloin maailmankuvasta tulee entistä laajempi. Eivätkä ne "etäiset byrokraatitkaan" monesti muusta yhteiskunnasta poikkea. Hekin saattavat olla (ja ovat) vanhempia, jotka niin omien, kuin muidenkin lasten etujen puolesta työtään tekevät.

Eikä maailmankuvalla edes ole kovin suurta merkitystä kaikkien oppiaineiden opetuksessa, vai kyseenalaistatko itse Pythagoraan lauseen tai listan saksan epäsäännöllisistä verbeistä?

Lainaus: "Oppivelvollisuus määrittelee pitkälle sen, mitä yksilö tekee tietyllä elämän ajanjaksolla merkittävän suuren osan ajastaan. Tämän vuoksi yksilö ei saa itse päättää, miten tuon ajan käyttää, mikä rajaa yksilönvapautta valtavan paljon."

Katsot asiaa vain yhdestä suunnasta. Eikö yksilönvapautta rajoita sekin, kun perheellä tai vaikka yksinhuoltajalla ei ole varaa kustantaa lapsen peruskoulua, jonka vuoksi hän "saa päättää käyttää aikansa" kotitöissä tai tehden työtä jollain ulkopuolisella työnantajalla.

Yhteiskunnan sivistys ei ole vain varakkaiden ihmisten kouluttamista. Palaaminen lapsityövoimaa käyttävään yhteiskuntaan ei ainakaan nykyistä yhteiskuntaa sivistyneemmältä kuullosta ja oletko ajatellut, että sivistyminen ja kouluttautuminen jatkuu läpi elämän. Yhteiskunnan maksama peruskoulutus takaa KAIKILLE mahdollisuuden oppia sivistyksen perustaidot, kuten lukemaan ja laskemaan, sekä tutustumaan erilaisiin aineisiin, joita voi sitten halutessaan syventää läpi koko elämän.

Mikäli perhe joutuu säästämään kaikista menoistaan mahdollistaakseen edes peruskoulun esim. kolmelle lapselleen, miten käy vanhempien kansalaisopistossa käymien ranskan kurssin ja kirjallisuuspiirin?

Tiedän, etten argumentoinut kantojani täysin yleisellä tasolla, mutta noista lukuisista esimerkkitapauksista se meidän yhteiskuntamme koostuu.

Vieras (nimimerkki)

Ihan mielenkiintoinen kirjoitus ja olen osittain samaa mieltä. Ammattikoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa on varmasti hyvä, jos markkinamekanismit toimisivat kuvailemallasi tavalla. Nythän tosiaan monet opiskelevat vuosikausia tutkintoja, joilla ei saa töitä.

Sen sijaan oppivelvollisuuden poistamista en kannata. Varmasti useimmat vanhemmat ajattelevat lastensa parasta ja yli 90 % tapauksista lapset saisivat asianmukaisen koulutuksen. Täytyy kuitenkin muistaa, etteivät kaikki vanhemmat (esim. alkoholistit) niin tee, ja kuvailemassasi systeemissä nämä lapset saattaisivat jopa jäädä lukutaidottomiksi. Myös esim. jotkut maahanmuuttajat saattaisivat opettaa lapsilleen vain omaa kieltään, jolloin lasten olisi vaikea tulla toimeen muun yhteiskunnan kanssa.

Suomen peruskoulut ovat epäilemättä onnettomia, kun ne ovat niin tasapäistäviä. Lähtisin kuitenkin kehittämään peruskoulujärjestelmää paremmin lasten lahjakkuuden huomioivaksi enkä sitä lakkauttamaan.

Jaakko Ruippo (nimimerkki)

Muutama kysymys aiheeseen liittyen.

a) Miten kävisi sellaiselle tutkimukselle, jolle joko ei löydy kaupallista sovellusta tai tutkimuksen käytännön sovellukset ovat täysin tuntemattomat.

b) Miten yksityiskouluissa nuorille syötetyt arvot ovat parempia kuin julkisessa koulussa?

Toki yksityisessä koulussa kasvava nuori oppisi niitä arvoja ja näkemyksiä, joita hänen vanhempansa toivovat opetettavan. Väitän silti, että nykyinen peruskoulu ja lukiojärjestelmä tarjoaa silti paljon neutraalimpaa maailmankuvaa kuin yksityiset koulut, täten jättäen varaa nuoren omalle ajattelulle.

Peruskoulun sisältöä ei muuten määritä satunnaiset byrokraatit, vaan opetusalan ammattilaiset.

c) Ovatko vanhemmat pätevämpiä määrittelemään mitä asioita lastensa pitäisi oppia, kuin opetusalan ammattilaiset?

d) Miten kuvittelet köyhimpien lasten koulutukselle käyvän ehdottamassasi mallissa?

e) Oletko ikinä käynyt köyhien perheiden lapsille suunnatuissa kouluissa esimerkiksi USA:ssa tai jossain muussa valtiossa, jossa ehdottamasi koulujärjestelmä on toiminnassa? Mikäli olet vaikuttiko siltä, että kyseisessä koulussa opetus on laadukasta tai ylipäätään mahdollista.

Vieras (nimimerkki)

Viisasta tekstiä. Internetin aikakaudella sivistäytyminen on helppoa ja tekee peruskoulut turhiksi.

opiskelija (nimimerkki)

Niin. senkun selailee wikipediaa, facebookkia ja youtubea kaikki päivät kyllähän sillä mahtavan perussivistyksen itselleen saa.

Aleksi Tolvanen. Oletko koskaan valittanut kaverille, kuinka kalliita lukiokirjat ovat? Vai maksaako äiti ne kaikki? Lukiossa maksat vain kirjoista ja niistäkin tulee yhteensä ihan hyvä summa rahaa. Lisätäänpä opettajien palkat, tilojen ylläpito, hallinnolliset seikat yms. Koulutus ei ole halpaa.

Noiden verojen ryöstäminen taas.. olet 17-vuotias, työelämässä oot siis ollut max 2 vuotta. Ottaen huomioon että olet lukiolainen, olet korkeintaan kesätöissä tai osa-aikatöissä ja tulosi eivät varmasti yllä kovinkaan korkeaan veroprosenttiin. Oletko käyttänyt terveyspalveluita? Saatko opintotukea tai koulumatkatukea? Eiköhän ainakin sun puolesta maksamat verorahat ole aika mojovasti palautuneet käyttöösi. Ai et puhunutkaan itsestäsi vaan koko yhteiskunnasta? Siinä tapauksessa ikävä kyllä olet väärässä valtiossa. Suomen kansa haluaa peruspalvelunsa, joihin koulutus ehdottomasti lukeutuu. Progressiivisen veroasteen idea on juuri se, että vähemmän tienaavat (kuten sinä itse) saavat verorahoistaan suhteessa suuremman hyödyn kuin parempiosaiset. Jokaisen kansalaisen perusoikeudet asuinkunnasta ja varakkuudesta huolimatta pyritään turvaamaan. Tällainen systeemi on lähtökohtaisesti mahdotonta ilman korkeaa veroastetta. Näin pyritään edistämään TASA-ARVOA.

Itse en opiskelijana tulisi toimeen ilman valtion tukia vaikka käyn siis myös töissä. Minulla ei ole varaa maksaa 90 euron ylioppilaskunnan jäsenmaksua per vuosi enempää koulutuksestani. Ihan totta. Maksan mielelläni veroja, yhteiskunta tukee sivistystäni ja toimeentuloani ja olen siitä kiitollinen. Yhteiskunta tukee myös esimerkiksi kulttuuria, eikä minulla olisi varaa käydä teatterissakaan ilman verosysteemin laskemaa teatterilipun hintaa.

Kysypä vanhemmiltas paljonko sun elättämiseen on kulunut rahaa. Jokainen lapsi maksaa vanhemmille ihan tuhottomasti. Kaikille lapsen koulutus ei ole yhtä tärkeä meno kuin esimerkiksi jokapäiväinen ruoka. Kuvaamallasi systeemillä tuetaan EPÄTASA-ARVOA, kun lapsen yksilönoikeuksia nimenomaan riistetään viemällä häneltä mahdollisuus koulutuksen mahdollistamaan korkeampaan elämäntasoon. On jo olemassa kansalaisopistoja, joissa voi esimerkiksi teatterikouluun pääsemättömät opiskella teatteria (tutkintonimikettä sieltä tosin ei saa). Lukukauden hinta on noin 3600-4000 euroa. Eli kolmen lapsen vanhemmat maksaisivat lastensa peruskoulutuksesta (ysiluokkaan asti) tällä hintatasolla lähemmäs 100000e. Ysiluokan koulutuskaan ei vielä riitä mihinkään. Siihen mennessä on vasta perusasioiden perusasiat hallussa.

Tosta 1800-luvun empiirisestä tutkimuksesta vielä.. voisitko viitata tarkemmin? Lähteet ovat tärkeitä. Haluaisin lukea kyseisen tutkimuksen ja päättää sitten itse kuinka luotettava ja relevantti tutkimus on asian kannalta. Tarkista myös oikeinkirjoituksesi niin annat itsestäsi ja mielipiteestäsi arvokkaamman kuvan.

Minulla ei ole mitään koulutustason nostamista vastaan, olen vain sitä mieltä, että esittämäsi toimintatapa johtaa vääränlaiseen asetelmaan.

TTTTT (nimimerkki)

Voi että kun olisikin vielä tuossa iässä, missä maailman ongelmat on hetkessä ratkaistu. Onneksi omassa nuoruudessani ei ollut nettiä, joten omat 16-17-vuotiaan poliittiset oivallukset ovat autuaasti häipyneet ajan hämäriin.

Vähän vaikea lähteä tässä purkamaan, missä kaikessa tämä menee vinksalleen, mutta ydin on ehkä seuraava: kirjoittajan liikuttava oletus siitä, että ihmiset noin keskimäärin käyttäytyvät tärkeissä asioissa millään tavalla loogisesti, järkevästi tai tuottavasti. Tämähän tietysti kiteytyy siihen, että jokainen varmasti tietää ihan tarkasti 17-vuotiaana äidin lihapatojen äärellä, että miten se täydellinen maailma makaa :)

Jos jokin on vastenmielistä, se on tämä "jokainen pitäköön huolen itsestään" -henkinen itsekkyyden ideologia. Yksilönvapaus ei tarkoita sitä, että vain oma napa on tärkeä - yksilökin on väkisin osa yhteiskuntaa, jonka päämääränä tulisi olla mahdollisimman hyvän elämän turvaaminen mahdollisimman monelle. Jos ei muuten, vaikkapa siitä itsekkäästä syystä, että koulutus ja yhteiskunnan turvaverkko torjuu syrjäytymistä ja edistää yhteiskuntarauhaa. Ei tarvitse niiden rikkaiden menestyjienkään sitten ihan niin paljon panostaa turvajärjestelmiin ja vankeinhoitolaitokseen.

täält vähä kauempaa tulevaisuudestas (nimimerkki)

WORD. Aleksi, kun itse olin nuorempi luulin, että tiedän mistä puhun. Luuletko? Nyt vasta tiedän, etten tiennyt yhtään mitään.

Istwan (nimimerkki)

"Vähäosaistenkin perheiden vanhemmat ovat valmiita panostamaan paljon lastensa koulutukseen, koska sen ymmärretään olevan tärkeää--"

Ihailtavaa uskoa ihmiseen. En valitettavasti luottaisi tuohon, mutta kaipa tätäkin uskoani jokin tutkimus opponoi. Kaiken kaikkiaan kadehdittavaa vihkiytymistä itseä kiinnostavaan aiheeseen noin nuorelta ihmiseltä, jatka samaan malliin, mutta muista harmaat alueet; niitä - kuten tulet vielä monasti huomaamaan - piisaa.

Kautsu (nimimerkki)

Erinomainen provokaatio, joka osoittaa kirjoittajan täysin ammentaneen amerikkalaisen markkinatalousoikeuston, ns. chicagolaisen koulukunnan, opit. Kirjoituksen antaman skenaariohan tarkoittaisi sitä, että vain rikkaiden lapsilla olisi oikeus koulutukseen ja köyhin lapset saataisiin nopeammin huonopalkkaiseen työhön rikastuttamaan rikkaita. Näemmä kirjoittajan silmissä 1800-luvun Englanti on malli esimerkki sivistysvaltiosta.

Kysyisimpä kirjoittajalta kuinka paljon hän on itse omalla työllään ansainnut rahaa, jolla voisi maksaa koulutuksensa ja peruskoulunsa? Vai onko hän täysin elänyt rikkaiden vanhempiensa taskusta? Kuinka valmis kirjoittaja olisi itse tekemään 8 tuntista työpäivää tehtaassa ja sen jälkeen mennä kouluun, jos jaksaa. Lukio ei olisi edes vaihtoehto, jos vanhemmat eivät kuuluisi hyvin toimeen tuleviin.

Lisäksi pyytäisin kirjoittamana tutustumaan esimerkiksi IT- ja terveydenhuoltoalan ulkoitusten oikeisiin seuraamuksiin puolueens propagandan sijaan. En ole kuullut yhdestäkään ulkoistuksesta, jonka yhteydessä ei sekä hinta että laatu olisi kärsineet. On täysin järjen vastaista olettaa, että yksityinen sektori on aina tehokkaampi kuin yksityinen - voisin alkaa ladella esimerkkejä, jotka osoittavat yksityisen sektorin isojen yritysten olevan aivan yhtä tehottomia kuin samankokoisten julkisen sektorin toimijoiden. Mutta tämä on Kokoomuksen mantra: yksityinen on tehokkaampaa, koska se on tehokkaampaa. Kuulostaako tuo muiden silmissä kehäpäätelmältä?

Kautsu (nimimerkki)

Annanpa sitten vasta-argumentteja annetuille faktoille.

Ensinnäkin ykstyisen sektorin järjestämä koulutus esimerkiksi yritysten työntekijöille on kaukana tehokkaasta. Kurssit ovat järjettömän tehottomia, ja kalliita. Lisäksi kursseille houkutellaan työntekijöitä kyseenalasiin keinoin - osallistujalle luvataan hyvinkin arvokas lahja, jos hän saa työnantajansa maksamaan kurssinsa. Tämähän on suoraan lahjontaa.

Toinen seikka, jonka haluan nostaa esille: Olen itse käynyt lukiossa, jossa oli sekä lääkärien lapsia, että tehdastyöntekijöiden ja työttömien lapsia. Mielestäni tämä oli erinomainen tilanne, koska tällöin luokkaerojen syntyminen muuttui vaikeammaksi. Sen sijaan esittämäsi malli, jossa rikkaat lapset tapaavat vain rikkaita lapsia aiheuttavat rikkaille aivan samanlaista syrjäytymistä kuin se aiheuttaisi köyhille - kummankaan ryhmän edustajilla ei olisi mitään kosketusta toisen arkeen. Tämä sitten taas aiheuttaisi huomattavasti lisäää vihaa ja väkivaltaa. On paljon helpompi vihata jotain kasvotonta kuin vihata lääkäreitä, jos kavereihin kuuluu lääkärin lapsi.

Eli itse vastustan täysin eliittikouluja, koska juuri ne aiheuttavat pahinnat vääristymät ajattelutavoissa, ja muokkaavat osallistujiensa asenteita. Tekstin kirjoittaja on tainnut itse käydä kyseisenlaista eliittikoulua, koska minä voin suoraan sanoa, ettei minun käymäni lukio tai peruskoulu edes yrittäneet luoda minkaanlaista propagandista maailmankuvaa.

Ja voisit oikeasti tutustua USA:n nykyisen koulujärjestelmän tasoon, jos haluat nähdä minkälainen tulos esittämälläsi järjestelmällä olisi. Koulujärjestelmän laatu on täysin painokelvottoman huono eliittikouluja lukuunottamatta. Onneksi siellä on muutamissa paikoissa yrityksiä luoda oikeasti kouluja, jotka opettavat elämään yhdessä ja joihin valitaan kaikista yhteiskuntaluokista edustajia. Niin - tämä on siis aivan totta. Eräs nettiystäväni, joka itse kuuluu rikkaisiin, haluaa varmistaa, että hänen lapsensa pääsevät kyseiseen kouluun.

Ja sittenviimeine kissa pöydälle. Luin juuri artikkelin, joka kertoo opinnäytetöiden ostamisesta. Tiedän itse, että suomessakin yliopistossa tätä harrastetaan, mutta tuon haamukirjoittajan oman tekstin perusteella USA:ssa se on rikkaiden lasten keskuudessa enemmän sääntö kuin poikkeus. Selitti hyvin, miten Gerge W. Bush Jr. on saanut yliopistosta tutkinnon valmiiksi. Rahalla saa, eikä itse tarvitse vaivata päätään asioiden opettelemisella.

Vieras (nimimerkki)

Mielestäni teet perustavanlaatuisen virheen olettaessasi, että jokainen tietäisi minkälainen koulutus on juuri hänelle paras. Tuntuukinkin siltä, että käytät itseäsi ihmisen mittana. Vaikka itse tietäisit tarkalleen millaisen koulutuksen haluat, se ei suinkaan tarkoita että muut tietäisivät. Tunnen ihmisiä jotka vielä ylppäreissä laudatureja kiskoessaankaan eivät tienneet mitä lähtisivät opiskelemaan.
Yhteiskunta tarvitsee myös väliinputoajia. Ns. 'paskaduuneillekin' täytyy löytyä tekijöitä, toisinsanoen työväenluokka. Monesta ammatista ei makseta juuri mitään, eikä työkään kovin antoisaa ole. Harvalle moinen työ oli tavoite, tai edes toive. Akateeminen työttömyys onkin korkeampaa kuin se 'tavallinen'. Yhteiskunnalle on vahingollista ylikouluttaa kansalaisensa.

Tunnut myös unohtaneen sen, että lukio on yleissivistävä koulu. On varmasti turhauttavaa lukea sitä terveystietoa jos tulevaisuudensuunnitelmat ovat jo selkeät (eikä niihin liity terveystietoa). Se omalle alalle erikoistuminen tulee sitten yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja alan töissä. Kyseinen järjestelmä toimii oikein hyvin. Suomalaiset osaajat ovat äärimmäisen kysyttyjä maailmalla.

Sinulla on selvästikin järkeä päässäsi, mutta kärsit turhasta idealismista. Oikeassa elämässä on niin paljon muuttujia ja sudenkuoppia, että pelkästään yhden alan tiedoilla ei pitkälle pötkitä.

nippe (nimimerkki)

Aika tiukkaa Friedmanilaista avautumista. Tuohan menee samaan kategoriaan kuin että poliisia ei oikeasti tarvita, turhaa verovarojen hukkausta. Tehokkaammin homma toimisi niin että poliisin palveluista maksaisivat ne jotka niitä tarvitsevat (kriittiset päättäjät, ilmiantajat, jengien kanssa veloissa pyörivät). Itse en rehellisesti ainakaan ole käyttänyt kertaakaan poliisin palveluita suoranaisesti elämässäni (soittanut poliisille ja pyytänyt apua). Yhtään provosoimatta voin suositella samaa kaikille muillekin instituutioille, lakkautetaan kaikki valtion palvelut teiden ylläpitoa ja puolustusvoimia myöten, jolloinka todellisen vapailla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan laki luo automaattisesti kohtuuhintaisia palveluita kaikille kansalaisille jotka niistä haluavat maksaa.

Vai onko kirjottaja jättänyt lukematta Milton Friedmaninsa?

Sinänsä paradoksaalista että kirjottaja on lukiolainen ja puhuu tuottavuudesta ja palveluhyödykkeistä. Lukiohan on tunnetusti erittäin taloudellisesti tuottava opinahjo. Tosin samoihin yliopistoihinhan pääsee nykylainsäädännöllä myös ammattitutkinnollakin joka takaa paremman työnsaannin ja sitä mukaa vakaammat tulot ja sitä mukaa vakaamman talouden.

Vieras (nimimerkki)

Vanhempien oikeudella valita lapsensa koulutus ei ole mitään tekemistä yksilönvapauden kanssa. Mikäli kaikki peruskoulutus olisi maksullista, tulisi myös väistämättä olemaan perheitä, joilla ei olisi lainkaan mahdollisuutta kouluttaa lapsiaan, ja näin myös yksilöitä jotka olisivat jo lapsuudestaan tuomittuja syrjäytymään. Yleinen oppivelvollisuus takaa koulutuksessa tasa-arvon lapsille, jotka sitten ovat aikuisikään mennessä valmiita käyttämään yksilönvapauttaan mihin haluavat.

Vieras (Opettaja, HI&YH) (nimimerkki)

"Koska koulutus on palveluhyödyke, se käyttäytyisi markkinoilla aivan kuin mikä tahansa muukin hyödyke käyttäytyy. Sen laatu nousisi merkittävän paljon, kun sen tuottamiskustannukset lähtisivät laskuun."

Puurot ja vellit on nyt vähän sekaisin ja perustat käytännössä koko kirjoituksesi puutteelliselle logiikalle.

Talouden toimintalogiikat eivät sisällä moraalia/etiikkaa ja talouden logiikoiden perustelu on (kehäpäätelmäisesti, mutta en puutu siihen) löydettävissä vain talousteorioista. Hyvin suuri osa peruskoulujen ja lukioiden opettajakunnasta on kutsumusammatissaan, jolloin talouden näkymätön käsi jää kyllä hyvin näkymättömäksi ohjaustekijäksi käytännön opetustyössä. Opettaja ei pidä tuntejaan paremmin ahneudesta saati työpaikan menettämisen pelosta, vaan pikemminkin nämä tekijät heikentävät opetuksen laatua. Ihmissuhdetyön laatu ja motiivit eivät yksinkertaisesti ole selitettävissä markkinatalouden keinoin, vaan tarvitaan muutakin.

Suomalainen opettajakunta on siis hyvin motivoitunutta ja opetus menee hyvin perille, mikä näkyy (vaikka kuinka vastaan pullikoitkin) Suomen koulutusjärjestelmän aidosti hyvänä laatuna asiassa kuin asiassa. Koulutuksen kilpailuttamisen maissa oppimistulokset eivät todellakaan ole kuvaamasi ruusuiset heikompiosaisten kohdalla (olet siis väärässä, eli joko epätietoinen tai tarkoituksellisen provokatiivinen). Kilpailu ei siis ole tuottanut parempaa opetuksen kokonaislaatua, vaan lähinnä kärjen kapeutta. Ryhmäkokojen kasvaessa vähenee yksilön oppimisen tukemiseen käytettävä aika ja näin erilaisten oppijoiden ohjaaminen heikkenee, mikä näkyy suoraan oppimistuloksissa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on nimenomaan (edes kohtuullisen) tasapuolisessa mahdollisuudessa antaa ihmissuhdetyöhön aikaa ja nimenomaan siksi pesemme jenkit 100-0 (näin sanoisivat oppilaani) perusopetuksen laadussa.

Me opettajat siis opetamme hyvin erilaisia ihmisiä toimimaan ja menestymään yhdessä ja samassa yhteiskunnassa. Tätä voisi kutsua tasapäistämiseksi, mutta oikeastaan se on yhtäläisten perusvalmiuksien tuottamista selviytymiseen ja menestymiseen. Kyse ei ole edes parempien ja huonompien koulujen eroista, vaan lopulta tullaan erilaisten oppijoiden huomioimiseen ja psykologiaan. Kyllä, voisimme tehdä helposti opetuksen, joka huomioisi vain visuaalisia oppijoita (jotka oppivat lähinnä lukemalla), mutta unohtaisimme kolmen muun päätyyppin oppijat. Kyllä, voisimme tehdä opetuksen, joka huomioisi vain helpoimman temperamenttityypin oppijat. Ei tämä ole kovin vaikeaa ja tällainen koulutusjärjestelmä on kilpailutettavissakin. Tuloksena olisi kouluja, joissa 40% oppilaista saa todella hyvät valmiudet toimia, muut tätä heikommin. Vaan kappas kummaa, tällainen järjestelmä onkin olemassa, Yhdysvalloissa.

Jos opetuksen laatua tarkastellaan huippuyksilöiden kohdalta, kuten kilpailuttamisen kautta saatavassa järjestelmässä, täytyy hyväksyä vastaavasti muiden laiminlyönti. Ja nyt ei puhuta mistään tyhmistä lapsista, vaan erilaisista oppijoista, jotka me opettajat valmennamme tähän yhteen maailmaan toimimaan samalla tavalla. Huomattavaa onkin, että kasvatus- ja opetustyö muuttaa ihmistä nimenomaan sellaiseen suuntaan, että ihmisen yhteiskunnalliset toimintavalmiudet ovat edes jotakuinkin yhtenäiset riippumatta oppimistyyleistä. Elämiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen opettaminen on välttämätön syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja mielestäni tämän pitäisi kuulua perusoikeuksiin, siis talouden kilpailun ja kilpailutuksen ulkopuolelle. Emme me voi palvella vain sitä osaa ihmisväestöstä, joka sattuu ottamaan tiedon vastaan sillä opettajalle helpolla ja TEHOKKAALLA tavalla. Sanavalintani: "sattuu" tarkoittaa, että oppimistyylit eivät myöskään ole kovin perinnöllisiä, vaan jokseenkin satunnaisia ja elämän läpi kestäviä. On siis hyvin tuurista kiinni, kuinka paljon opettajan pitää tehdä töitä oppilaan eteen. Tuurillako pitäisi olla suurin merkitys siihen, onko esimerkiksi yliopisto-opiskeluun mahdollisuuksia vai ei? Ei tarvitse olla sosialisti (en ole) huomatakseen tuollaisessa opetuksen tulevaisuuskuvassa pientä kritisoitavaa.

En edes puutu näkymättömän käden puutteelliseen ohjausmekanismiin, koska tässä asiassa ei oikeastaan sinne asti tarvitse mennä. Riittää vain sanoa: Smithin teoriaa vaan ei pidä ulottaa vääriin paikkoihin. Opetuksen laadun parantaminen tarkoittaa opettajien ajan lisäämistä oppilasta kohden, ei vähentämistä. Ja sitäkin voit miettiä, kuinka motivoituneita opettajia kilpailuttamalla saadaan. Eli, toimivatko ja opettavatko opettajat vain (terveestä) ahneudesta, mikä on talousteorioiden mukaan ulottamisen ensimmäinen ja syvin toimintavaatimus.

That being said, vaikutat ajattelevalta ja kannustan lukemaan koulutuksesta uusia tutkimuksia. Temperamenttien ja opetus- ja oppimistapojen puolelta on löydettävissä montakin kirjaa aina väitöksistä for-dummies-versioihin. Jos todella haluaisit tehostaa opetusta, myös itse substanssiin kannattaisi tutustua tarkemmin, koska talousmatikka ei toimi ihan suoraan ihmisiin. :)

Aleksi Tolvanen

Millään koulutustutkimuksilla ei oikeastaan voida mitata oppilaan valmiuksia työelämään ja tulevaisuuteen yleensä. Jos opetuksen laatu ymmärretään siten, kuinka hyvin se valmistaa työelämään, niin tässä suhteessa Suomen koulutusjärjestelmä on todella heikoilla, kun katsotaan vaikka ylikoulutettujen määrää. Toisaalta opetuksen laatu on subjektiivinen käsite. Se miten kukin arvostaa opetusta riippuu kyseisen yksilön omista käsityksistä. Opetuksen, kuten minkään muun hyödykkeen, laatu tai arvo ei ole määriteltävissä yleisesti ja absoluuttisesti jonkin keskusjohdon taholta. Tämän vuoksi on absurdia puhua opetuksen laadukkuudesta, jos yksilöille ei anneta mahdollisuutta vapailla markkinoilla arvottaa sitä omien käsitystensä mukaisesti. Ihmisten subjektiiviset arvostukset eivät ole mitään luonnontieteellisesti mitattavia suureita, minkä vuoksi laadukkuutta on täysin absurdia perustella esimerkiksi Pisa-tutkimusten tuloksilla. Olet siis väärässä myös siinä, että pyrkisin muka soveltamaan jotakin talousmatikkaa ihmisiin. Ei, en pyri. Kyse on vain siitä, että mielestäni yksilöillä itsellään tulee olla vapaus päättää koulutuksestaan.

Mitä tulee näkymättömään käteen, niin tällä hetkellä sitä ei koulutuksen alalla tietenkään ole, koska valtio on ottanut sen sieltä pois. Olet ymmärtänyt näkymättömän käden hieman väärin. Vapailla markkinoilla saataisiin sellaista opetuspalvelua, jota yksilöt vapaasta tahdostaan kysyvät. Kilpailuttamisella saataisiin siis sellaisia opettajia, mitä yksilöt haluavat. Opettajien tulisi olla sellaisia, että yksilöt ovat vapaasta tahdostaan valmiita maksamaan heidän palveluistaan. Ihmiset haluavat tietenkin mahdollisimman osaavia ja muuten päteviä opettajia sekä laadukasta koulutusta muutenkin. Jos yksilöt haluaisivat esimerkiksi sellaista koulutusta, jossa opettjalla on nykyistä enemmän aikaa oppilasta kohden, niin tällöin yksilöt voisivat ostaa tällaista koulutusta, joka pystyy huomioimaan tämän seikan. Menestyäkseen kilpailussa opettajan olisi kyettävä tyydyttämään yksilöiden vaatimuksia. Kaikki eivät opettajina tähän varmasti kykene, jolloin alalle hakeutuisi niitä, jotka kykenevät. Kilpailutus tuottaa jatkuvasti parempia palveluita ja muita hyödykkeitä mitä erilaisimmilla aloilla, joilla kilpailua ei ole poistettu valtion toimesta. Ei ole mitään järkevää syytä olettaa, miksi koulutus olisi tähän poikkeus.

Käytät koulutuksen kilpailuttaneesta maasta esimerkkinä Yhdysvaltoja. Siellä koulutusjärjestelmä on todellisuudessa kaukana vapaista markkinoista, joten suosittelen ensiksi tutustumaan faktoihin. Suurin osa jenkeistä käy julkisissa kouluissa, joten se siitä kilpailuttamisesta. Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion velvollisuus ja useimmissa osavaltioissa koulutus on pakollista. Näiden lisäksi lähinnä osavaltioiden tukemana opettajien ammattiliitot ovat onnistuneet rajoittamaan koulutusta turhilla säädöksillä, estäen näin kilpailua entisestään. Sellaista länsimaista maata ei tällä hetkellä maailmasta löydykään, jossa julkisella vallalla ei olisi osaa koulutuksen kanssa.

vieras (nimimerkki)

Jos opetus tapahtuisi täydellisen kilpaillutuksen voimin, saisiko oppilaat riittävää koulutusta, ja kuka valvoo, että opettajat opettavat ns. oikean oppimäärän, eivätkä vain katsoisi omaa etuaan opettaessaan(tulot?)?

Vieras "lukiolainen Järvenpäästä" (nimimerkki)

Tervehdys!
Yhdyn aika pitkälti väitteisiisi ja näkökantoihisi, mutta mitä ajattelet julkisen oppivelvollisuuden poistamisen aiheuttavan "hyvinvointiyhteiskunnan perus toimintaan, ilmiöihin ja yksilöihin": Kuten sosiaaliseen asemaan (siitä syntyvä luokkajako?), varallisuuseroihin, yleiseen turvallisuuteen "kaduilla" kun ei koulutusta saatika töitä ja eritoten työttömyyteen (ei-koulutettuna/vähemmän koulutettuna EI töitä).

Käyttäjän laurilampi kuva
Lauri Lampi

Aleksi,
"On tutkittu, että 1800-luvulla Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ennen kuin julkinen valta puuttui yhtään mitenkään koulutukseen, lähes kaikki vanhemmat laittoivat lapsensa kysynnän myötä markkinoilla syntyneeseen yksityiseen koulutukseen."
Kerro lähde. Mitä itseasiassa on tutkittu ja mihin on päädytty?

"Mitään pakollista oppivelvollisuutta ei siis tarvita ihmisten sivistämiseksi."
'ei siis tarvita' - kun eletään 1800-luvun angloamerikkalainen luokkayhteiskunnassa.

Ylipäätään UK:n tai USA:n käyttäminen onnistuneina koulutusjärjestelmä-referensseinä on varsin kyseenalaista. Toki molemmissa on hyviä puoliaan, mutta yhtään kriittisemmässä tarkastelussa voidaan suomalaista mallia about kaikilla mittareilla pitää järkevämpänä järjestelynä.

Miten muuten koet opettajankoulutuksen merkityksen osana suomalaista koulutusjärjestelmää?

Elina Ojanperä

Mitä mieltä olet seuraavanlaisesta tilanteesta: Perheesi kuuluu hyvin toimeentuleviin, ja sinä opiskelet yksityiskoulussa unelmiesi alaa. Vanhempiesi firma menee konkurssiin, eivätkä he pysty maksamaan kymmenen tuhannen euron lukukausimaksuasi. Sinä joudut joko lopettamaan opiskelun tai menemään kokopäivätyöhön opiskelusi ohessa. Voit myös päästä halvempaan kouluun opiskelemaan alaa, joka sinua ei kiinnosta, ja tehdä samalla osapäivätyötä. Ilman työtä et voi olla, koska kaikenlaiset sosiaalituet on lopetettu. Sinusta on tullut yhtäkkiä markkinatalouden orja?

Toimituksen poiminnat