*

Aleksi Tolvanen Nuori, kansainvälinen ja liberaali.

Ympäristöongelmat uhkaavat -- vapaa markkinatalous ja kapitalismi pelastavat

Otsikon perusteella voisi luulla, että tämä kirjoitus on jotakin ideologista kiihkoilua. Sitä tämä ei kuitenkaan ole, sillä korjaan tavallisimpia virhekäsityksiä ympäristöongelmista lähinnä fakta- ja tutkimustietoon perustuen. Nykyään ehkäpä yleisin kritiikki, joka kohdistuu vapaaseen markkinatalouteen ja kapitalismiin, liittyy ympäristöongelmiin. Puhutaan siitä, kuinka talouskasvun myötä ympäristöongelmat lisääntyvät tai laajenevat koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaaviin mittasuhteisiin. Tämä näkemys on yleistä vasemmiston keskuudessa. Heikentävätkö vapaa markkinatalous ja sen seurauksena syntyvä talouskasvu ympäristön tilaa? Todellisuudessa tilanne on jokseenkin päinvastainen vihervasemmistolaisten näkemyksen kanssa.

Usein kuulee virheellisesti väitettävän, että talouskasvua tavoiteltaessa ympäristönsuojelu laiminlyödään. Tämä ei pidä paikkaansa. Elintason noustessa on enemmän mahdollisuuksia ympäristönsuojeluun. Ympäristöstä piittaamattomuus on juuri köyhien maiden ongelma, koska niillä ei ole resursseja huolehtia ympäristöstä. On huomattu, että ympäristöasiat tulee huomioitua keskimäärin sitä paremmin mitä suurempi on maan bruttokansantuote. Koska kehitysmaissa laiminlyödään ympäristön suojelua, voisi luulla, että yritykset siirtäisivät tämän vuoksi tuotantoaan niihin. Tämä on kuitenkin virhepäätelmä. Yritykset eivät siirrä tuotantoaan tarkoitushakuisesti juuri sinne, missä ympäritönsuojelu on heikommalla tasolla ja vaikka siirtäisivätkin, niin tämä tarkoittaisi elintason nousua kyseisellä alueella, jonka seurauksena ympäristön huomioiminenkin lisääntyisi.

Mitä jos nykyisissä kehitysmaissa kulutettaisiin saman verran kuin Euroopassa? Vasemmistolainen vastaisi todennäköisesti jotain tyyliin, että se aiheuttaisi liikaa kuormitusta ympäristölle ja olisi näin ollen tuhoisaa. Tämä on absurdi väite. Kehitysmaiden elintason noustessa ympäristökuormituksen määrä lisääntyy, mutta kääntyy tutkitusti laskuun maan saavuttaessa noin 8000 dollarin bruttokansantuotteen asukasta kohden. Mitä enemmän bruttokansantuote kasvaa tämän 8000 dollarin yläpuolelle, sitä paremmin ympäristöasiat tulee huomioitua ja sitä pienempää on ympäristökuormitus.

Yksi eniten jankatuimmista ympäristömantroista on se, että tarvittaisiin niin ja niin monta maapalloa, jotta kaikki voisivat kuluttaa saman verran kuin keskimääräinen eurooppalainen. Tämä väite on melko turha, sillä se viittaa vain luonnovarojen kulutukseen. Ympäristökiihkoilijat onnistuvat usein vakuuttamaan tällä väitteellä tietämättömiä, mutta väitteen tyhjyys on se, että se ei liity mitenkään saastuttamiseen. On totta, että ihmiset kuluttavat luonnonvaroja. On myös totta, että luonnonvarat uusiutuvat ja erilaiset vaihtoehdot luonnonvaroille kehittyvät koko ajan. Mitä suurempaa talouskasvu on, sitä paremmiksi ja nopeammin nämä vaihtoehdot kehittyvät.

Kerron yksinkertaisen esimerkin ympäristöystävällisen teknologian kehittymisestä. 1970-luvun alussa Suomessa oli noin 800 000 autoa. Koska Suomen bruttokansantuote on nykyään paljon suurempi kuin tuolloin, niin on autojen määräkin Suomessa kolminkertainen verrattuna 1970-lukuun. Talouskasvu on kuitenkin tällä aikavälillä johtanut myös siihen, että autoista on onnistuttu kehittämään ympäristölle ystävällisempiä eli niiden päästöt ovat nykyään pienemmät. Itse asiassa nykypäivän autoilun Suomessa aiheuttamat päästöt ovat tippuneet 95 % verrattuna 1970-lukuun. Näin on siis tapahtunut, vaikka autoja on nykyään kolme kertaa enemmän kuin 1970-luvulla. Talouskasvu on mahdollistanut tämän.

Yksi tällä hetkellä uhkaavimmista ympäristöongelmista on maapallon kiihtyvä väestönkasvu. Liiallinen ihmisten määrä tai liian tiheä asutus aiheuttaa itsensä lisäksi lukuisia muita ympäritöongelmia. Tämäkin on ongelma vain kehitysmaissa, sillä teollisuusmaissa tästä on päästy eroon elintason nousemisen seurauksena. Eli vapaan markkinatalouskapitalismin myötä syntyvä talouskasvu voi auttaa myös kehitysmaita tässä ongelmassa siten, että kun niiden elintaso nousee, niin myös niiden kiihtyvä väestönkasvu lakkaa. Elintason paranemisen seurauksena naisten asema paranee ja tietoisuus muun muassa ehkäisystä lisääntyy, mikä siis näkyy väestönkasvun taantumisena.

Entäpä ilmastonmuutos? Muusta ympäristökuormituksesta poiketen näyttää siltä, että hiilidioksidipäästöjen määrä vain kasvaa ja kasvaa kun talouskin kasvaa. Mutta eipä hätä ole tämän näköinen. Kun talous kasvaa, on yrityksillä luonnollisesti enemmän resursseja panostaa ympäristöystävällisen teknologian kehitystyöhön ja käyttöönottoon. Tämä on keskeistä kaikkien ympäristöongelmien kanssa menettelyssä, mutta ilmastonmuutoskysymyksessä sen merkitys on erityisen tärkeä. Kun voidaan ottaa laajasti käyttöön uudenlaisia sähkön lisäksi vetyä tuottavia ydinvoimaloita, niin myös hiilidioksidilla ilmakehää saastuttavat polttoaineet voidaan korvata käyttämällä vetyä polttoaineena. Huomattakoon, että radioaktiivisen jätteen loppusijoitus ei ole mitenkään avoin kysymys, koska siihen on jo nyt olemassa useita tomimivia menetemiä ja nämä menetelmät kehittyvät jatkuvasti.

Vapaan markkinatalouden kriitikko voisi vielä huomauttaa, että jatkuva talouskasvu ei ole loputtomasti mahdollista. Onko? Näyttäisi olevan ja vaikka ei olisikaan, niin tällaista rajaa ei tule vastaan ainakaan muutamaan tuhanteen vuoteen. Aina, kun tällainen raja talouskasvulle olisi vaikuttanut olevan saavutettu, on tehty jokin tekninen innovaatio tai laajennettu elintilaa. Tämä tulee mahdollistamaan talouskasvun myös tulevaisuudessa. Hyvin tunnettu historiallinen esimerkki tästä on metsästäjien ja keräilijöiden kulttuuri. Kun lähialueilta ei enää riittänyt ravintoa, keksittiin maanviljely.

Paras turva hyvinvoivalle ja puhtaalle ympäristölle on kapitalismi. Kun ihmisillä on oikeus omaisuuteensa, niin tällöin myös heidän omistamat alueet ovat paremmin hoidettuja. Kukapa haluaisi pilata omistamaansa tonttia ympäristömyrkyillä? Kapitalismiin oleellisesti kuuluu, ettei kukaan muukaan saa vastoin omistajan tahtoa tuhota hänen omaisuutta. Kukaan ei siis saa dumpata mitään ympäristömyrkkyjä yksityisomistuksessa oleville tonteille. Ongelmana onkin se, että nykyään liian suuri osa alueista on julkisessa omistuksessa. Tällöin kukaan ei koe intressikseen huolehtia niistä, minkä vuoksi ympäritöongelmat nostavat päätään. Ympäristöongelmathan ovat tunnetusti olleet paljon vakavampia sosialistisissa yhteiskunnissa kuin kapitalistisissa. Nykyäänkin suurimmat ympäristön saastuttajat ovat valtiot, minkä vuoksi valtion minimoiminen edistäisi ympäristön hyvinvointia. Kaikenlaiset pyrkimykset vapaan markkinatalouden rajoittamiseksi ympäristöperustein, esimerkiksi päästökauppa, ovat täysin turhia ja haitallisia. Sen sijaan valtion tehtävä ympäristöasioissa tulisi korkeintaan olla vain kapitalismin turvaaminen, siis sen varmistaminen, ettei kukaan loukkaa toisen yksityisomaisuutta tähän liittyen haitallisilla aineilla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Tasra (nimimerkki)

Markkinataloudella ei ole moraalia ja ei kuulemma pitäisi ollakaan a la Wahlroos.

Jos kapitalistiselta puuttuu moraali on se yhtäkuin ne mainitsemasi kommunistisetkin. Tällaista se elämä globaalissa (jota en ymmärrä, sillä en tunne itseäni globaaliksi, vaikka tiedän globaalisuuden) maailmassa on nykyään: kaikki typistyy, taantuu koska ei ole resursseja.

Globaalisuus alkaa muistuttaa kommunismia, lievästi sanoen, enemmän kuin olisi tarvis.

Henry Bjorklid

Klassinen:
"Jos kysytään B:ltä, hän vastaa..."
"Ja minä vastaan tähän hänen väitteeseensä..., ja näin Sinä hyvä lukija näet, kuinka väärässä B on..."

Lue täältä lisää:
http://www.fallacyfiles.org/strawman.html

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Kieltämättä aikamoinen argumentaatiovirhe :D

Pekka Raukko

Eli osaatko sanoa, kuinka suuri se talouskasvu pitää olla, että se poistaa CO2 päästöt kokonaan?

Entä voiko päästöjen määrästä kuinka suoraan käänteisesti päätellä maan talouskasvun. Esimerkiksi niin, että Etiopiassa, jonka päästöt/henki ovat noin 50kg/a, talouskasvu on ollut 400 kertaa nopeampaa kuin USA:n talouskasvu, koska siellä päästöt ovat vielä 20.000kg/henkin/a.

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Kai ymmärrät, että hiilidioksidipäästöjä vähentävä teknologia keksitään korkean teknologian länsimaissa, eikä esimerkiksi siellä Etiopiassa.

Pekka Raukko

Eli onko markkinatalous järjestelmä, joka ei koskaan toimi preesenssissä, vaan ainoastaan futuurissa?

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

"Eli onko markkinatalous järjestelmä, joka ei koskaan toimi preesenssissä, vaan ainoastaan futuurissa?"

Ovelaa retoriikkaa. Jos katsomme esimerkiksi autojen pienhiukkaspäästöjen vähenemistä, kuten Aleksin tekstissä lukee huomaamme, että markkinatalous ratkaisi kyseisen ongelman kehittymällä. Toki puheet päästöjen vähennyksestä oli joskus futuuria, joka sitten muuttui preesenssiksi.

Pekka Raukko

Me emme ikävä kyllä voi valita ja katsoa vain ideologiaamme sopivia päästöjä, vaan meidän on katsottava kokonaisuutta. Autojen kokonaispäästöt eivät siis ole pudonneet 95%, vaan kasvaneet huomattavasti.

Dari-anne Suomalainen

Laakso

Entäs se romurauta, mitä enemmän autoja, sitä enemmän romua.

Meiltä jää tuleville sukupolville vain kaatopaikkoja.

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Mikäli romuraudan uusiokäyttö (kierrätys) katsotaan kannattavaksi, se tapahtuu itsestään markkinavoimien ohjauksella. Mikäli jätekasat vain laajenevat, tulee niidenkin huolehtimisesta markkinoiden intressipiirissä oleva asia.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Markkinatalous syntyy ihmisten spontaanista kanssakäymisestä. Jos väittää kapitalismia moraalittomaksi, niin tällöin itse asiassa väittää vapaata yksilöä moraalittomaksi. Asia ei ole näin, ja vaikka olisi, niin tällöin spontaanin kanssakäymisen tukahduttaminen mooraalittoman hallitsijan tai hallitsijoiden toimesta vain pahentaisi asiaa.

En ole missään kohdassa sortunut varsinaisesti olkinukkeen. Olkinukke edellyttää vastapuolen väitteen riittävän tarkkaa määrittelyä harhaan johtavasti. Minä puolestaan esitän vain suuntaa antavasti vastapuolen yleisen kannan, mutta en harhaan johtavasti.

Etiopian bruttokansantuote asukasta kohden on aika monta kertaa pienempi kuin Yhdysvaltain. Yhdysvalloissa saastuminen on suhteellisesti vähäisempää, koska siellä voidaan huolehtia saasteiden käsittelystä paremmin.

Pekka Raukko

Eli sinusta saastumisen haitat tulevat saasteiden suhteellisesta, ei absoluuttisesta määrästä.
20.000 kiloa hiilidioksidia on vähemmän haitallinen kuin 50 kiloa, jos se tuottamalla on saatu aikaan iso läjä hilavitkuttimia?

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Mikäli hilavitkuttimia ollaan tuotettu jokaista hiilidioksidikilogrammaa kohden enemmän Yhdysvalloissa, on se ainakin hiilitehokkaampaa. :D

Tasra (nimimerkki)

Näin itse TVstä, kun hra liberaalinen markkinatalous ilmoitti, ettei markkinataloudella ole moraalia. Hän on myös jutustellut kaikenlaista vähäosaisten jättämisestä oman onnensa nojaan, koska kapitalistisella markkinataloudella ei ole velvollisuutta mihinkään. Tämä mihinkään onkin sitten se juju: ei työpaikkojen pitämiseen että luomiseen, mutta kaikkinainen kansallisvaltion TUET ja VEROVÄHENNYSMUODOT käytetään "moraalisina" oikeuksina, vertaa Nallen saamat maataloustuet.

Jossain mättää kapitalismissa lujaa, yhtä lujaa kuin kommunismissa.

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Minkä takia vapaan kaupankäynnin muodostamalla verkostolla edes voisi olla jokin kollektiivinen moraali? Syyllistyt muutenkin varsin kyseenalaiseen argumentaatioon. Nalle vastustaa noita tukia, mutta nostaa niitä, koska jos hän ei nostaisi, niin se vain tukisi järjestelmää lisää.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Yksilöiden vapaista pyrkimyksistä syntyvällä luonnollisella tilalla, siis vapaalla markkinataloudella, ei tietenkään ole mitään kollektiivista moraalia. Sen sijaan tämän luonnollisen tilan muodostavat yksilöt ovat moraalisia toimijoita. Kapitalismi tarkoittaa jokaisen yksilön oikeutta omaisuuteensa ja omaan kehoonsa. Minun mielestä tällaisessa ajtuksessa ei ole mitään moraalitonta. Päinvastoin, tämän hyväksyminen on jokaisen oikeudenmukaisen yhteiskunnan edellytys.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Moraalittomuutta on ja paljon. Geenit ovat itsekkäitä.

Periaatteessa seksuaalisuuden poistaminen tekisi yhteiskunnasta mahdollisesti vähemmän konfliktiherkän. Se on nähkääs niin, että kun suuri osa ihmisistä haluaa levitä niin geneettisesti kuin vaikutusvallaltaan, seuraa tästä rajallisesta leviämismahdollisuudesta konflikteja, jotka johtavat moraalittomaan toimintaan.

Hyvä tapaus löytyy Kiinasta, jossa on joiltakin osin vapaampi kapitalismi kuin Suomessa. Siellä oli kaksi kilpailevaa yksityistä päiväkotia, joista toisen omistaja salaa myrkytti toisen päiväkodin ruoat tai juomat (en muista tarkalleen) ja useita lapsia kuoli. Tarkoituksena oli ainoastaan saada kilpailija pois markkinoilta. Laitonta ja moraalitonta kyllä, mutta menestyminen ei aina lue lakia. Kilpailu tuo joissain ihmisissä häikäilemättömiä piirteitä esiin.

En kuitenkaan kiellä sitä mahdollisuutta, etteikö minarkistisessa valtiossa olisi mahdollisesti korkeampi moraali. Sitä on vain vaikea tietää

Jouko Koskinen

Ihailtavaa ja vastaansanomatonta asiaa nuorelta mieheltä !

Mitä tulee somaleihin, ovat tehneet maastaan hiekkaerämaan polttamalla
jokaikisen risun. Myös kaikki lanta kuivataan ja poltetaan.

Samaa rikastuttavaa kulttuuria ajetaan Suomeen. Ravinteet rikastetaan
vesistöjen pohjalle. Risupakettipelleilyn aiheuttama eroosio köyhässä
lyhyen kasvukauden moreenissa on ympäristörikos.

No - onneksi olemme vilkkaan laivareitin varrella - sokkeloinen
saaristo antaa hyviä piilo- kyttäyspaikkoja merirosvoukseen.

Pekka Raukko

Eli kannattaisiko ottaa tänne pakolaisia Kongosta, niin saataisi ainakin suurten kaupunkien liepeille sademetsiä?
Ei huono idea.

Dari-anne Suomalainen

Tolvanen

Vika onkin juuri siinä, että yksilöt eivät ole moraalisia toimijoita.

Usko siihen, että yksilöt olisivat moraalisia toimijoita on valitettavasti nuoren ihmisen hyväuskoisuutta ja illuusiota siitä, että ihminen on hyvä.
Ihminen on ahneudessaan kyltymätön, mitä enemmän se saa, sitä enemmän se haluaa.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Yksilöiden väittäminen moraalittomiksi edellyttää tiettyjen elämäntapojen määrittelyä huonommiksi kuin joidenkin muiden. Elämäntapoihin kuitenkin liittyy valtavasti ja oleellisesti laadullisia tekijöitä, minkä vuoksi niiden arvottaminen mitenkään absoluuttisesti ja eksakstisti on mahdotonta. Toisten ihmisten väittäminen moraalittomiksi kertoo vastenmielisestä ylimielisyydestä. Minun mielestä yksilöllä tulee olla vapaus elää miten haluaa, kunhan hän ei loukkaa muiden yksilöiden vastaavaa vapautta. Tällä tarkoitan moraalisuutta. Vain muiden yksilöiden vapautta omaan elämäänsä loukkaavat elämäntavat ovat tuomittavia. Rikolliset, jotka pyrkivät vahingoittamaan muita tai loukkaamaan heidän omaisuuttaan, ovat onneksi marginaalinen osuus väestöstä.

Omaisuuden hankkiminen itselleen edellyttää joidenkin muiden ihmisten haluamien hyödykkeiden tuottamista näille muille. Tällä tavalla ahne ihminen itse asiassa tuottaa mahdollisimman suurta hyötyä kaikille muille ihmisille.

Pekka Raukko

Sinun mielestä yksilöllä tulee olla vapaus elää miten haluaa, kunhan hän ei loukkaa muiden yksilöiden vastaavaa vapautta.

Tämä on valitettavasti ideaali, jota ei voi reaalimaailmassa saavuttaa.
Jos poltat graamman fossiilista hiiltä, olet loukannut vähäisessä määrin ehkä satojen miljardien ihmisten vapautta ja oikeuksia. Loukkaus on olemattoman mitätön, mutta periaatteelliselta kannalta merkittävä.

Vapaa markkinatalous onkin järjestelmä, joka toimii vain, jos sen peruspremissit unohdetaan käytännön toteutuksessa.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Rikoksien tuomitsemista varten täytyy olla länsimaisen tradition mukainen oikeusjärjestelmä. Jos ohikulkija hipaisee kadulla toista ohikulkijaa, ei tätä voida pitää pahoinpitelynä. Jos ohikulkija tönäisee kovaa niin, että toinen ohikulkija kaatuu ja loukkaa itsensä, voidaan tämä kenties tulkita pahoinpitelyksi. Tällaisissa asioissa ei ole absoluuttisia ja eksakteja rajoja, mikä on pahoinpitely ja mikä ei. Tämän vuoksi tarvitaan riippumattomia tuomioistuimia, jotka voivat päättää näistä asioista. Samaa pätee ympäristöasioiden kohdalla. Jos hekilö saastuttaa toisten omistamia alueita todistettavasti ja kohtuuttomasti, loukaten näin näiden toisten omistusoikeutta, voitaisiin hänet tuomita esimerkiksi maksamaan vahingonkorvausta. Jos loukkaus on minimaalinen, mitään vahinkoa ei edes aiheudu toisille yksilöille. Kuten pahoinpitelyjen tapauksessa, myös tällaisessa tapauksessa tuomion tulisi perustua yleisen oikeustajun puitteissa toimivan riippumattoman tuomioistuimen päätökseen. On huomattavaa, että näin meneteltäessä teknologia kehittyisi siihen suuntaan, että esimerkiksi toisten omistamien tonttien saastuttaminen voitaisiin välttää.

Pekka Raukko

"todistettavasti ja kohtuuttomasti"

Kenen "todistus" hyväksytään, ja kuka määrittää "kohtuuden"?

Saastuttamisessa on lähes poikkeuksetta niin, että yksittäisen ihmisen päästöt ovat täysin mitättömät, eikä niillä voida osoittaa mitään merkittävää vaikutusta muihin ihmisiin, mutta kaikkien ihmisten päästöjen yhteisvaikutuksen tuloksena on katastrofi.

Näin markkinatalouden periaatteen(kustannuksia,riskejä ja haittoja ei saa ulkoistaa) "pyöristäminen lähimpään kohtuuteen" voi johtaa tilanteeseen, että kaikki toimivat "oikein", mutta tuhoamme ympäristömme elinkelvottomaksi.

Vapaat markkinat ovat hauska filosofisen pohdinnan aihe, mutta pitää aina muistaa, että niillä ei ole mitään mahdollisuuksia toimia reaalimaailmassa.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

"Kenen "todistus" hyväksytään, ja kuka määrittää "kohtuuden"?"

Lue edellinen viestini.

"Saastuttamisessa on lähes poikkeuksetta niin, että yksittäisen ihmisen päästöt ovat täysin mitättömät, eikä niillä voida osoittaa mitään merkittävää vaikutusta muihin ihmisiin, mutta kaikkien ihmisten päästöjen yhteisvaikutuksen tuloksena on katastrofi.

Näin markkinatalouden periaatteen(kustannuksia,riskejä ja haittoja ei saa ulkoistaa) "pyöristäminen lähimpään kohtuuteen" voi johtaa tilanteeseen, että kaikki toimivat "oikein", mutta tuhoamme ympäristömme elinkelvottomaksi."

Lue tämä blogikirjoitus. Et esitä tässä mitään uusia perusteita väitteille, jotka kumoan kirjoituksessani.

"Vapaat markkinat ovat hauska filosofisen pohdinnan aihe, mutta pitää aina muistaa, että niillä ei ole mitään mahdollisuuksia toimia reaalimaailmassa."

Tällaisen lausahduksen voi heittää mihin tahansa yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta se ei itsessään perustele yhtään mitään. Vapaa markkinatalous on ihmisten luontaisista vapaista pyrkimyksistä muodostuva kokonaisuus, eikä mikään reaalimaailmasta irrallinen teoria. Yksilöt pyrkivät tuottamaan siinä erilaisia hyödykkeitä, joita vaihtavat muiden tuottamiin hyödykkeisiin. On absurdia ja aivan naurettavaa väittää, että tällaiset ihmisille luontaiset pyrkimykset eivät voi toimia käytännössä. Vapaista markkinoista on kyse silloin, kun näihin luonnollisiin pyrkimyksiin ei kohdistu pakkovaltaa. Myös tämä on mahdollista, vaikka se ei tällä hetkellä missään toteudukaan. Vapaan markkinatalous tuottaa enemmän vaurautta ja hyvinvointia kuin mikään vähänkään sosialistinen järjestelmä. Mielestäni tämä on toimivuutta, eikä suinkaan sen tukahduttaminen.

Pekka Raukko

"Vapaa markkinatalous on ihmisten luontaisista vapaista pyrkimyksistä muodostuva kokonaisuus, eikä mikään reaalimaailmasta irrallinen teoria. Yksilöt pyrkivät tuottamaan siinä erilaisia hyödykkeitä, joita vaihtavat muiden tuottamiin hyödykkeisiin. On absurdia ja aivan naurettavaa väittää, että tällaiset ihmisille luontaiset pyrkimykset eivät voi toimia käytännössä."

En väitä, että markkinat eivät noilta osin voi toimia käytännössä.
Väitän että ihmiselle luontainen pyrkimys ei ole välttää viimeiseen asti muiden oikeuksien loukkaamista. Päinvastoin. Etenkin vapaan markkinatalouden kannattajat pyrkivät pääsääntöisesti loukkaamaan muiden oikeuksia niin paljon kuin suinkin mahdollista, esimerkiksi vaatimalla mahdollisimman löysiä päästörajoituksia.
Tämän vuoksi vapaisiin markkinoihin teoreettisella tasolla liitetty ehdoton kielto ulkoistaa kustannuksia, haittoja ja riskejä, on todellisuudessa vain tyhjää sananhelinää.

Kapitalistisen ja sosialistisen järjestelmän eroista voin olla samaa mieltä. Kapitalistinen järjestelmä on tehokkaampi tuottamaan materiaalista vaurautta. Se tarkoittaa valitettavasti samalla suurempaa absoluuttista uusiutumattomien resurssien käyttöä ja saastumista, vaikka ne suhteellisesti olisivatkin sosialistisia järjestelmiä pienempiä.

Itse en näe markkinataloudella ja sosialismilla suurtakaan eroa. Niillä on täsmälleen sama tavoite - loputon aineellisen vaurauden ja kulutuksen kasvu vielä senkin jälkeen, kun tämä tavoite on muuttunut ihmisten hyvinvoinnin kannalta lähinnä haitalliseksi.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Kaupankäynti tapahtuu molemman osapuolen vapaasta tahdosta. Jos kuluttaja kokee myyjän loukkaavan tämän oikeuksia niin paljon kuin mahdollista, niin tällöin rationaalinen kuluttaja lopettaa kaupankäynnin tällaisen myyjän kanssa. Jos kuluttaja katsoo jonkin hyödykkeen tai sen tuotannon aiheuttavan epäsuoraa haittaa kolmansille osapuolille, voi hän tällöinkin lopettaa moisen kuluttamisen. Jos kuluttaja ei koe tällaista tapahtuvan, voi hän edelleen harjoittaa kauppaa tämän myyjän kanssa. Epäsuoria ulkoisvaikutuksia ei voida eksaktisti luokitella hyödyiksi tai haitoiksi. Näin ollen valtion puuttuminen myyjän toimintaan, esimerkiksi päästörajoituksin tarkoittaa sitä, että jokin valtion byrokratia haluaa tyrkyttää omaa kulutustottumustaan yksilölle. Ei ole mitään absoluuttista mittaria, millä näitä kulutustottumuksia voitaisiin mitata tai määritellä toisiaan paremmiksi. Tämän vuoksi kulutustottumusten tulee antaa määräytyä yksilöiden valintojen pohjalta. Edes ilmastotiede ei ole tähän tarkoitukseen soveltuva absoluuttinen mittari, koska sekin on vain eräänlainen yksilöiden arvostuksiin perustuva subjetiivinen uskomus. Esimerkiksi tutkimusrahoituksen tavoittelu valtiolta johtaa monen tutkijan kohdalla liioittelemaan oman alansa yhteiskunnallista merkitystä. Ei voida esimerkiksi tarkasti tietää, miltä ekosysteemit näyttävät sadan vuoden kuluttua. Voidaan ehkä tietää, että ne muuttuvat, mutta sopeutumisen myötä tällainen muutos voi olla itse kullekin yksilölle ihan miellyttävä asia. Jos kuluttaja uskoo vaikkapa johonkin ilmastoteoriaan, voi hän muokata kulutustaan vastaamaan tätä teoriaa. Vaikka jokin ilmastotieteen kanta olisi oikea, niin käytännössä poliitikkojen on mahdotonta toteuttaa tämän mukaista politiikkaa. Yhteiskuntaan, siis yksilöiden toimintaan, liittyy niin paljon määrällisiä ja laadullisia muuttujia, että niiden yksityiskohtainen suunnittelu tai ohjailu vastaamaan jotain tieteellisiä uskomuksia ja tällaisen suunitelman toteuttamminen käytännössä on mahdotonta.

On absurdia sanoa, että markkinataloudella olisi jonkinlainen tavoite. Se ei millään tavalla vaali aineellisia tai aineettomia hyödykkeitä. Markkinatalous vain yksinkertaisesti antaa jokaisen yksilön valita kulutuskäyttäytymisensä vapaasti itse. Ympäristöongelmat ovat olleet runsaasti vakavampia sosialistisissa kuin kapitalistisissa yhteiskunnissa, tämän historia osoittaa. Minä en näe pelkästään suurempaa tuotannon määrää ongelmana, koska tällöin varsinaiset ympäristöongelmat ovat ympäristöystävällisemmän tekniikan vuoksi vähäisempiä. Suurempi tuotantohan on mahdollista tekniikan ansiosta. Minä katson tekniikan olevan vaurautta tuova, vapaiden yksilöiden pyrkimysten tuotos vastata ihmiselämän haasteisiin, enkä suinkaan ongelma.

Pekka Raukko

Markkinatalouden teoria on selvä, mutta käytäntö täynnä jossittelua ja hurskaita toiveita, kuten kirjoituksesi alusta käy ilmi.
Markkinatalouden teoria ei sano, että jos kuluttaja kokee ulkoistavansa kustannuksia, niin hän voi halutessaan lakata niin tekemästä.
Teoria sanoo täysin yksiselitteisesti, että kustannuksia ei saa ulkoistaa. Kyse ei siis ole transaktion osapuolten vapaaehtoisesta hyväntahtoisuudesta, vaan obligatorisesta vaatimuksesta. Jos sitä ei noudateta, kyse ei ole markkinataloudesta, vaan jonkin sortin ryöstötaloudesta.

Lukiolaiseksi käsityksesi tieteestä on kyllä varsin erikoinen. Kun sinusta tieteet ovat vain yksilöiden arvostuksiin perustuvia subjektiivisia uskomusjärjestelmiä, niin ajatteletko, että lukiossa opetetaan taideaineiden ja liikunnan lisäksi vain erilaisia subjektiivisia uskonmusjärjestelmiä?

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Kirjoitukseni saattavat joskus olla hieman vaikea selkoisia, joten avaan kommettiani vielä. Puhuin kommentissani ilmastotieteestä, mistä on ihan turha vetää mitään yleistystä käsitykseeni muista tieteistä.

Klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Tämän vuoksi käytän termiä "uskomus". Ilmastotieteelle on toki hyviä empiirisiä ja teoreettisia perusteita. Tiedemiesten kesken ei kuitenkaan ole asiasta minkäänlaista konsensusta. Tieteeseen, kuten kaikkeen muuhunkin ihmisen toimintaan, liittyy aina jonkin verran eri ihmisistä riippuvaa subjektiivisuutta.

Tarkoitukseni ei ollut varsinaisesti ottaa kantaa ilmastotieteeseen. Kommenttini tarkoitus oli selittää, että on ilmastotieteen laita mikä tahansa, ovat poliitikot tai julkinen valta kykenemättömiä toimimaan siten, että asiat menisivät jollakin tavalla parempaan suuntaan. Itse asiassa julkisen vallan puuttuminen tässäkin tapauksessa johtaa vain ihan joihinkin muihin vaikutuksiin kuin mikä olisi ilmastotieteen näkökulmasta suotuisaa.

Pekka Raukko

Ilmastotiede on aivan kuten kaikki muutkin tieteet. Se ei edes väitä edustavansa ehdotonta totuutta, vaan ainoastaan sen hetkistä parasta tietoa.

Tiedemiesten keskuudessa vallitsee kyllä hyvin laaja konsensus ilmastonmuutoksesta. Täydellinen se ei ole, kuten ei ole myöskään käsitys evoluutiosta tai maapallon pyöreydestä. Paradigma on kuitenkin niin vahva, että vain täydellinen typerys voi olla sitä huomioimatta poliittisessa päätöksenteossa.

Kommenttisi viimeinen kappale on malliesimerkki arvostuksiin perustuvasta subjektiivisesta uskomusjärjestelmästä, jota ei voida rationaalisin argumentein perustella. Se on siis loistava esimerkki siitä, mitä tiede ei ole.

Käyttäjän aleksitolvanen kuva
Aleksi Tolvanen

Tiedemiesten keskudessa ei todellakaan vallitse konsensusta ilmastonmuutoksesta. Ihmisten vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ollaan hyvin erimielisiä. On suuria näkemyseroja niistä asioista, mitkä mekanismit siihen vaikuttavat ja kuinka paljon. Kannattaa tutustua esimerkiksi eri tutkimusryhmien tekemiin malleihin, joiden tulokset ja painotukset saattavat poiketa toisistaan paljonkin.

Vain idiootti takertuu valtavirran tiedemiesten näkemyksiin uskonnollisella kiihkolla vain sen vuoksi, että he edustavat tiedemiesten enemmistöä. Tieteeseen kuuluu jatkuva kritiikki ja epäily ja vain tätä kautta se kehittyy. Sinun ajattelustasi nämä elemenit puuttuvat kokonaan, minkä vuoksi ajattelusi muistuttaa enemmän järjetöntä kiihkouskonnollisuutta. Siitä on tieteellinen ajattelu kaukana.

Minä olen kyllä loogisesti perustellut näkemykseni ilmastopolitiikan välttämättömästä haitallisuudesta. Kannattaa tutustua lähihistorian esimerkkeihin siitä, miten poliitikot onnisuvat vain pahentamaan näitä asioita. Pyydän, että perustelet jatkossa väitteesi, etkä vain jätä kommenntiasi sisällöttömiin toteamuksiin.

Henry Bjorklid

Täältä voit opiskella:

http://www.youtube.com/watch?v=Pin8fbdGV9Y&feature...

The Corporation on kanadalainen elokuva ja voittanut monta kv. palkintoa. Siellä myös suuret yritykset ja yrittäjät kertovat miten homma toimii.

Henry

Jouko Koskinen

Niinpä - aika outoa olisi jos "ilmastotiedettä" ei koskisi samat lainalaisudet kuin esim. fysiikkaa: Klassinen fysiikka tavoitteli "lopullista" totuutta. Kvanttimekaniikka kaatoi koko homman. Nyt _oletetaan_ että lopullinen "totuus" on pitkän työn takana. Rohkeimat _arvelee_ ettei sitä koskaan löydetäkään.

Uskonnot - myös ilmastouskovaiset - käyttävät hyväkseen heikkoa itsetuntoa. Kyvyttömyyttä siettä epävarmuutta, vaikka sanotaankin 'ei mikään ole niin varmaa kuin epävarmuus'.

Dari-anne Suomalainen

"Tiettyjen elämäntapojen määritteleminen huonommiksi kuin joidenkin muiden."

Aivan, ahneus on huono tapa elää. ( paskanen loppu jne.) päätyy vanhoilla päivillään esittämään ainoastaan typeriä lausuntoja, kuten Wahlroos: " Aatelisten ei pitäisi naida yksinhuoltajaäitejä, kuten esim. Norja prinssin ".

Henkinen kehitys jää puolitiehen.

Ahneus on yksi kuolemansynneistä, siitä ei voi tehdä hyvettä edes sillä perusteella, että ahne valmistaa ihmisille tuotteita.

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Walhroos on kuitenkin maksanut todella suuren määrän veroja eläessään ja rahoittanut ns. "yhteistä hyvää" todella monen palkansaajan edestä.. Ihan luovaa ahneutta, kun on tuottanut suuren määrän lisäarvoa bisnesmaailmassa.

Henry Bjorklid

B. Wahlroos saa enemmän sosiaalitukea (EUlta) kuin mitä maksaa veroja.

Käyttäjän MikkoLaakso kuva
Mikko Laakso

Jos hän ei maataloustukiaan nostaisi, tukisi hän järjestelmää.

Jouko Koskinen

Ihmiset (kuten muutkin eläimet) elävät juuri niin kuin itse haluavat.
Tosin jotkut rikolliset ovat vankiloissa vastoin omaa tahtoaan.
Ympäristö joskus rajoittaa, kongolaisen rikkaus on suuri lapsilauma.
Italialaisen veronkiertäjän rikkaus on miljardien eurojen pankkitili.

Kumpi kuluttaa luontoarvoja epäitsekkäämmin?

Henry Bjorklid

Öööö...?? Arvattavasti Björn Wahlroos??
Oliko oikein? Mitä mä voitin?

Tuula Hölttä

Uskoisin, että maailman tilannetta auttaisi jo se, jos asekaupalla rikastuvat suurvallat suuntaisivat osankin näistä ”miekkoihin” uhratuista ja ainoastaan elämää ja luontoa tuhoavista resursseistaan elämää ylläpitävien ja luontoa säästävien ”aurojen” kehittelyyn:

“The global financial crisis and subsequent economic recession, triggered by the United States banking collapse in September 2008, have seen the worst falls in Gross Domestic Product since the 1930s, rapidly rising unemployment and soaring public sector deficits. In the face of this, the continuing rise of world military expenditure—up 5.9% in real terms in 2009—may appear to be something of a paradox—some might say an outrage.

The USA led the rise, but it was not alone. Of those countries for which data was available, 65% increased their military spending in real terms in 2009. The increase was particularly pronounced among larger economies, both developing and developed: 16 of the 19 states in
the G20 saw real-terms increases in military spending in 2009.”
http://www.sipri.org/media/press_event/media/press...

Tuula Hölttä

Pekka R: "Vapaat markkinat ovat hauska filosofisen pohdinnan aihe, mutta pitää aina muistaa, että niillä ei ole mitään mahdollisuuksia toimia reaalimaailmassa."

No ehkä niillä on mahdollisuus toimia markkinapäivinä kansalaisten markkinatoreilla kuitenkin. Vähän samanlaista on mielestäni ns. "suora demokratia", joka esim. tällä blogisivustolla on mm. halunnut karkottaa somalit tai islaminuskoiset ja hirttää Rytin tai kieltää ihmisoikeuksiin kuuluvan omistusoikeuden. :)

pale rider (nimimerkki)

Jos maailman ahneista ongelmista halutaan päästä eroon, on asetettava voimaan 100%:N perintövero ylisuurille omaisuuksille.

Ei ole mitään järkiperustetta sille että miljonääri tai miljardööri saa aivopestä lapsensa antamalla etukäteiskäsityksen ennakkoon, ansiotta ansaitusta turvatusta taloudellisesta elämästä. Ei mitään perustetta.

Juuri perinnöstä muodostuu pahimmillaan sukupolvesta toiseen kasvava kuilu omasta mielestään etuoikeutettujen ja vähemmillä mahdollisuuksilla elävän enemmistön väliin. Mielipuolista.

Kirjoittajalle: hyvä että ajattelet , kaikki ikäisesi eivät ajattele mitään järkevää. Se ei ole kenenkään muun kuin oikeudetta etuoikeutettujen tahojen aivopesun ja manipuloinnin vika. Kannattaa silti miettiä miksi sinäkin alistut ikiaikaiselle ahneudelle josta et hyödy mitään ja suuri enemmistö vielä vähemmän.

Jos meillä olisi globaali ökyperintövero, veikkaan että alkujärkytyksen jälkeen ja elämästä selviämisen pakon myötä ihmiskunta pääsisi todellisen kehityksen ja ihmisyyden aikaan. Näet ihminen jolla ei ole ylivarmoja iskunvaimentimia entuudestaan, alkaa käyttämään aivojaan kehittyäkseen ja päästäkseen eteenpäin, kun taas turvatulla tulevaisuudella lahjottu käyttää kaiken potentiaalinsa pitääkseen yllä saavutettuja etuja.

Jouko Koskinen

"Jos meillä olisi globaali ökyperintövero" - ja sitten?

Kymmenettuhannet metsänomistajat menettäisivät omaisuutensa valtiolle.
Joka myy puuston, rakentaa jälleen pari uutta eduskunnan lisärakennusta.
Ostaa aseita, lisää maataloustukia. Tukee virkakuntansa typeriä
vahingollisia hankkeita. Pelastaa maailman köyhät periaatteella;
'TÄYTTÄKÄÄ MAA'

Käyttäjän kajsotala kuva
Kaj Sotala

Hyvä kirjoitus, tosin tutkimustuloksiin vedotessa olisi hyvä linkittää kyseisiin tutkimuksiin suoraan. Uskottavuutta syö merkittävästi se, jos on pakko vain luottaa kirjoittajan sanaan asiasta - etenkin kun linkittäminen on nettiaikana helppoa.

Toimituksen poiminnat