*

Aleksi Tolvanen Nuori, kansainvälinen ja liberaali

Opintotuki lakkautettava ja yliopistot yksityistettävä

Opiskelu ei ole työ, josta olisi perusteltua maksaa tai vaatia maksettavan rahallista korvausta menetetystä vapaa-ajasta, joten opintotuki pitäisi lakkauttaa. Työstä maksetaan palkaa, koska markkinoilla joku tai jotkut vapaasta tahdostaan arvostavat työn tuotoksia ja näin ollen ovat valmiit maksamaan niistä. Opiskelu ei kuitenkaan täytä tätä määritelmää, koska se ei ole joillekin toisille tehtävä palvelus. Näin ollen opintotuen perusteleminen opintopisteiden saavuttamiseksi edellyttämien ”työtuntien” määrällä on myös älyllisesti epärehellistä.

 

Opiskeluhan on opiskelijaa itseään hyödyttävä panostus tulevaisuuteen. Sitä voisi siis kuvailla henkistä pääomaa kehittäväksi ja lisääväksi sijoitukseksi tai investoinniksi. Kuten yritystoiminnassakin, investointi edellyttää uhrausta nykyhetkessä tapahtuvasta kulutuksen ja hyvinvoinnin lisäämisestä, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista saavuttaa suurempi kulutuksen ja hyvinvoinnin taso. Opintotuen kannattaminen erityisesti opiskelijan kohdalla osoittaakin äärimmäistä ahneutta, itsekkyyttä ja ylimielisyyttä. Tällaiselle opiskelijalle ei nimittäin riitä, että tulevaisuudessa tämän on mahdollista nauttia suuremmasta hyvinvoinnista vaan, että tuottavaa työtä tekevien pitäisi vielä pakon edessä kustantaa tämä, jottei opiskelija joutuisi tekemään lainkaan tai ainakaan asianmukaista uhrausta tulevaisuuden suuremman hyvinvointinsa eteen. Opintotuki onkin sosialismia rikkaille: tulonsiirto niille, jotka tulevaisuudessa tulevat todennäköisesti tienaamaan hyvin.

 

Opiskelusta koituvat asianmukaiset uhraukset tulisi antaa määrittyä vapailla markkinoilla ja
markkinoiden tulisi muutenkin ohjata opiskelua. Vaadittavat uhraukset ovat tilanteesta riippuen opiskeluajan mahdollisesti hyvin vähäinen vapaa-aika ja pienet tulot, koska ilman opintotukea opiskeluja olisi rahoitettava enemmän työllä. Tämänkin vuoksi Suomen raskaasti
säädellyt työmarkkinat tulisi vapauttaa, sillä niiden sääntely vaikeuttaa erityisesti työuransa alussa olevien ja vähän tuottavien työllistymistä. Käytännössä Suomessa työehtosopimusten yleissitovuus aiheuttaa minimipalkkatason alakohtaisesti, mikä rajaa työllistymismahdollisuuden ulkopuolelle kaikki joiden tuottavuus ei yllä tälle tasolle. Tähän joukkoon kuuluu paljon siis esimerkiksi opiskelevia nuoria. Hygieniapassi ja vastaava sääntely ovat niin ikään matalapalkkaisten alojen työn tekoa perusteettomasti estäviä tekijöitä. Ennen kuin opintotuesta voidaan luopua kokonaan, pitää siis työmarkkinat vapauttaa, mutta opintotuen leikkaaminen olisi hyvä alku.

 

Opintotuen poistaminen ja opiskelun vaatiman uhrauksen muotoutuminen asianmukaiseksi johtaa siihen, että tällöin opiskeluja ei tehdä harrastuksena. Tämä vaikuttaa positiivisesti siihen, että esimerkiksi kolmannella asteella opiskellaan oikeasti työelämässä hyödyllisiä ja tuottavuutta lisääviä taitoja eikä mitään hömppämaisteritutkintoja. Erinäisissä harrastuksissa ei toki sinänsä ole mitään vikaa, mutta harrastaminen ei saa tapahtua toisten työssä käyvien
kustannuksella verojen kautta. Tällöin myös ”marisevien maisterien” (henkilöt, jotka hyödyttömän maisterintutkinnon suoritettuaan eivät suostu vastaanottamaan esimerkiksi
matalapalkkaisia töitä, vaikkeivät saisi muita töitä) ongelma poistuisi, sillä markkinaehtoisesti ylikouluttautumista ei tapahuisi, kun työelämässä hyödyttömät tutkinnot karisisivat
pois.

 

Kaikki yliopistot ja korkeakoulut tulisi myös yksityistää eli niiden julkinen rahoittaminen tulisi
lopettaa kokonaan. Tämä ei välttämättä edes tarkoittaisi yliopistojen rahoituksen vähentymistä vaan sitä, että rahoitus kohdistuisi järkevämmin tuottomotiivin ja muiden vapaaehtoisuuteen perustuvien tekijöiden perusteella esimerkiksi enemmän hyvinvointia
lisääviin kohteisiin ja aloihin. Ja tällöin yliopistoissa ja korkekouluissa otettaisiin käyttöön eri suuruisia lukukausimaksuja. Tällöin opiskelijat joutuisivat maksamaan investoinnistaan, aivan kuten yritykissäkin maksetaan investoinneista. Eivät ne ole ilmaisia.

 

Kun puhun opintotuen lakkauttamisesta, niin tarkoitan myös opintolainojen valtiontakauksen lopettamista. Opintolainojen valtiontakauksesta hyötyvät ennen kaikkea isot pankit, sillä ne saavat siitä veronmaksajien rahoilla varmaksi turvatun tulonlähteen. Tämäkin on siis taas sosialismia rikkaille. Valtiontakaus on ongelmallinen myös sikäli, että aivan kuten opintorahakin, se mahdollistaa työelämässä tarpeettomien asioiden harrastelun. Tällöin pankkien ei tarvitse lainkaan katsoa lainanottajan maksukyvyn perään ja kantaa siitä riskiä.
Opintolainojen valtiontakauksessa onkin kysymys osittain samasta ilmiöstä kuin subprime-lainakriisissä eli, että valtion kannustamina lainoja myönnetään maksukyvyttömille. Yhdysvalloissa valtiontakaus on jo onnistunut paisuttamaan opintolainoista puhkeamista odottavan katastrofin sen lisäksi, että hillitön lainanotto on nostanut lukukausimaksut pilviin.

 

Opintolainan ottajahan on maksukykyinen, jos hän työllistyy hyvin tulevaisuudessa. Markkinaehtoisesti opintolainaa voisi siis ottaa hyödyllisten tutkintojen rahoittamiseen nykyistä korkeammalla korolla. Lainanotto olisi kuitenkin markkinaehtoisesti vähäisempää ja rationaalista. Tällöin myös pankkien liiketoiminta tämän osalta perustuisi tappioiden riskeihin eikä valtion rahoittamattomiin lupauksiin ja hädän tullen tappioiden sosialisointiin. Olen nimittäin vahvasti sitä mieltä, että myös pankkitoiminnan pitäisi perustua vapaaseen markkinatalouteen eikä sosialismiin.

 

Edellä esittämäni muutokset ja opiskelun tekeminen markkinaehtoiseksi johtaisivat siihen, että riippumatta vanhempien varallisuudesta ahkerat ja lahjakkaat ihmiset menestyisivät opiskeluissa sekä pystyisivät sitä kautta saavuttamaan menestystä ja työllistymään hyvin. Se on nimittäin ahkeruuden ja lahjakkuuden aliarviointia, että valtiota ollaan huutamassa niitä omaavien ihmisten apuun. Raha ei ratkaise kaikkea, jolloin kyllä ahkera, fiksu ja yritteliäs henkilö pystyy menestymään, vaikka olisi lähtöisin köyhästä perheestä. Lisäksi kannattaa huomata, että vapaassa markkinataloudessa tällaisten henkilöiden avuksi kehittyisi paljon tehokkaampia mekanismeja kuin valtion tuet, koska heidän potentiaalin käyttäminen järkevällä tavalla olisi taloudellisesti äärimmäisen tuottoisaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (139 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Mikä estää Tolvasta perustamasta (omin varoin tietysti) omaa yksityistä yliopistoa? Onhan niitä yksityisiä oppikoulujakin.

Santeri Halmetoja

Yliopistolaki.

Seuraavan kerran kun joku valittaa vaikka valtiomonopolin VR:n junaliikenteen ongelmista ja kannattaa sen tehostamista, pitää hänelle sanoa että perusta sinä oma junayhtiö vaan.

Pjotr Hadermann

Yliopistojen valtiollistaminen oli todella suuri virhe. Peruskoulu Itä-Saksan mallin mukaan on jo kyntensä näyttänyt. Torso, jossa opettajat tulevat töihin turvaliivit päällä ja oppilaat eivät osaa käyttäytyä kalustetuissa tiloissa.

Menin oppikouluun ja luokalla oli 44 poikaa. Ei ollut järjestyshäiriöitä.

Paluu entiseen oppikouluun on viisauden alku. Suomi tarvitsee duunareita, eikä keskivertovirkamiehiä.

Älä julkaise kommenttiani. En ole sensuurin kannattaja. Kiitos.

Petri Haapa

Tottavie peruskoulu on kyntensä näyttänyt ja oppimistulokset ovat kansainvälisessä vertailussa huippulokkaa. Peruskoulu-uudistus oli viime uosisadan merkittävin koulu-uudistus

Pekka Heliste

Suomen peruskoulun malli tulee USA:sta, siellä kehittetiin ja toteutettiin idea yhtenäiskoulusta.

DDR:kin koulu oli monihaarainen

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

PISA'lla voi peittää suuren osan sivistystodellisuudestamme ;-)

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #95

PISA-vertailu ei vertailekaan sivisystasoa, vaan oppimistuloksia

Rainer Salosensaari

Miksi juuri opintotuki olisi lakkautettava? Opiskelijat sentään kuluttavat päivänsä jotenkin hyödyllisesti - osa enemmän hyödyllisesti, osa vähemmän. Ajattelepa kuitenkin niitä samanikäisiä, jotka elävät pelkillä sosiaaliavustuksilla ja vuokratuella nukkuen päivät rälläten yöt edes harkitsematta työnhakua tai opiskelua. Ajattelit sitten vielä rangaista niitä nuoria, jotka yrittävät hankkia valmiuksia voidakseen joskus ansaita oman elantonsa. Yhteiskuntahan ei ihan kaikkien elatusta kaiketi voi maksaa jatkossa.

Käyttäjän LauriNogelainen kuva
Lauri Nogelainen

Lähinnä pitäisi noi tulorajat opiskelijoilla kattoo vähän uudestaan...

Peri Ferio

Meneekö se nykyään näin: mitä pulleampi kravatti, sitä leveemmät ajatukset?

Käyttäjän AkseliVuorenmaa kuva
Akseli Vuorenmaa

Oletko itse maksanut opiskelusi ? vai oletko elänyt vanhempien tuella/opintotuella ?
Tällä hetkellä et siis itse nauti opintotuista ?
Itse en näe ongelmana opintotukea. Vaan tulorajat. Tällä hetkellä opiskelijan on miltein mahdoton tehdä työtä ja opiskella.
Siihen muutos.
Ilmainen koulutus ja on Suomen vientivaltti. Ongelma nään sekoomuslaiset yritysvero linjaukset ja laillisen veronkierron ja liian suuret tuloerot.
Ohi aiheen menee mutta opintotuki kelalta toimii vielä järjenrajoissa. Ja on kannattava investointi valtiolta.
Ja työttäämyyskorvauksia laskemalla saataisiin matalapalkka aloillekkin töitä. Mutta jos sieltä ssaat vähemmän rahaa kuin tuista niin miksi menisi töihin ?

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen

Kyllä opintotukea nostaessa voi tehdä töitä. Jos on niin laskutaidoton tai muuten uuno ettei osaa perua tukikuukausia ajoissa, saa syyttää vain itseään. Itse olen tehnyt töitä vuosikaudet opiskellessani enkä kertaakaan ole joutunut tulorajojen kanssa vaikeuksiin, eikä silti ole tarvinnut joka senttiä venyttää.

Oikeastihan opintotuki on tässä suhteessa pirun joustava. Itselläni on kokemusta sekä työmarkkina- että toimeentulotuesta ja ne vasta aidosti passivoivat, kun käytännössä osa-aikaisen työn vastaanottaminen on yhtä tyhjän kanssa ja muitakin pyrkimyksiä (esim. avoimessa korkeakoulussa opiskelu, vapaaehtoistyö) rajoitetaan.

Työttömyyskorvausten laskeminen todennäköisesti lisäisi harmaata taloutta ja rikollisuutta sekä syrjäyttäisi ihmiset täysin järjestelmän ulkopuolelle.

pekka piippo

Ei voi kuin ihmetellä että joillakin on tuommoisia viemäri-ajatuksia.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Jälleen vahvistui päätökseni olla koskaan enää käyttämättä kravattia. Estääkö kravatti verenkulun aivoihin kirjoittajan kuvaamalla, järkyttävällä tavalla?

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

A-ET: "Opiskeluhan on opiskelijaa itseään hyödyttävä panostus tulevaisuuteen. Sitä voisi siis kuvailla henkistä pääomaa kehittäväksi ja lisääväksi sijoitukseksi tai investoinniksi."

Ja silti haluat sulkea ison osan kansalaisista sen ulkopuolelle?

Juttua voisi kuvitella trolliksi, mutta pelkään pahoin, että kirjoittaja on tosissaan...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Yllätys, yllätys, kirjoittaja on kokoomuslainen.

Joni Vainikainen

"Opiskelu ei kuitenkaan täytä tätä määritelmää, koska se ei ole joillekin toisille tehtävä palvelus."

Yhteiskunta ei siis tarvitse ammatteja? Vain ihmiset tarvitsevat ammatin koska ovat itsekkäitä?

Kuvailemasi maailma on muutoinkin erittäin kylmä. Toivottavasti en joudu koskaan elämään sellaisessa.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Tässä asiassa olen ’täydellinen liberaali’: kannatan kehdosta hautaan kaikille 24/7 mahdollisuutta opiskella kaikkea haluamaansa. Kun tuosta ehdosta on sovittu, sen jälkeen keksitään miten se on mahdollista.

Suurinta vääryyttä on evätä oppia, opettelua keneltäkään motivoituneelta.

Käyttäjän MelleriJrvinen kuva
Melleri Järvinen

Voi tätä ad hominemin ja muiden argumentaatiovirheiden tulvaa kommenttipalstalla.

Olisin iloinen, jos edes joku viitsisi ottaa kantaa kirjoituksen pointtiin vääntelemättä siitä kummoisia olkinukkeja.

Voisin aloittaa. Liberalismi perustuu ihan samanlaiseen utopiaan, kuin muutkin ismit. Syy, miksi liberalismi ei tule koskaan saamaan suurta kannatusta demokraattisesti on se, että suurin osa ihmisistä eivät ole ahkeria, fiksuja ja potentiaalisia (ks. kommenttipalsta).

Myös se totuuspinta uupuu, eli miten nykyjärjestelmästä siirryttäisiin blogistin esittämään järjestelmään ilman suuria opiskelijamielenosoituksia ja muita autonpolttofestareita?

Elias Paatos

Motivaatio ottaa kantaa 20-vuotiaan kirjoittamaan pidennettyyn aivopieruun on vähän hankalaa. Näistä asioista on kuitenkin jo kirjoitettu niin monituista kertaa, ettei perusasioiden jankkaamiseen kerta toisensa jälkeen riitä motia. Ehkä asiaan pitäisi palata viiden vuoden päästä. Toivoa on, sillä teknillinen yliopisto tuntuu tehokkaasti kasvattavan sekä ihmisenä, että loogisena ajattelijana. Valtiollisuudestaan huolimatta.

Käyttäjän jussiairaksinen kuva
Jussi Airaksinen

Järjestelmähän toimii jo melkein kuvaamallasi tavalla siksi, että opintotuki on merkittävästi pienempi kuin työmarkkinatuki, toimeentulotuki, sairaspäiväraha, yms. sosiaalietuudet. Tämän vuoksi olen itsekin kuullut erään nuoren aikuisen harmittelevan, miksi pilasi elämänsä hakemalla opiskelemaan, sillä tässä menetti ties kuinka moneksi vuodeksi työttömyyskorvauksen. Kuulemma ajattelutapa on yleistymässä. Ajattelutapasi siis mitä luultavimmin karsisi opiskelua merkittävästi. On kuitenkin syytä epäillä, että Suomen kansainvälinen kilpailukyky merkittävästi laskisi laajamittaisen koulutustason laskun seurauksena. Tämä näkyisi työttömyytenä ja taloudellisena laskuna.

Samuli Mikkola

Libertarismi on kyllä hassu aate, mutta sitä ei taideta kannattaa kuin opiskelumaailmassa.

Käyttäjän TaruJousia1 kuva
Taru Jousia

Samuli Mikkola, libertalismeja on muuallakin mm. Matti Apunen ja Tuomas Enbuske lukeutuvat tähän porukkaan.
http://www.image.fi/artikkelit/nuoret-radikaalit

Käyttäjän FijaSaarni kuva
Fija Immonen

Kirjoituksessasi on hyviä kannanottoja tärkeään asiaan, mutta silti pohdin itsekseni, mitä ehdottamasi malli maksaisi eri tutkintosuorittajalle? Eihän se ole yhtä halpaa suorittaa lääketieteellistä tutkintoa kuin laitoshuollontutkintoa?

Lakimiestutkinnonkin suorittaminen on työlästä, vaativaa, jo tällä hetkellä kallista ja vie kohtuuttomasti aikaa. Mitä sitten jos joutuisi maksamaan lainalla koko tutkinnon? Mahtaisi olla aika laina kyseessä. Kuka jaksaisi vaivautua? Olisiko palkkakorvaus kenties isompi kuin se tällä hetkellä on? Olisiko se huomattavasti kannattavampaa kuin tällä hetkellä on? Epäilen.

Rikkaiden lasten vanhemmat maksaisivat lastensa opinnot, takaisivat lastensa suuret lainat ja tod.näk. myös maksaisivat nämä. Köyhät saisivat nenilleen.

Ehkä kannattaisi keskittyä karsimaan tutkintovalikoimaa, keskittyä tutkintojen laatuun ja markkina-arvoon jne. Uskoakseni tällä päästäisiin jo aika pitkälle.

Riku Airaksinen

Fijallahan tässä on oleelliset asiat kiteytettynä.

Tolvasen perustelut "lahjakkaiden ja kyvykkäiden" pärjäämisestä ontuvat, koska käytännössä on niin, että tällaista mallia toteuttavissa yhteiskunnissa tasa-arvo eri lähtökohdista tulevien opiskelijoiden välillä ei toteudu. Työllistymisen ollessa markkinavoimista riippuvaista ja samalla tutkintoon valmistuvien määrän seuratessa markkinoiden heilahtelua muutaman vuoden viiveellä - lainojen kuitenkin painaessa päälle maksusuunnitelman mukaan - opiskelijan riski muodostuu suureksi. Opintoja aloitettaessa hyvältä näyttävät työnäkymät saattavat seuraavan viiden vuoden aikana heittää häränpyllyä. Tällainen riski on mahdollista sietää, jos opiskelu on mahdollista suorittaa ilman lainaa. TÄSTÄ SYYSTÄ rikkaat opiskelevat, muut eivät.

Kunnon libertaari tietysti väittäisi vastaan, että markkinavoimat ohjaisivat palkkatason sellaiseksi, että riski olisi hyväksyttävämpi. Tästä ajattelusta seuraa se, että tuloerot kasvaisivat nykyiseen verrattuna merkittävästi, koska kouluttamattomilla tai toisen asteen tutkinnon suorittaneilla ei tätä velkariskiä (ainakaan samassa mittakaavassa) ole - näin näille aloille muodostuisi ylitarjontaa työntekijöistä. Tuloerojen kasvun vaikutuksiin en ota kantaa, koska omasta mielestäni tuloerot ovat Suomessa pienet. En kuitenkaan pidä ajatuksesta, että tulot keskittyisivät entistä enemmän syntyperän mukaan pienemmälle joukolle.

On yhteiskunnan etu, että yliopistojen koulutusohjelmiin pääsee halukkain ja laadukkain tarjolla oleva aines. Jos yhtälöön otetaan mukaan vanhempien varakkuus, yhtälö mutkistuu. Epäilemättä valkataakka toimisi etenkin köyhemmillä opiskelijoilla hyvänä keppinä kohti aikaista valmistumista, mutta keppi ei olisi kaikille opiskelijoille sama - tästä syystä muut keinot lienevät parempia.

Valtiolla on jo nyt käytännössä valta päättää, mitä yliopistossa koulutetaan. Tarvitaan ainoastaan opinto-ohjelmien järkeistämistä (ohjelmien paikkamäärät!) ja opiskelun nopeuttamista keinoilla, jotka ovat rangaistus- tai palkitsemisarvoltaan kaikille opiskelijoille samoja. Tällaisia olisivat esimerkiksi tuloveronalennus/opintolainan alennus aikaisin valmistuneille, alkuopiskeluun painottuvat opintotuet, tukeen tarvittavan opintopistemäärän kiristäminen (ja opintopisteiden samanarvoistaminen eri tutkintojen välillä) jne. Rikkaita ei kuulu rangaista rikkaudestaan, mutta syntyperä ei saa olla tulevaisuuden kannalta määräävä tekijä.

Tolvanen on jo aikaisemmin ollut otsikoissa libertaaristen näkemystensä vuoksi. Lieneekö tullut mieleen, että tasa-arvoinen, vakaa ja kaikille yhtäläiset mahdollisuudet tarjoava yhteiskunta on enemmän hyödyllinen rikkaille kuin köyhille? Aidat, panssariaudit ja henkivartijat voivat maksaa enemmän kuin arvaakaan... Siten karsiessaan positiivisia vapauksia ylimystö karsii itseltään negatiivisia vapauksia.

Käyttäjän SanteriKrki kuva
Santeri Kärki

Enpähän uskalla kommentoida tähän mitään, sillä haluan uskoa, ettei kirjoittaja tosiaan ole kultalusikka suussaan syntynyt vähän höppänä jannu, vaan ennemminkin luova nero, joka kirjoittaa tekstin täysin ironisesti ja tarkoittaa täysin päinvastaista! Eikö niin?

Käyttäjän DmitryVyskubov kuva
Dmitry Vyskubov

Kyllä, kyllä, tästä tulikin mieleeni Jonathan Swithin "A Modest Proposal". Hienosti argumentoitu satiiri sekin, jos joku sattuu tuntemaan.

markeesi

Ihan mielenkiinnosta utelen että mitkä ovat mielestäsi turhia tutkintoja? Onko yliopistojen tehtävä mielestäsi pelkästään tuottaa karjaa työmarkkinoille, vai kuuluuko tieteen edistäminen myös maailmankuvaasi?

Riku Airaksinen

Taidat haluta vastauksen, jota voit kauhistella, joten saat sen.

Ensisijaisesti korkeakoulutus Suomessa palvelee elinkeinoelämän ja valtion loputtoman koneiston tarpeita. Tästä syystä kyllä, yliopistojen ensisijainen tehtävä on tuottaa "karjaa työmarkkinoille". Toissijaisten tehtävien joukossa voi olla esimerkiksi sellaisia tehtäviä kuin "tieteen edistäminen", "kulttuurihistorian tutkiminen" tai "kirkkoslaavin tunnetuksi tekeminen". Jos näistä tehtävistä jouduttaisiin valitsemaan esimerkiksi rahoitusta päätettäessä, valitsisin ensisijaisesti tuon "karjan tuottamisen työmarkkinoille".

Väitän, että aika moni suomalainen on kanssani samaa mieltä siitä, että saadessaan ilmaista koulutusta opiskelija allekirjoittaa kirjoittamattoman sopimuksen siitä, että yhteiskunta saa rahalleen vastinetta ja siten myös opiskelijalla on ainakin osavastuu omasta työllistymisestään ie. velvollisuus muuttua "karjaksi työmarkkinoille". Tästähän kommentissasi oli pohjimmiltaan kyse, eikö totta?

Han Tkl

Se vaan nyt on rankka totuus, että työelämää varten me opiskellaan ja elinkeinoelämä antaa tanssin tahdin!!

markeesi

Huomaan, Riku, että teit johtopäätöksiä ilman siihen oikeuttavia edellytyksiä. Vastauksesi ei kauhistuta minua tippaakaan.

Kysyin, onko yliopiston tarkoitus PELKÄSTÄÄN tuottaa karjaa työmarkkinoille. Mikäli näin on, niin silloinhan voisimme karsia useita tieteenaloja yliopistosta raa'alla kädellä pois. Vai voisimmeko sittenkään? Maisterin työllistymisessä kun ei monestikaan ole kyse pelkästä tutkinnon nimestä tai pääaineesta, vaan myös niin monesta muusta asiasta kuten työkokemuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista, sekä mahdollisesti tehdyistä sivuaineista.

Yliopistojen ensisijainen tehtävä on mielestäni joka tapauksessa sivistää ja tuottaa tiedettä ja toissijaisesti pukata karjaa työmarkkinoille, ammattikorkeakoulut ovat sen sijaan puhtaasti karjan tekoon. Sitä paitsi tieteen tekeminen eli tutkijana toimiminen on yksi tapa olla karjaa työmarkkinoilla.

Ja pikanttina yksityiskohtana kerron vielä seuraavat seikat: olen vuosien ajan ollut karjaa työmarkkinoilla. Nyt olen kauppatieteiden ylioppilas, eli valmistun karjaksi työmarkkinoille. Olen myös hakemassa lukemaan kieliä joka humanistisuudestaan huolimatta ei sekään tähtää harrasteluun ja hauskanpitoon, vaan valmistaa minua kielitaitoiseksi karjaksi työmarkkinoille. Tästä saa vapaasti päätellä sen, että minulla ei ole mitään työntekoa ja työmarkkinoita vastaan.

Pjotr Hadermann

#20
Sama nuorimies, mutta nyt on uusi solmio.

Käyttäjän ElinaVainolainen kuva
Elina Vainikainen

...jota ilman olisi jäänyt minunkin hupivaalimainokseni syksyllä tekemättä: näköisekseni muokattu spurdonaama tekstillä "sosialisoisin kaiken :DDDDDD".

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

"Opintotuen kannattaminen erityisesti opiskelijan kohdalla osoittaakin äärimmäistä ahneutta, itsekkyyttä ja ylimielisyyttä. Tällaiselle opiskelijalle ei nimittäin riitä, että tulevaisuudessa tämän on mahdollista nauttia suuremmasta hyvinvoinnista vaan, että tuottavaa työtä tekevien pitäisi vielä pakon edessä kustantaa tämä, jottei opiskelija joutuisi tekemään lainkaan tai ainakaan asianmukaista uhrausta tulevaisuuden suuremman hyvinvointinsa eteen. Opintotuki onkin sosialismia rikkaille: tulonsiirto niille, jotka tulevaisuudessa tulevat todennäköisesti tienaamaan hyvin."

Jo on hurjia ajatuksia nuorella miehellä. Allekirjoitan kyllä väittämän tulonsiirrosta, mutta tämä tapahtuu sinä hetkenä, kun kohdehenkilö (= opiskelija) ei kykene painamaan täysipainoisesti duunia rahoittaakseen paitsi opiskelun myös arkielämän. Minusta tämä on ihan itsestäänselvää ja hyväksyttävää. Sen lisäksi opiskelijalla ei ole mitään mistä uhrata "tulevaisuuden suuremman hyvinvoinnin eteen".

Paremman leivän pariin pääsevät (ja nykyinen työllisyystilanne huomioiden tämäkään ei ole itsestäänselvyys) koulutetut ihmiset osallistuvat tulonsiirtoihin sitten aikanaan, joten kumulatiivisesti koko elinkaarta ajatellen korkeakoulussa jossain vaiheessa opiskellut ja sittemmin työllistynyt yksilö ei ole yksinomaan saamapuolella. Toisin sanoen, he ovat jatkossa ne, jotka - sanotaan sitten että pakon edestä - auttavat tulevia sukupolvia kouluttautumaan.

Katson, että opintotuki opiskelijoille on nimenomaan valtion investointi tulevaisuutta ajatellen. Kouluttamaton väestö ei kykene pyörittämään yhteiskuntaa. Vielä vähemmän sitä pystyy tekemään nuorella iällä syrjäytynyt ja ilman minkäänlaista tukiverkkoa (muistakaamme, että Tolvanen haluaisi lakkauttaa kaikki sosiaaliperusteiset tulonsiirrot) yhteiskunnan hylkiöksi päätyvä väestönosa.

Yhtä mieltä olen myös liian avokätisen sosiaalitukijärjestelmän passivoivasta vaikutuksesta työnhakua tai opiskelua ajatellen, mutta tämän ongelman ratkaisemiseksi kaikkien avustusten lakkauttaminen on väärä keino.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Ehdotat siis kai, että mistään koulutuksesta ei makseta tukea. Vastakysymys, mistä tekijöitä hanttityölle kun köyhillä ei ole varaa opiskella ja rikkaat opiskelevat ennemmin jotain parempituloisempaa ammattia varten?

Olen muutenkin aikalailla päinvastaista mieltä asiasta. Positiivinen vapaus opiskella kuuluu kaikille, varallisuudesta riippumatta. Amerikasta näkee kyllä miten hienosti ne yksityiset, kalliit yliopistot toimii. Amerikassa vaihdossa olleet kaverini tuskastuivat ihmisten tyhmyyteen, sinne kun päästään isän kukkarolla, eikä pääsykokeella toisin kuin Suomessa. Puhumattakaan miten rikkaat rikastuu ja köyhät kurjistuu kun koulutus koskee vain hyvätuloisia.

Käyttäjän nicsue kuva
Nico Rissanen

”Opiskelu ei kuitenkaan täytä tätä määritelmää, koska se ei ole joillekin toisille tehtävä palvelus.”

Millä perusteella opiskelu ei ole toisille tehtävä palvelus? A) Yliopisto ja sen henkilökunta tienaavat sillä, että opiskelijat tuottavat pisteitä ja tutkintoja. B) Jos kvartaalitehokkuuden lisäksi suostutaan näkemään aikaa myös pitkäjänteisesti: opiskelun kautta kehittyvät korkean tieto- ja taitotason ihmiset ne vasta yhteiskuntaa ja työnantajia palvelevatkin.

"Valtiontakaus on ongelmallinen myös sikäli, että aivan kuten opintorahakin, se mahdollistaa työelämässä tarpeettomien asioiden harrastelun."

Mitä on tämä "työelämässä tarpeettomien asioiden harrastelu"? Eikö monesti juuri harrastuksista saada hyvinkin monenlaisia taitoja ja ideoita, jotka ruokkivat mm. luovuutta ja innovatiivisuutta, joita myös esim. työmarkkinat peräänkuuluttavat? Vai löydetäänkö sitä luovuutta oppilaitoisten vähemmän tai vähemmän inspirovista (fyysisistä ja sosiaalisista) massaluokista? Miksei koulutuksen ydintarkoitus voisi olla onnellisuus eikä työelämän tarpeet? Onnellisemmaksi tullaksemme moni tuskin tarvitsee 5ms paremman vasteajan omaavia screenejä, vaan kenties ihan jotain muuta – vapaa-aikaa ja harrastuksia.

Toisaalta, jos olet edelleen sitä mieltä että koulutuksen yhteiskunnallinen kärkimissio on nimenomaan työelämän tarpeisiin vastaaminen eikä esim. ihmisten saattaminen onnellisiksi, niin kuinka hyvin tässäkään tilanteessa työelämän tarpeita vastaan opiskelijoiden valmistumisajan pidentäminen, joihin opintojen ohessa pakkotyöskentely keskimäärin auttamatta johtaa? Vai ovatko ”työelämän tarpeet” ehkä sittenkin jotain muuta kuin korkeasti koulutetun työvoiman vastaanottaminen – ovatko työelämän aidot tarpeet esim. sitä, että ne saavat polkuhintaista työvoimaa kadulla elävistä opiskelijoista?

Miksi et saman tien liputa koko koulutuksen yksityistämistä, myös alkuopetuksen? Onko se opiskelu silloin muka ”joillekin toisille tehtävä palvelus”? Nythän joku lapseton veronmaksaja maksaa ”ilman vastapalvelusta” peruskoulua jollekin tuntemattomalle, eikö tämäkin ole teoriasi mukaan väärin?

Oletko tutustunut joihinkin muihin talousteorioihin kuin mitä yliopistossa opetetaan tai muihin yhteiskuntatieteellisiin tulokulmiin taloudesta? Jos sinulla on mahdollista, suosittelen vankasti sosiologian peruskurssia (”keep your friends close, but enemies closer?”), uskon että saisit paljon virikkeitä.

Mulla on tällainen talousteoria: Vaikkapa yleisen terveydenhuollon ja koulun ylläpitämiseksi ei oikeasti tarvita puhelinmyyntiä tai bangladeshilaisten lasten 14-tuntisia työpäiviä. Kyse on lopulta siitä, miten maailman resurssit jaetaan eikä siitä, miten maailman rahat (eli velka) jaetaan.

"On helppoa tehdä työtä kun antaa sisimpänsä kuolla."
– Han Suyin

Käyttäjän nicsue kuva
Nico Rissanen

Haluan siteerata vielä Tuomas Nevanlinnaa, hän kuvailee osuvasti mainstream talousteorian ilmiötä (Nurin oikein, 2006).

"Niin sanotun talouden ylivallan sijaan kyse on pikemminkin 'taloudella oikeuttamisen ylivallasta'. Emme elä talouden ylivallan vaan TALOUSTEORIAN keskellä. Miksi teorian? Koska kyseessä ovat oletukset ja mallit, joita ei perustella, vaan JOILLA perustellaan.
[...]
Talouden yhteydessä puhutaan usein 'realismista'. Se talousteoria, jolla todellisuutemme on kyllästetty, ei kuitenkaan sitä ole. Se on pikemminkin idealismia, jolla on reaalisia vaikutuksia. Taloustiede on hyvin tietoinen siitä, etteivät sen oletukset pidä paikkaansa: ihmiset eivät ole rationaalisesti hyötyään maksimoivia otuksia, joilla olisi hallussaan täydellinen tieto valintojensa tueksi. Mutta talousteoria ei kuvaakaan maailmaa, vaan arvioi sitä tämän rationaalisen mallin nojalla. Jos maailma ei ole tämän mukainen, sitä on muutettava.
[...]
Jukka Relanderin mainion muotoilun mukaan kaikki on nykyään taloutta - paitsi talous. Kaikki muut elämänalueet pyritään alistamaan laskennalliselle periaatteelle paitsi taloudellinen toiminta itse, jota hallitsevat 'paniikit', 'huumat', 'kierteet', 'reaktiot', 'pelot', 'tunnot', 'uskottavuusongelmat' ja 'luottamuspula'.
[...]
Markkinavoimille tulevaisuus ei koskaan tule, koska tulevaakin nykyhetkeä määrittävät tulevaisuusodotukset. Talous on siis oudolla tavalla aina tässä-ja-nyt eikä toisaalta koskaan siinä. Tämä tekee talousteorian mukaisen rationaalisuuden itse talouden tasolla mahdottomaksi: järkevä laskeminen edellyttäisi, että se minkä suhteen lasketaan pysyy paikallaan ja voidaan vakioida.
Ainaisesti epävarma, toisten reagointeja ja ennakointeja kyttäävä talous siis tarjoaa sen kehyksen, jonka suhteen muut elämänalueet sitten tekevät rationaalisia laskelmia. Eikä talousteoria ole kuvaus talouden toiminnasta, vaan malli siitä, miten muiden elämänalueiden tulisi organisoida itsensä, jotta niistä saataisiin talouden kannalta mahdollisimman ennakoitavia ympäristöjä."

Ville Koskinen

Toisinsanoen köyhät ei saa opiskella ja rikkaista perheistä tulleet vatupassit saa. Köyhät duuniin, rikkaat kouluun. Tällä ei tule ainakaan työllistymistilanne parantumaan, jos nyt pitäisi opiskelijoiden rahoitus lopettaa ja tässä vaiheessa on myös verkkari-Reinojen turha tulla vinkuu "Minä kävin 60-luvulla kahdessa työssä samalla kun opiskelin". Koittakaapa sitä ammattikoulua uudestaan nykypäivänä. Aleksi Tolvana, tekniikan ylioppilas, mistä teitä sikiää?

Nina Laitinen

Jäbä on kyllä pikkusen pihalla.

"Kuten yritystoiminnassakin, investointi edellyttää uhrausta nykyhetkessä tapahtuvasta kulutuksen ja hyvinvoinnin lisäämisestä, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista saavuttaa suurempi kulutuksen ja hyvinvoinnin taso."

Kävikö mielessä, että valtiolle on kannattavaa panostaa opiskelijoihin? Valtio sijoittaa opiskelijoihin ja kerää voittonsa myöhemmin verojen muodossa.

krista virta

Huh huh. Jotenkin tulee mieleen tämä:
http://www.vauva.fi/keskustelu/3417265/ketju/apua_...

"

Lukiolainen Aino Kopra avautuu Hesarin mielipide-palstalla opintotukiuudistuksista näin:

"Ei­len jär­jes­tet­tiin mie­len­osoi­tus "Nä­pit ir­ti opin­to­tues­tam­me". Tem­paus ei ol­lut vain it­se­käs vaan myös ajat­te­le­ma­ton.Kaik­ki ovat si­tä miel­tä, et­tä leik­kauk­sia on teh­tä­vä, kun­nes pois ote­taan jo­tain omaa. Juu­ri nuor­ten pi­täi­si ol­la täs­tä huo­lis­saan: kun Suo­mi elää ve­lak­si nyt, mei­dän su­ku­pol­vem­me mak­saa sii­tä kal­liis­ti tu­le­vai­suu­des­sa.

Ai­kai­sem­min opis­ke­li­jat ovat tul­leet toi­meen huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­mäl­lä ra­hal­la kuin ny­kyi­sin, jo­ten ra­han riit­tä­mi­nen opis­ke­luun on vain bud­je­toin­ti­ky­sy­mys. Toi­nen ar­gu­ment­ti on opin­to­jen ve­ny­mi­nen työn­teon ta­kia. Oi­keas­ti on­gel­ma on se, et­tä ra­haa saa, kun ni­mi on jon­kin op­pi­lai­tok­sen lis­tal­la. Kel­lään ei siis ole mi­kään kii­re pois.

Pöy­ris­tyt­tä­vää on myös kou­lu­jen käy­tös, sil­lä ne ot­ti­vat po­liit­ti­ses­ti kan­taa sal­li­mal­la mie­len­osoi­tuk­ses­ta joh­tu­vat pois­sao­lot. Tä­män ta­kia mo­net var­mas­ti osal­lis­tui­vat vain saa­dak­seen va­paa­tun­nin.

Ve­toan päät­tä­jiin: äl­kää aja­tel­ko seu­raa­vien vaa­lien ää­ni­sal­doa vaan Suo­men pa­ras­ta. Vai­kei­ta­kin pää­tök­siä on pak­ko teh­dä."

sitten joku näppärä oli tarkastanut Ainon verotiedot netistä ja kappas, muksulla on pääomatuloja vuodessa 300 000 euroa :D (Ansiotuloja tietysti nolla mutta mikäs sitä estää meuhkaamasta estää)

kuva: http://www.riemurasia.net/kuva/Lukiolainen-valitta...

kyllä on varmasti äiti ja isi nyt Ainosta ylpeitä..."

Kyseinen pikku Kopra nauttii sellaisia pääomatuloja, ettei tosiaan tarvetta ole nostaa opintotukea, mutta mukava näpäyttää niitä, keille ei siihen ole varaa.

SirMika Tähtinen

vihdoin nerokas ajatus!..ärsyttää tollaiset opintolainat ja opintotuet..niinhän se pitäis mennä ettei tukia annettais vaan opiskelija vois sossusta hakee suoraa suuremman tuen..nytkin likalta meinasivat evätä toimeentulotuen,kun opiskee..mut kävi tuuri.lukioilaisten ei tarvi hakee opintolainaa,mut mitäs sit kun poika menee opiskelee sähköä amikseen?,eipäs saakkaa sosiaalitukea kun amiksessa..mut kun poistetaan tälläiset turhat lainat ja tuet niin jo onnistuu lapsienkin opiskelut meillä köyhillä.

Piia Holappa

Täytyy hieman korjata: Tämän blogin kirjoittaja puolustaa myös muiden sosiaalitukien poistamista. Muun muassa http://aleksitolvanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123...

Joten ei taitaisi teidänkään lapsille hyvin käydä.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Olen kirjoitellut tästä varmasti jo aikaisemminkin, mutta fakta on se että niitä alemman tason koulutuksen töitä ei enää ole. Ongelma on siinä, että ihmisaivot ymmärtävät pitkän päälle binäärikoodina. Samoin tekevät robotit. Minun Android-puhelimeni on luultavasti sata kertaa parempi päässälaskija kuin se ala-asteen päässälaskukisan voittaja. Ja tämä fakta yksinään johtaa ihan mielenkiintoisiin seurauksiin. Kuten siihen, miten työn käsite määritellään 2010-luvulla.

Suomen yliopistolaitos on peräisin 1640-luvulta. Tämä oli aikaa jolloin koko ihmiskunta toimi ihmisvoimin ja ihmiset olivat pääosin maanviljelyksen parissa. Nykyään taas suurin osa työstä on robottien tekemää. Poistuneita ammatteja ovat mm. akatemian vahtimestari, pikiruukinrenki, läkkiseppä, postitalonpoika, sanansaattaja, tynnyrintekijä, kellonsoittaja, piirimaanmittari, konttorikirjuri, rakuuna, piiskuri, rälssitilan työnjohtaja, kadunlaskija, kivenhakkaaja, jne. Täystyöllisyyteen ei siis ole paluuta, koska robotit ja tietokoneet.

Suomi on tällä hetkellä interregnum-tilassa, siirtymässä ihmistyöstä konetyöhön. Automaattikassat korvaavat kassaneidit, pankkiautomaatit korvaavat pankkivirkailijat, vartijat korvataan roboteilla, Japanissa on tuotantolinjoja jotka pyörivät kokonaan robottivoimalla. Kun Google ja kumppanit saavat kuskittomat taksinsa liikenteeseen, jopa taksikuskit joutuvat kortistoon. Maailman vanhimmasta ammatita puhumattakaan, Amsterdamissa on jo ilotalo jossa ihmiset on korvattu androideilla.

Koko homman pointti on se, että kyseenalaistan koko työn käsitteen. Tulevaisuudessa pääoma ja koneet tekevät työt paria pientä poikkeusta lukuunottamatta. Siksi on turha alkaa huutelemaan työttömistä lusmuista. Sen sijaan, yhteiskunnan tulee sopeutua uuteen tilanteeseen.

Käyttäjän jjmarjanen kuva
Jari J. Marjanen

Ymmärsin kyllä J. Remeksen kommentin varsinaisen tarkoituksen, mutta:
- yliopistossa on yhä vahtimestareita jopa niitten omilla palkkalistoilla
- jossakin kirkonkelloja soitetaan yhä käsin (vaikka tehtävänime sinänsä olisi kadonnut)
- maanmittareita on yhä, tosin maanmittausteknikkoina ja -insinööreinä
- rakuuna on vielä jossakin Etelä-Hämeessä sotamiehen palveluarvo
- kivenhakkaajiakin lienee, vaikka eri nimikkeellä.

"Nimet muuttuu vain, ja niillä peitetään, ettei mikään muutu lain..."

Petri Haapa

Rakuuna ei ole koskaan ollut Eelä-Hämeessä sotilaan palvelusarvo. Rakuunoita koulutettiin Lappeenrannassa ja ratsumiehiä vai -jääkäreitäkö ne on vielä vähän aikaa Hennalassa Lahdessa

Jukka Mäkinen

Läkkiseppiä on kyllä vieläkin joka kesä peltikatot täynnä. Mitä ne talvella tekevät, sitä en tiedä.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Ne peltikattojen alla takovat läkkisepät ovat yleensä harrastelijoita jotka ovat innostuneet kyseisestä alasta (hieno ammatti muuten), mutta tekevät kyseistä hommaa lähinnä kausiluonteisena sivuharrasteena. Ovat sitten yleensä talvisin muissa hommissa.

Pekka Heliste

Kyllä niitä alemman tason töitäkin on, ne vain tehdään ilmaistyönä, joten ne eivät näy tilastoissa

Petri Haapa

Kun on katolla töissä, niin melkein kaikki muut hommat ovat alemman tason hommia;-)

Käyttäjän heikkileskinen kuva
Heikki Leskinen

Kuitenkin Japanissa, tuossa robotiikan edelläkävijä maassa, työttömyysprosentti on laskenut 4.1% pintaan.

Käyttäjän jjmarjanen kuva
Jari J. Marjanen

(Uudestaan, koska edellinen lähetysyritys ei onnistunut.)
Puutun vain yhteen Tolvasen kirjoituksen yksityiskohtaan:
Millä kumman tavalla ns. hygieniapassi eli hygieniatietoutta osoittava osaamistodistus estää Tolvasen ihanneyhteiskunnan toteutumista? Lainaan Eviran verkkosivua: "Sen lisäksi, että hyvä elintarvikehygienia vähentää elintarvikkeiden terveysriskejä, sillä voidaan myös pienentää yrityksen hävikkiä. Elintarvikkeiden parissa työskenteleviltä vaaditaan riittävää osaamista seitsemältä osa-alueelta: mikrobiologia, ruokamyrkytykset, hygieeniset työtavat, henkilökohtainen hygienia, puhtaanapito, omavalvonta ja lainsäädäntö." Siis pienentää yrityksen hävikkiä eli parantaa yrityksen kannattavuutta! Jos Tolvanen nyt ei niin nuorena ja vielä terveenä ruokamyrkytyksistä välittäisikään, niin kai nyt ainakin kannattavuudesta?

Heikki Honkanen

Otan mielelläni vastaan työttömien saamat massit kelasta ja sossusta opintotuen sijasta opiskeluni aikana.

Käyttäjän AkiAiromaa kuva
Aki Airomaa

Kirjoittaja on kuitenkin nauttinut koko ikänsä sossu teistä, sossu koulusta ja kirjoista, puhumattakaan sossuyhteiskunnan tarjoamasta väkivallattomasta turvallisesta ympäristöstä.

Johan se on nähty millaista pahoinvointia kapitalismi tuottaa:
-Sotia ei olisi ilman yksityistä sotateollisuutta.
-Jenkeissä ja Briteissä nähdään miten yksityiset vankilat korruptoivat niiden lakijärjestelmät juuriltaan.
-Yksityiset lääkefirmat eivät ainostaan tehtaile sairauksia, vaan estävät ihmisiä hoitamasta niitä.
-Yksityinen alkoholiteollisuus pyrkii nostamaan sen kulutusta

Lista on käytännössä loputon. Yksityinen sektori on hyvä ja tarpeellinen kunhan se pidetään tarpeeksi pienenä ja kaikki korruptioalttiit em. alat ovat valtiollistettuja.

Suosittelen kirjoittajaa tutustumaan tähän Jenkkidokkariin suomen ensiluokkaisesta opetusjärjestelmästä. Jenkkilän yksityiset koulut eivät ikinä yllä samalle tasolle, maan yliopistojen, kuten koko maankin osaaminen onkin suurelta osin ulkomaista.

http://www.youtube.com/watch?v=VhH78NnRpp0&list=PL...

Psihopatul Fin

Taas yks näitä ketkä on syntyny kultaharkko varasto syvällä sanonko mistä? Hyvä se tällästä on sanoa kun kohdusta lähtien on saanu kaiken sormia napsuttelemalla. Itsellä kaveri jonka kuukaudessa saama opintotuki on vaivaset 470e josta menee 300e vuokraan, loput laskuihin ja sit pitää ottaa opinto lainaa että saa sapuskaa pöytään. Ja jotku sanoo että opintotuki pitäs lopettaa. No lopetetaan antamast rahaa köyhäl tavallisel kansal ja katotaa ku me kyllästytää siihen touhuun ni ei ole rikkailla kylmät oltavat, päin vastoin on hyvinkin kuumat oltavat siinä viaheessa.

Eihän tähän voi muuta sanoa kun että jos rikkail on niin paljon rahaa niin miks eivät he sitten osta sillä rahalla aivoja? Ei pitäs paljoa maksaa kun tavallisella kansallakin on sellaset syntymästä asti ja ihan ilmaseks pään sisällä.

Jenna Vartio

Millä ajattelit maksaa ruoat, kulkemisen ja asumisen ym. muut menot, jos ei tulisi opintotukea?

Vanhempien on vähän vaikea maksaa kaikkia kuluja, koska toinen vanhemmista on töissä. Eli toinen saa vain tuloja.

Eli kysymys kuuluu; jos en nyt saisi opintotukea ja se lakkautettaisiin tyystin, niin millä muka maksaisit max.10 kuukauden menot, kun kaikki on kallista? Et millään. Niinpä, ja kaikki vanhempien rahat menis yksinomaan siihen, kun ne maksaa sun vuokrat, ruoat, kulkemisen ja laskut! Ja jossain vaiheessa niillekin täytyy maksaa takaisin, koska mikään ei ole ilmaista.

Ja btw, nuorten on muutenkin hankalaa päästä töihin tänä päivänä, koska joka paikkaan ei oteta töihin esim: alaikäisiä ja yötöitä ei saa teetättää. Ennen se ei ollut niin tarkkaa, kun ei tunnettu suomen lakia.

Terv: köyhä opiskelija.

Jere Stenius

Tämähän on mahtava idea. Kannatan! Oonkin aina halunnut kokeilla miltä tuntuisi asustaa pahvilaatikossa! Ja nyt tämän uudistuksen myötä saisin mahdollisuuden kokeilla sitä!

Riku Kuusisto

Täytyy kyllä sanoa, että näin mallikkaasti loppuun vietyä pitkää sarkastista blogikirjoitusta en muista nähneeni aikoihin. Olet varmaan jopa koomikon uraa ajatellut, voisi sopia minun puolestani.

Toisaalta, kyllähän se ihan hyvä olisi, että opiskelijatkin pääsisivät edes kohtalaisen helposti töihin.

Käyttäjän elmorautio kuva
Elmo Rautio

Täytyy vain toivoa, että todellisuus lyö edes joskus päin näköä heille, jotka ovat liikaa tuudittautuneet omaan erinomaisuuteensa.

Esa Ryömä

"Tämä vaikuttaa positiivisesti siihen, että esimerkiksi kolmannella asteella opiskellaan oikeasti työelämässä hyödyllisiä ja tuottavuutta lisääviä taitoja eikä mitään hömppämaisteritutkintoja."

Voi sitä kauhun päivää, kun markkinatalous saisi määritellä akatemian! Tulos olisi juuri tuo: kaikki "ylimääräinen" karsittaisiin pois ja opinto-ohjelmassa olisi pelkästään työelämää suoraan hyödyttäviä asioita. Juttu onkin siinä, että suuri osa tuosta "ylimääräisestä" on perehtymisen ja tutkimisen arvoista kulttuuria; maailman ja kansojen henkistä pääomaa. Pelkkä kylmän laskennallinen arviointi työelämän tarpeista ei riitä, kun puhutaan korkeakouluista.
Tarvitsemme sekä insinöörejä, että humanisteja; ekonomisteja ja pappeja; luonnontieteilijöitä ja metsämökkifilosofeja.

"Kaikki yliopistot ja korkeakoulut tulisi myös yksityistää eli niiden julkinen rahoittaminen tulisi
lopettaa kokonaan. -- rahoitus kohdistuisi järkevämmin tuottomotiivin ja muiden vapaaehtoisuuteen perustuvien tekijöiden perusteella esimerkiksi enemmän hyvinvointia lisääviin kohteisiin ja aloihin."
Ja sitä samaa. Tuottomotiivi määräisi suunnan, ja voipi olla että ihmisten materiaalinen hyvinvointi kasvaisi uusien innovaatioiden mukana, mutta voin kuvitella, että mm. taideaineet olisivat ensimmäinen ala, joka kuolisi pois. Seuraavaksi filosofian laitos. Ja mitä jollain teologialla. Tai maailmankulttuureilla. Sitten pitääkin jo kasvattaa psykologian tutkimuksen määrärahoja, että saadaan kaikki nämä pahoinvoivat ihmiset tehokkaaseen terapiaan.

Jenny Stenius

Oli kyllä taas luotaantyöntävin kirjoitus vähään aikaan. Toivottavasti Suomi ei koskaan tuollainen. Ontuvaa.

Tapani Repo

Hyvä, hommaa mulle työpaikka jottei tarvii mennä opiskelemaan ammattia ilman mitään tuloja, kun niitä kaikkia vastaan olet, ja laita rajat kiinni niin ulkopuolisetkaan ei pääse tukia nostamaan, niin lupaan äänestää susta uuden presidentin!

Iikka Lahtinen

Hienointa tässä puheenvuorossa on se, että kirjoittaja hyökkää Suomen matalatasoisinta sosiaaliturvan muotoa eli opintotukea vastaan taloustieteellisin perusteluin opintotuen ollessa niitä harvoja tukimuotoja jotka voidaan perustella myös taloudellisesti (Positiiviset ulkoisvaikutusten vuoksi opintojen kohdalla yksilöiden rajahyötyjen summa ei vastaa yhteiskunnan rajahyötyä jne.. (kirjoittajalle tiedoksi että ne tulee sit siellä taloustieteen jatkokurssilla jos sinne vaivaudut menemään ennenkö jatkat suuren taloustieteilijän ja sosiaaliturvan asiantuntijan leikkimistä))

Jokatapauksissa kohteiksi olisi voinut mielummin valita vaikkapa takuueläkkeen tai vammaistuet joiden tehokkuutta ei välttämättä pystyisikään taloudellisesti perustelemaan vaan ne perustellaan lähinnä solidaarisuudella ja niin pois päin.

Mutta tekstihän oli lähinnä huomion hakemiseksi tarkoitettu. Tuksin näin ontuvaa ajattelua, niin käytännön kuin teoriankaan tasolla, kehtaa tosissaan esittää kukaan...

Käyttäjän anttiknuuttila kuva
Antti Knuuttila

Hyvä kommentti kyllä, mutten siltikään osaa olla tavallaan arvostamatta blogistin tekstiä vaikka kovasti eri mieltä olenkin. Tässä on sellaista tunteen- ja yhteiskunnallisen heräämisen paloa. Ehkä kiimassa ajatus jäi puolitiehen, mutta joka tapauksessa tällaisista avauksista on potentiaalia jalostua ihan fiksuksi ajattelijaksi, jolla voi joskus olla jotain yhteiskunnallisesti merkittävää arvoa. Ehkä.

Mutta yhtäältä tuota näkökulmasta miettien olisi yhteiskunnallisista tuista ehdottomasti lakkautettava kaikki vanhuksiin ja vammaisiin suuntautuva tuki, koska ne jos mitkä ovat varsin tuottamatonta tukea. Parempihan se tuosta katsontakannasta olisi että ihmiset kuolisivat heti kun eläkeikä on saavutettu ja vammaiset likvidoitaisiin mielellän ennen syntymää. Talous nousuun ja julkista taakkaa pienemmäksi nääs. Edes kokoomusnuori ei osaa argumenteillaan säästää oikeasta paikasta. Surullista.

Otto Rosendahl

Ystävällisesti suosittelen sinullekin tutustumista muutamiin talouskäsitteisiin, koska pidin perusteluitasi hieman ontuvina (ja joku seuraavaksi luultavasti kommentoi minulle, missä kohdassa omat perusteluni ovat ontuvia).

Positiivisia ulkoisvaikutuksia ei tulisi laskea sillä oletuksella, että ilman opintotukea ei kouluttauduttaisi lainkaan. Pitäisi tehdä oletuksia Aleksin mallin koulutuksen määrästä ja laadusta. Näin voisi laskea nykymallin ja Aleksin ehdottaman mallin erotus positiivisena (tai negatiivisena?) ulkoisvaikutuksena.

Ja onko koulutus itseisarvo? Vai onko se sittenkin osaaminen ja millä tavalla formaali yliopistokoulutus edes vaikuttaa osaamisen syntyyn?

Käyttäjän anttiknuuttila kuva
Antti Knuuttila

Tää ei varmaan ollut mulle osoitettu, koska enhän mä mitään perustellut. Kunhan hassuttelin hassuun kirjoitukseen viitaten. Tyhmäkin ymmärtää että nykyisenlaisessa yhteiskunnassa Aleksin mallin ulkoisvaikutukset verratuna nykytilanteeseen jäävät pakkasen puolelle yhtä paljon kuin elohopea Talvisodassa. Mutta toki aina teoreettista haihattelua voi harrastaa. Kivaahan sekin on. Aleksin mallin toimivuus on näin pienen kansakunnan tapauksessa, kansakunnan jonka olosuhteisiin nähden ylisuoritetun menestymisen ydintekijä maksuton koulutus tukimuotoineen on ollut, totaalisen toimimaton. Tai sitten tosiaan pitäisi koko nykymallinen yhteiskunta pistää aika totaalisesti eri järjestykseen. Teoreettiseen pohdintaan on hyvä ottaa aina realismiakin ripaus mukaan ja sitten miettiä mitäs hemmetin hyötyä mun teoreettisista pohdinnoista nyt sitten olikaan.

Käyttäjän JormaHrknen kuva
Jorma Härkönen

Huolestuttaa kyllä todella kokoomuksen tulevaisuus, jos sen nuoret toivot ajattelevat tällaisia aatoksia.

Kiitos teille, jotka puolestani ja monen muun puolesta olette vasta-argumentoineet Tolvasen ajatukset puhki.

Itse toivon, että elämänkoulu kasvattaa blogistiakin. Siihen ei opintotukia tarvitakaan.

Käyttäjän JaakkoTimoKujanen kuva
Jaakko Kujanen

Kerropa Tolvanen ihan lyhyesti ,miten olet itse itsesi (opiskelut,vuokrat,ruoka,unohtamatta lääkitystäsi jne..) elättänyt tähän asti?Annan sinulle vaihtoehdot joista voit valita: vanhempasi ovat sinua elättäneet,;olet työnteolla (omalla) rahoittanut opiskelusi ja elämäsi,;olet ansioituneesti lotonnut ja sitäkautta saanut rahaa.
Ellei päästäsi mitään järkevämpää tule niin kehoittaisin pitämään nulikka mölyt mahassasi.
Ja ellei sinulta vastausta tule,niin oletan että vanhempasi lompakolla oot rikas raasu käynyt koko ikäsi .
Huh huh...toivottavasti et Suomeen jää vaan saat itsellesi loistavan poliitikon uran tulevaisuudessa jossain muussa maassa.Kysy vaikka keskiseltä neuvoja noitten Ghanalaiskaunottarien suhteen jos pääsisit sitäkautta vaikka Afrikkaan..luulisin että se olisi paras paikka sinulle ja "ajatuksillesi".

Valio Joukko

Mä ja Gereti tultiin siihen tulekseen, että tollaset kokoomuslaiset pikkutakeissaan keikaroivat pitäis pakottaa kokoomusveroon niin että rahat menis köyhille :D
t: Pongu

Piia Holappa

Hyvä kirjoittaja,

Vertaat tässä muun muassa opiskelijaa, yritystä ja valtiota samoilla mittareilla. Taloustieteellisin termein opiskeluakin voi toki kutsua investoinniksi opiskelijan oman tulevaisuuteen. Arkielämää puolestaan ei voi - tai ainakaan kannattaisi - tunkea käsitteiden sisään.

"Edellä esittämäni muutokset ja opiskelun tekeminen markkinaehtoiseksi johtaisivat siihen, että riippumatta vanhempien varallisuudesta ahkerat ja lahjakkaat ihmiset menestyisivät opiskeluissa sekä pystyisivät sitä kautta saavuttamaan menestystä ja työllistymään hyvin."

Ensinnäkin: Minkä markkinoiden mukaan määräytyväksi opiskelun tulisi muuttua? Työmarkkinoidenko? Miten lukemattomat, ennakoimattomissa olevat muutokset voitaisiin tällöin ottaa huomioon? Lopetettaisiinko kuihtuvan alan opiskelijoiden koulutus kesken?

Toiseksi: Aivoilla ajateltuna ehdottamasi muutokset taistelevat pahasti tätä 'tasa-arvoista' tavoitetta vastaan. Korkeakoulujen julkisen rahoittamisen lopettaminen ja sen myötä "eri suuruisten lukukausimaksujen" tuleminen kuvaan kuulostaa siltä, että opiskelumahdollisuudet ovat pitkälti juurikin kukkarosta kiinni.

Kaikilla se kukkaro ei ole ihan pullollaan. Huonoon taloustilanteeseen joutuminen on myös monen ei-taloudellisen tekijän summa. Otapa tosiaan tuet pois sellaiselta nuorelta, jonka huoltajat eivät voi tai halua avustaa tätä rahallisesti. Mistä reiästä hän repii rahat ruokaan, saati koulukirjoihin tai bussikorttiin? No, mitäpä meni tekemään sellaisen investoinnin! Ei osannut laskea investointinsa kannattavuutta, niin kärsiköön nyt uhrauksensa. Ai niin, ja onneksi hän ei pääse edes harrastuksiin meidän oikeiden ihmisten varoilla!

"Ennen kuin opintotuesta voidaan luopua kokonaan, pitää siis työmarkkinat vapauttaa, mutta opintotuen leikkaaminen olisi hyvä alku."

Etenkin köyhästä perheestä tulevan, lukiosta valmistuneen elämästä tulisi tämän mukaan yhtä helvettiä. Tuen poistaminen tekisi jatko-opiskelun käytännössä mahdottomaksi. Ammattiahan tällä nuorella ei myöskään ole, harvalla edes kunnollista työkokemusta. Hän on siis monella tapaa väliinputoaja. Ja kuvittele, tämäkin nuori saattaa olla erittäin lahjakas, ahkera ja fiksu.

Julia Lehtonen

Voi voi sinä naiivi aleksi.nyt kouluun siitä - elämän kouluun nimittäin. Otappa hetkeksi pääsi sieltä isin lompakosta ja liity tänne meidän muiden pelkällä opintotuella/lainalla elävien joukkoon hetkeksi.. voidaan sitten yhdessä loppukuusta laskeskella riittääkö ne hilut siihe makaroonipussii, kyllä me autetaan, koska niinhän tämä yhteiskunta toimii. Vai mitä :)

Waltteri Vuorimaa

Opiskelulla on positiivisia ulkoisvaikutuksia yhteiskunnassa. Täten opiskelun tukeminen on valtion kannalta hyvä investointi, koska se kiihdyttää mm. uusien yritysten syntymistä ja olemassa olevien yritysten rekrytointimahdollisuuksia.

Sanon sinulle nyt saman mikä pitäisi sanoa kaikille kokoomusnuorille: jätä se turha vasemmistotyylinen paatoksellisuus pois ja keskity oikeiden argumenttien keksimiseen. Opintotuen väittäminen "ahneudeksi, itsekkyydeksi ja ylimielisyydeksi" on lapsellista, kun taustalla on tavoite itseään ja vanhempiaan koskevien verojen laskemiseksi.

Markus Wilenius

Loistava Blogikirjoitus. Kaikki mitä tässä on vikaa on hyvin lueteltu kommenteissa yllä. Loistavuus tulee siitä että kirjoittaja sekoittaa/soveltaa myös peruskäsitteen tekstin jatkoksi JA ainahan on kiva lukea näin utopistisen teoreetisia kuvauksia todellisuudesta! Lisää tällästä tragikomiikkaa!

Tuomo Lahtela

Tekniikan opiskelijan kannattaisi varmaan keskittyä enemmän vapun viettohon, morkkis ei puoliksikaan niin paha todellisuuden avartuessa.

Jarkko Lehmonen

Opiskelijan tulee siis velkaantua nuorena ja tehdä opintojen jälkeen työnantajalle ilmaista työtä työharjoittelun muodossa, koska palkallista työtä ei löydy joka kiven kolosta?

Eihän sinulla ole mitään hätää. Vanhempasi varmaan maksavat opintosi alusta loppuun ja löytyy vielä valmis työpaikka isäsi firmasta hyvillä työtehtävillä?

Toivottavasti nyt pikku hiljaa ihmiset heräävät ja miettivät oikein tarkkaan, minkä numeron laittavat äänestys lipukkeeseen.

"Otetaan köyhiltä ja jaetaan rikkaille" Kirjoittaja itse voi miettiä kenellä sitä "ahneutta", "itsekkyyttä" ja "ylimielisyyttä" on.

Tällä tavalla voidaan heittää hyvästit viimeisillekkin hyvinvointivaltion rippeille. Miten luulette köyhien saavan mahdollisuuden parempaan elämään ja menestykseen, jos vain rikkailla on varaa opiskella?

Milloin johtavat tajuavat, etteivät ole mitään ilman ammattitaitoisia työntekijöitään..

Emma So

Kuuleppas Allu. Tämä on tietysti tietoinen veto kirjoittaa tästä(jo mielestäni loppun kulutetusta)aiheesta hyvin kärkkäästi. Nyt ottaisin ne kokoomus laput pois silmiltä ja miettisin oikeasti asiaa ja mitalin kääntöpuolta ajatuksella.

"Edellä esittämäni muutokset ja opiskelun tekeminen markkinaehtoiseksi johtaisivat siihen, että riippumatta vanhempien varallisuudesta ahkerat ja lahjakkaat ihmiset menestyisivät opiskeluissa sekä pystyisivät sitä kautta saavuttamaan menestystä ja työllistymään hyvin."

Yksi argumenteistasi jota en ymmäärrä. Miten niin riippumatta vanhempien varallisuudesta? Tämähän johtaisi (kärjistetysti)siihen että nämä hyvin varakkaat perus fiksut ihmiset saisivat jatkoopiskeluista kiinni, kun taas varaton erittäin fiksu jäisi nuolemaan näppejään kun pitäisi keskittyä myös joka päiväiseen työn tekoon, siinä ei se fiksuus enää auta kun stressi menee edelle. Joko koulu loppuisi tällaisen kohdalla tai sitten se käytäisiin läpi kehnoin paperein mikä nyt ei taas hyödytä yhtään ketään.

Olet vielä nuori parikymppinen, toivon todella että opit ajattelemaan asioita kaikkien kannalta, astumaan muiden kenkiin. Jos et itse opi niin elämä opettaa, olen sitä mieltä.

Ja muista ei se kraka ja puku miestä tee.

Käyttäjän JouniMarjanen kuva
Jouni Marjanen

Hahaaha))) Toihan oli varmastikin nuoren opiskelian vitsi)) Eikö totta? Meidän itäisessä naapurissa on melkein kokonaan romutettu stipendi järjestelmä. Enään vain harvat ja valitut saavat suhteilla opintopaikan, mistä saa opintorahaa elikä stipendiä. Nykyisin opiskelijat rahoittavat aika omituisin keinoin opintojansa. Naispuolisten puolella yötyöskentely on laajentunut räjähdysmäisesti. Olethan luonnollisesti tutkinut, mihinkä johtaisi tämä sinun mallisi? malli olisi varmasti lukkaeroa kasvattava. Vai rikkaimpien lapset opiskelisivat. Olisitko viemässä Suomea ehkä takaisin kaudelle, milloin oli nöyriä vuokratilallisia?? työntekijä ei saannut lapsiansa edes kouluun lähetettyä. Olet aivan hakoteillä)))

Teemu Pantsar

Ei taida poika tietää elämästä mitään. Isä maksanut ja äiti kuskannut. Opintotuki yms. tulisi sitouttaa ammatin tulevaisuuden näkymiin.

En myöskään kannata kortistoon lukemista, mutta jos jotakuta sattuu kiinnostamaan ikiaikaiset puunrungot idässä niin lukekoot, mutta tuetaan niitä aloja joilla on hyvät näkymät. Opintotuet ovat niin kauan riittäviä kun rahaa juodaan kurkusta alas.

Enemmänkin tulisi keskittyä ennaltaehkäisevään työhön, kuten esimerkiksi terveydenhuoltoalalla miettiä mitä tämän hetkinen säästö saa aikaan myöhemmin. Se on rohkea, joka uskaltaa katsoa kaiken taakse.

Vielä sen haluaisin sanoa, että kaikilla ihmisillä ei ole samat lähtökohdat ja kiinnostuksen kohteet/tavoitteet. Emme ole kommunistivaltio, joten annetaan kaikkien kukkia kukkia.

Heikki Parviainen

Nimenomaan...Ei osaa edes kirjoittaa sanoja oikein.
Tietääköhän tämä kaveri mitä tämän maan perustuslaki sanoo? Voitte jo kuvitella, mitä tämä herra tietää.

Christopher Smith

"Opiskeluhan on opiskelijaa itseään hyödyttävä panostus tulevaisuuteen. Sitä voisi siis kuvailla henkistä pääomaa kehittäväksi ja lisääväksi sijoitukseksi tai investoinniksi."

Väitätkö, että esimerkiksi työpaikalla suoritettavan koulutuksenkin pitäisi olla palkatonta? Eikö sekin ole itseään hyödyttävää panostusta?

Et taida ihan olla perillä yhteiskunnan toimivuuden peruspilareista, mutta antaa nyt 20-vuotiaan keltanokan velloa itsekkyydessään. Etkö itse tosiaan saanut tukea yhtään mistään? Myös vanhempien tuki lasketaan, sillä kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta.

Teemu Pantsar, kyllähän tuo "kortistoon lukeminen" voi vituttaa, mutta olisiko oikeasti niin hieno juttu, jos kaikki kouluttautuisivat vain niihin ammatteihin, jotka ovat jonakin hetkenä eniten kysynnässä? Kävikö mielessä, että kulttuurintuntemus ja kaikki lajiimme liittyvä tutkimus kuolisi pystyyn hetkessä? Onko esim. arkeologiasta jotain konkreettista hyötyä jollekin ostajalle? Ei, se parantaa ymmärrystä ihmiskunnasta ja planeetastamme menneisyyden kautta. Ei kaikki pyöri bisneksen ympärillä (tai no ehkä älyllisesti rajoittuneille jupeille asia on niin), mutta valitettavasti niiden tutkijoidenkin on syötävä.

Selvennyksenä vielä, että omasta ammatistani on päivänselvä työllistyminen, joten itse en ole lukemassa kortistoon.

Kouta Kolmilukko

Ei tälläisiin enää jaksa reagoida muuta kuin ajatuksella "Mitä muuta nyt näiltä kokoomusnuorilta voi odottaa?" Pitäkää hutunkeittonne.

Petri Bölöne Haarala

KAnnattaa ottaa jalaat alle ja juosta niin pitkälle kun kerkiät, mieluiten jenkkeihin. siellä on jo tällainen käytäntö. Et suksi nyt jo noitten sun periaatteiden ja muiden mielitekojen kanssa sinne missä sulla on kannatusta. Kuinka edes kehtaat tällaista ehdottaa.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Petri: Yhdysvallat ei ole kapitalismia nähnytkään. Jenkkilässä on menossa lähinnä rosvoparonien ylläpitämä hyväveli-karuselli, jossa kansa hukkuu velkaan ja oligarkit kylpevät rahassa.

Merja Pasuri

Pakko on vaan kommentoida ..Uskoisin, että tämän blogi kirjoituksen tarkoituksena on vaan pitää ääntä itsestään, päästä näkyville tai jos kirjoittaja on TODELLA tätä mieltä niin kannataisi miettiä aina kirjoituksiensa seurauksia. Hyviä keskusteluita on saatu aikaan, mutta samalla mietin kirjoittajan mahdollista tulevaa uraa politiikan parissa. Luulen, että saat lukijoita huomiota näin, mutta tulevaisuutta ajatellen, mitä nämä sinun omat mielipiteet tekevätkään, kun ihmisten pitäisi äänestää. Minä tiedän en äänestäisi kokoomusta. Samalla saat varmasti ihmiset ajattelemaan, mutta millä hinnalla...Elämän koulu on hyvä koulu :)

James Ashworth

Eikö taloudellisesti äärrimmäisen tuottavaa olisi saada mahdollisimman moni töihin. Opintotuen lakkauttaminen tuskin on positiivista opiskelijoiden kannalta. Nykyisinkin on hyvin vaikeaa saada töitä opiskeluiden ohella. Mielestäni ihmisiä pitäisi kannustamaan opiskelemaan ja tekemään töitä? Pitkällä katseella mitä enemmän henkilö saa opiskella sen parempipalkkaisen työn hän saa ja sitä enemmän hän maksaa veroa. Mitä kehnommaksi opiskelijan elämä tehdään sitä epämiellyttävämpää opiskelu on sitä enemmän työttömien määrä nousee.

Tämä on fakta. Asun Yh perheessä äitini kanssa. Molemmat opiskelemme, eikä äitini ehdi käydä töissä muiden lasten takia. Itse olen para-aikaa töissä ja opiskelen. Raha tekee tiukkaa nyt jo. Tässä odottelen vuoden loppua kunnes tuloraja ylittyy ja opiskelut loppuu niin alkaa kaksivuoroinen työelämä, jotta saisin velat maksettua ja perheen elätettyä. Ota vielä opintotuetkin pois niin haluisiko äitini jatkaa opintoja vai mennä työelämään? Varmaan menisi, mutta ei töitä saa.
Olen 19-vuotias ja mielenkiinnolla luin tekstiäsi minun äärimmäisestä ahneudesta, itsekkyydestä ja ylimielisyydestä. Tulevaisuudessa saan nauttia suuremmasta hyvinvoinnistako? Jos jonkun palkasta menee se 1-3%, että meillä on varaa opiskella. Miksei tämä voisi jatkua? Käyn töissä ja toivon, että se auttaa muita samankaltaisessa tilanteessa olevia. En tiedä mitä käy kun menen ensi vuonna armeijaan, kun itse maksan perheemme vuokran. Toivottavasti pääset urallasi eteenpäin tekemään suomesta vielä kehnomman paikan elää. Ps. jäi tuo isompi rubiininkuutio ratkaisematta. Kuten isompi kuva.

Pekka Heliste

"Opintolainan ottajahan on maksukykyinen, jos hän työllistyy hyvin tulevaisuudessa. Markkinaehtoisesti opintolainaa voisi siis ottaa hyödyllisten tutkintojen rahoittamiseen nykyistä korkeammalla korolla. Lainanotto olisi kuitenkin markkinaehtoisesti vähäisempää ja rationaalista."

taitaa jäädä opintolaina haaveeksi, eivät pankit myönnä noin suuria lainoja ilman vakuuksia .

Eli opiskelijalla pitää olla varakkaat vanhemmat, jotta laina irtoaa

Paljon on pojalla opittavaa.

Teemu Tilaeus

Pistän vielä paremmaksi ja ehdotankin, että luovumme kokonaan koulutusyhteiskunnasta ja palaamme takaisin sääty-yhteiskuntaan, jotta nämä tolvaset voidaan ajaa takaisin savupirtteihin.

Han Tkl

Mutta kuinka loistava ajatus!!!

Sääty-yhteiskunta!! Sehän oli sitä hienoa aikaa, jolloin suomalainen tuppukansa oli maaorjia, joilla EI ollut lupaa edes käydä koulua, mutta eihän heillä olisi ollutkaan aikaa kouluun, kun heidän omistajansa teetätti heillä ihan muita asioita!!

Kyllä opetukseen varattu määräraha riittäisi, kun palataan vanhaan systeemiin, jolloin vain ruotsinkieliset ja aateliset saivat opiskella. Siis eihän nyt tullut kuuloonkaan, että jotain hölmöä kansaa alettaisiin kouluttaa. Suomalaisethan eivät olleet sivistyskansa vaan työjuhdiksi jalostunut maaorjakansa.

Luulen, että me jäädään Teemun kanssa aika häviölle tässä äänestyksessä... :)

Heikki Virkkunen

Tolvaselta unohtui myös ehdotus tyttöjen ja naisten koulunkäynnin kieltämisestä.

Käyttäjän SeveriLukkarinen kuva
Severi Lukkarinen

Miten ajatusmaailmasi voi olla noin suppea? Käytännössä edellä mainitsemasi asiat tarkoittaisi sitä että rikkaat kouluun ja köyhät töihin? Okei! Oletko miettinyt pääkoppasi sisällä suomalaisten nuorten työllistymistä, vuosisen vieriessä nuorten on yhä vaikeampi saada töitä ilman koulutusta, saati sitten opiskella. Itse en perusta ajatusmaailmaasi ja ole täysin erimieltä.

Han Tkl

Noniin...

Taas yksi vanhempien rahoilla elävä henkilö tulee selittämään elämän ideologioitaan.
Ymmärrän kantasi VAIN jos itse elätät itsesi työllä etkä vanhempien palkoilla. Opintotuen saati KELAlta tai vanhemmilta on mun silmissä nähtynä ihan sama asia. Loinen on loinen.

Itse olen tehnyt töitä aina opiskelujeni ohessa.. joskus myös kahta työtä. Ei se helppoa ollut, mutta eipähän tarvinut kenenkään tukia vastaanottaa.

Tuosta maisteriopiskelusta OLEN samaa mieltä. Humanistinen tiedekunta tuottaa monta yhteiskunnan elättiä vuodessa. On se vaikeaa ymmärtää, miksi 5 vuoden opintoihin saa maisterit menemään 12 - 20 vuotta!!! Mitä ihmettä Suomi tekee tällaisilla maistereilla, kun töitä riittää, mutta maistereita ei vaan huvita.

Laura Koskela

Kirjoitus on siinä mielessä onnistunut tuotos että se on herättänyt paljon mielipiteitä.

Olen itse työskennellyt 13 - vuotiaasta asti, takanani on peruskoulututkinto, ylioppilas- ja ammattitutkinto, nyt olen valmistumassa tekniikan insinööriksi.

Hyvä Aleksi, minä sain burn outin, työskennellessäni kolmessa erissä työpaikassa ja samalla opiskellessani kaksoistutkintoa, olin vaarassa kuolla tähän tilaan, puhumattakaan kuinka opiskeluni kärsi tästä kaikesta. En siis voi suositella tämänkaltaista ahkeruutta kenellekään, ei se ole sen arvoista.

Aloittaessani insinööri opinnot, minulla oli ihan kivasti säästössä rahaa, mutta vuokran ollessa 25 neliön yksiöstö 540 euroa kuukaudessa ja opintotuen ollessa vajaa 500 euroa + säästöt, on sanomattakin selvää että rahat hupenevat - 3kk päästä kun olin aloittanut opintoni, olin tilanteessa että minun oli otettava opintolainaa. Miksi en siis mennyt töihin?

En ole nero, joten joudun todella tekemään töitä kouluni eteen, siihen menee yli 8 tuntia päivässä, mikä on enemmän kuin normaalin työpäivän pituus ja kyllä se on rankkaa duunia jos haluaa koulussaan pärjätä. Olen myös tehnyt töitäkin nykyisen koulutukseni ohella, mutta opintotukea on ollut pakko nostaa, koska haluan myös opiskella, enkä olla yötä myöten töissä, niin ja opintolainaakin on kertynyt ihan kunnioitettava summa.

Kysymys siis kuuluu, olisiko minun pitänyt keskeyttää opintoni ja tehdä pelkästään töitä pärjätäkseni? Eikö minulla ole oikeutta opiskella, koska kuulun tulotasoiltani keskiverto-ryhmään?

Opintotuki ja -laina ovat olleet elintärkeitä tukimuotoja opiskeluitteni lomassa, ja olen kiitollinen että minulle on suotu mahdollisuus opiskella varattomuudestani huolimatta - kun ahkeruudestani ja lahjakkuudestani huolimatta olen ollut riippuvainen näistä tukimuodoista. Aika kun ei yksinkertaisesti riitä siihen että, työskentelisin niin että pärjäisin sekä että opiskelisin - tutkinnotkin kun suoritettava tietyissä aikarajoissa.

Olen verkostoitunut alueen eri toimijoihin, luonut suhteita ja markkinoinut omaa liikeideaani sekä olen pärjännyt opinnoissani hyvin ja minulla on työkokemusta ns. keskivertoa enemmän kuin mitä tämän ikäisellä yleensä on. Ja nyt valmistuessani insinööriksi, en saa oman alani töitä. Eikä tutkintoni ole hömppätutkinto vaan tarpeellinen ja ajankohtainen. Toisin sanoen, mikään ei takaa sitä että, saisit laadukkaan koulutuksen tai ahkeruutesi jälkeen töitä. Ei minua toki haittaa tehdä muitakaan töitä, mutta olisihan se nyt aiheellista yhteiskunnan ja omien uhrausten jälkeen saada koulutustaan vastaavaa työtä...elämä kun ei vain aina mene niin kuin sen loogisesti ja matemaattisesti laskettuna kuuluisi mennä.

Toivoisin sinun hieman nöyrtyvän elämän edessä, tulet muuten tippumaan hyvin korkealta ja kovaa, mieti nyt kuinka nöyryyttävää näiden puheittesi jälkeen olisi jos joudut nostamaan jotain tukimuotoa. En usko että yksikään ihminen mielellään käyttää mitään tukimuotoja, vaan pakon edessä.

Niin ja btw. hygieniapassi on ihan helppo suorittaa, parin päivän koulutus ja sen jälkeen loppukoe, maksoikohan jotain 30-70 euroa..sijoitus tulevaisuuteen :D Tuskin sinäkään haluaisit syödä ravintolassa, missä kokilla ei ole valmiuksia käsitellä annoksia ja pahimmassa mahdollisessa tilanteessa hänen toimintansa aiheuttaisi asiakkaiden kuoleman.

Sanoisin siis, että kannattaa olla varovainen sanoissaan. Nykyisen järjestelmän kun ovat luoneet paljon sinua viisaammat ihmiset ja elämänkokeneemmat. Älä nosta itseäsi jalustalle minne et kuulu.

Käyttäjän myyrylainen kuva
Jorma Myyryläinen

Onkohan Tolvanen ehtinyt ja malttanut ajatella ajatksiaan ihan loppuun asti? Hän haluaa yliopistojen opetuksen perustuvat "tuottomotiiviin". Tunnistan hänen tarkoittavan sillä hyvin lyhytnäköistä ammattikoulua yritysten tarpeisiin siten kuin yritykset haluavat siitä maksaa. Se olisi kovin lyhytnäkäistä ja kaiken kehityksen pysäyttävää sillä sen jälkeen ei tehtäisi perustutkimusta eikä rakennettaisi sitä sivistyksellistä pohjaa jolle kaikki soveltava kehittäminen ja opettaminen vain voi perustua.

Jo nyt meidän yliopistojemme ongelma on liian suppea perustutkimus ja sivistys. Se näkyy yliopistojen tulosten heikkoutena suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin samoin kuin kilpailukyvyssämme maailmalla. Väitän, että sekä taloudellisen ja poliittisen eliittimme sivistymättömyys on suurin este kilpailukyvyllemme.

Tolvanen on siis liikkeellä aivan väärään suuntaan. Meidän tulisi panostaa koulutukseen kaikilla asteilla pitkäjänteisesti eikä painottaa hetken kaupallisia trendejä. Se ei onnistu yksityisellä rahoituksella vaan vaatii nimen omaan yhteiskunnallista otetta. Ja jotta saisimme täyden hyödyn irti, tarvitsemme kaiken mahdollisen inhimillisen kapasiteetin koulutuksen piiriin. Se ei onnistu ellei kouluttautuminen ole mahdollista taloudellisesta ja sosiaalisesta taustasta riippumatta. Siihen tarvitaan tukea opiskelijoille jotta kaikille halukkaille ja kyvykkäille kyetään tarjoamaan mahdollisuus antaa panoksensa.

Käyttäjän NikoMkel kuva
Niko Mäkelä

Anteeksi nytten vain mutta kaikki täällä ei ole syntynyt se kultalusikka siellä pyllyssä tänne maailmaan vaan on joutunut kovan elämän kautta ammattikorkeaan. Opintotuki ja valtion lainantakaus ovat ainoa keino ihmisille kenellä riittää järkeä, avara katseisuutta ja motivaatiota kouluttaa itsestään insinööri tai mille alalle kukin haluaa. Itse olen tuosta hyvä esimerkki, ilman opintotukea ei olisi ikinä ollut mahdollisuutta edetä elämässä ja päästä pois kotikunnasta jossa ei ole vain tarjota töitä tai huippu koulutusta. Mitä tulee tuohon, kun herra "tekniikan ylioppilas" (mitä ihmettä sitten meinaakaan?) ei pidä kolmannen asteen opiskelijan panostusta kouluun työhön verrattavissa niin et varmaan itse opiskele sitä 8+ tuntia päivässä ja vielä siihen yö myöhään läksyjen ja raporttien teko niin kyllä tuo määrä ylittää reilusti normaalin ihmisen 40 tuntisen työviikon joten kannattaisi ottaa asioista selvää ennenkuin niistä alkaa kirjoittamaan. Veikkaan, että asut vieläkin kotona iskä maksaa kaiken ja äiskä tekee ruuan siihen naamarin eteen? Joten ei kannata kirjoittaa opiskelusta mitään jos siintä ei itse tiedä ellei halua koko suomen opiskelijoiden vihoja niskaansa. Kiitos ja ole järkevä.

Käyttäjän AnneKarppinen1 kuva
Anne Karppinen

Oletko ajatellut mihin opintotuen lakkauttaminen johtaa? Jos opintotuki lakkautettaisiin yhä useampi nuori jäisi vaille koulutusta, ja syrjäytymistilastot räjähtäisivät käsiin.

Sellaisten ihmnisten joilla sitä rahaa on vaikka wcpaperina käyttää eivät ymmärrä sitä että kaikilla ei ole. Tuo säälittävän pieni opintotuki ei riitä edes koulukirjoihin, saati sitten vuokraan tai ruokaan.

Krista Sihvonen

"Edellä esittämäni muutokset ja opiskelun tekeminen markkinaehtoiseksi johtaisivat siihen, että riippumatta vanhempien varallisuudesta ahkerat ja lahjakkaat ihmiset menestyisivät opiskeluissa sekä pystyisivät sitä kautta saavuttamaan menestystä ja työllistymään hyvin."

Harvalle teini-ikäiselle on elämänsä aikana kertynyt säästöjä, jotka hän on valmis tai kykenevä sijoittamaan opiskeluun. Tässä kohtaa kuvaan astuukin isän ja äidin varallisuus, kyllä. Jos opinnoista tulisi maksullisia, moniko fiksukin teini jäisi tai jättäytyisi ilman koulutuspaikkaa, koska isällä ja äidillä ei ole varaa kouluttaa yhtä saati esimerkiksi kolmea lasta? Väitän, että moni. Suomesta tulisi siis rikkaiden ihmisten työparatiisi, köyhät kyykkyyn ja matalapalkkatöihin koulutuksen puutteen vuoksi, that's the spirit! Jätetään ne pitkää koulutusta vaativat ja samalla hyvin palkatut työt niille, joilla on esimerkiksi se 12 vuotta varaa opiskella ilman opintotukea, valtion takaamaa lainaa tai opintyössäkäyntiä.

Tiesithän, että aika iso prosentti työtä haluavista opiskelijoista jää ilman töitä, ei siksi ettei esimerkiksi siivoushommat tai muut 'aina auki olevat paikat' kiinnosta, vaan siksi, että niitä satutaan tekemään keskellä päivää, silloin kun opiskelija tekee omaa työtään eli opiskelee. Ja toisena syynä tietysti se, että joissain koulussa oikeasti opiskellaan jotain, jonka vuoksi töitä kertyy myös kotiin tehtäväksi.

Olisihan se mukavaa, jos työpaikkoja avattaisiin enemmän myös opiskelijoille, mutta esimerkkinä käyttämäsi hygieniapassittomuus on riskinotto työnantajalta sekä yhteiskunnalta. Samoin nykyisten minimipalkkojen summaa pitäisi mielestäsi alentaa. Oletko tietoinen, että harjoittelijan palkka on alennettu? Mutta kun työmarkkinoilla ei halvalle tai 'ilmaiselle' (koulujen tai työkkärin palkattomat työharjoittelut) ole niin vain ottajia.

Kaikkien on opittava elämässä tarvittavat taidot jostakin, jotta pärjää elämän joka saralla - peruskoulun jälkeiset opinnot opettavat asioita etenkin työelämän saralla. Sen vuoksi me käymme kouluja.

Kuten osa aiemmin kommentoijista, toivon todella, että kyseessä on satiirisesti kirjoitettu, kommenttihakuinen teksti.

Käyttäjän IlkkaLauriTapioStorstrang kuva
Ilkka Rankila

Luulisi Aleksin tajuavan, ettei koulutus ainoastaan hyödytä yksilöä tulevaisuudessa, vaan myöskin koko yhteiskuntaa. Kuvitelkaa tilanne, jossa suurin osa suomalaisista ei käy yliopistotason koulutusta sen hinnan vuoksi; ennemmin tai myöhemmin kotimainen osaaminen katoaa ja jäljelle jää vientivalttina korkeintaa tervaa ja puuta.

Miika Helsky

"Opintolainan ottajahan on maksukykyinen, jos hän työllistyy hyvin tulevaisuudessa. Markkinaehtoisesti opintolainaa voisi siis ottaa hyödyllisten tutkintojen rahoittamiseen nykyistä korkeammalla korolla.
Edellä esittämäni muutokset ja opiskelun tekeminen markkinaehtoiseksi"

"Johtaisivat siihen, että riippumatta vanhempien varallisuudesta ahkerat ja lahjakkaat ihmiset menestyisivät opiskeluissa sekä pystyisivät sitä kautta saavuttamaan menestystä ja työllistymään hyvin."

"Tällöin myös ”marisevien maisterien” (henkilöt, jotka hyödyttömän maisterintutkinnon suoritettuaan eivät suostu vastaanottamaan esimerkiksi matalapalkkaisia töitä, vaikkeivät saisi muita töitä) ongelma poistuisi, sillä markkinaehtoisesti ylikouluttautumista ei tapahuisi, kun työelämässä hyödyttömät tutkinnot karisisivat
pois."

- Kyse on halusta opiskella sille alalle mihin haluaa, ei siitä, että jahas taulukos lukee et toi ei saa työpaikkaa kovin varmasti. Ei ketään voi pakottaa mihinkään, ihmisellä on valinnan vapaus. Opintotuki on paras järjestelmä, millä luulet et oppilaat maksavat ruokansa ja vuokransa muuten.

Niitä on jo järkevasti ja rationaalisesti ja hyvin (joita sinä et ole) voivat jo nyt hakeutua yksityiskouluuhin missä on vain opinnoista kiinnostuneita ja hyviä numeroja saavia.

Katsos ny, jos kaikki koulut yksityistetään, niin kuka jatkossa kouluttaa oppilaita ja ketkä professoreja. Vastaus on et ne yksityiset tahot. Ja ne rahan vallassa olevat yksityiset tahot kouluttavat täysin subjeksiiviseti, sen takia kun joku niille maksaa palkat, muu kuin valtio.

§Suutari pysyköön lestissään (omahyväisyys)§ Jos politiikka on sun lesti niin mikäs siinä, muttei sulla ole järkeä päässäm ei loogisuutta, ei rationaalisuutta. - siksi sinua kritisoidaan.

Teidän pikkukoirien koko mustaa puhuvien markkinatalousliberaalien järki on niin hukas ku olla voi. Mutta osaathan sinä paskaa kirjoittaa - sehän on kokoomuksen yksi tavoitteista - hämätä muita tai mediaa. Ja ollu näin aina. Etköhän sinäkin ole nuo kommenttisi jostain kokoomusliberaali kirjasta tai kokouksesta. Liberaalikokoomuslainen, ootte kyl aika huvittavia.

Tommi Pöllänen

Tämä juippi on juuri semmoinen perus kokoomuslainen. Köyhät kyykkyyn ja rikkaille entistä enemmän rahaa. Seuraavaksi tämä tolvanen varmaan kirjoittaa että työntekijöiden pitäisi maksaa työnantajalle siitä että saa tehdä töitä. Äsken luin siitä että tämä tolvanen haluaa kaikki lapsilisät ja muutkin sosiaaliavustukset pois. Varmaan sitten kun tolvanen jää työttömäksi ja rahat menee kankkulan kaivoon niin tuuliviiri kääntyy ihan varmasti toiseen suuntaan.

Käyttäjän HenriLartama kuva
Henri Lartama

Tässä taas suomen tulevaisuus kertomassa mitä pitäisi tehdä ja mitä ei. Eipä tollasta ressukkaa kauheasti haittaa mitä muille käy kun tienaa 6-7k€ kuussa.

Se että olet opiskellut tekniikkaa jne. ei tarkoita sitä että omistaisit aivot.

Aleksi Tolvana pitää kyllä paremmin paikkansa.

Kysymys kuuluu jälleen: mistä näitä pellejä oikein sikiää?

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Kirjoittaja on puheenjohtaja-ainesta kokoomukseen.

Käyttäjän MikkoSippola1 kuva
Mikko Sippola

Miten tuen maksaminen tekee opiskelusta "harrastuksen". Eikös se menisi juuri toisin päin. Jos opiskelu täytyy rahoittaa muulla työllä, niin eikö juuri silloin opiskelu ole harrastus? Tuolla logiikalla esimerkiksi ne jotka saavat ainoastaan lätkän pelaamisesta rahaa harrastavat sitä, toisin kuin ne jotka rahoittavat lätkän pelaamisensa käymällä muissa töissä. Logiikan käyttäminen on ihan sallittua jopa sinun kaltaisillesi "ajattelijoille". Luuletko että jos opiskelijalla on työ, jolla rahoittaa opiskelut, niin hän jotenkin hirveästi innokkaammin opiskelee ja nopeammin valmistuu? Olisi toki mielenkiintoista kuulla lisää omista uhrauksistasi, kun niitä niin kovasti peräänkuulutat. Varmaan itsekin rahoitat innovatiivisena ja ahkerana kullannuppuna täysin itse, et suinkaan harrastele muiden rahoilla? Siis tietenkään, olisihan järjetöntä että esimerkiksi olisit hyvätuloisesta perheestä josta mukava viikkoraha tilille tipahtaisi tai olisit vaikkapa isäsi firmassa hyväpalkkaisessa suojatyössä. Ei kai sentään, tottahan noin uhrautuvainen miehen alku kuitenkin toimii kuten saarnaa ja tekee matalapalkkaista fyysistä työtä opinnot rahoittaakseen, ilman tukia sen enempää kotoa kuin valtioltakaan? Ihan niin "ahkeran ja lahjakkaan" ihmisen kuuluukin. Muutenhan tältä kirjoitukselta katoaisi herra paratkoon kaikki pohja.

Mutta kuvasta pakko antaa kehut, ilman sitä olisi voinut erehtyä luulemaan että kirjoittaja olisi joku omahyväinen pikkuvanha kultalusikkajuppi. Onneksi kuva kumosi tuollaiset harhaluulot. Kiva kraka, tosin vois olla vähä leveempi.

Käyttäjän KatriSomerjoki kuva
Katri Somerjoki

Kirjoittajan mielipide vaikuttaa mielenkiintoiselta, arvatenkin hän on saanut koulutuksensa yksityiskoulussa. Huolestuneena joudun silti myöntämään, että tässä korkeatasoisessa oppiaitoksessa on nähtävästi unohtunut opettaa kirjoittajalle suomenkielen ainutlaatuinen erikoisuus: possessiivisuffiksi. Tällä päätteellähän korvataan pronominin genetiivi eli possessiivipronomini. Tämän omistuspäätteen hallitseminen tulisi olla itsestäänselvää varsinkin kokoomuslaiselle: jos omistamisesta luovutaan, mehän ajaudumme - hyvät hyssykät - sosialismiin!
t. Katri Somerjoki & Stefanos Hirvonen

Miika Helsky

Näille fiksuille on jo omia kouluja, yksityisiä, jopa peruskouluissa. Mielestäni niitä saa järjestää. Uskonnollisilla piireillä on jo omia kouluja myöskin. Mitä veroissa on jos ne takaavat meille köyhille hyvin
menestyneen peruskoulun.

Yksityisiä yliopistoja saa mun puolesta perustaa, kunhan eivät ole politiikkaan tai uskontoon sidonnaisia. Humanistitieteet ja kultturitieteet, eivat saisi olla kärjistäen: kommari vs fasisti.

Käyttäjän MikkoTuomela1 kuva
Mikko Tuomela

Hain opintotukea ikiteekkarin opintoihin puistokemian koulutusohjelmassa. Sain hylkäävän päätöksen, jossa kuitenkaan ei mitenkään moitittu hakemukseni asiattomuutta. :D

Sauli Harju

Ala sinä vaan perustaan niitä yliopistojas ja jätä muu kansa rauhaan. Tiedoks että jos opintotuki otetaan pois niin siitä syttyy sota ja siis kunnon tappelu, ei mitään pientä käsirysyä.

Miika Helsky

Näille fiksuille on jo omia kouluja, yksityisiä, jopa peruskouluissa. Mielestäni niitä saa järjestää. Uskonnollisilla piireillä on jo omia kouluja myöskin. Mitä veroissa on jos ne takaavat meille köyhille hyvin
menestyneen peruskoulun.

Yksityisiä yliopistoja saa mun puolesta perustaa, kunhan eivät ole politiikkaan tai uskontoon sidonnaisia. Humanistitieteet ja kultturitieteet, eivat saisi olla kärjistäen: kommari vs fasisti.

Käyttäjän MattiLyytinen kuva
Matti Lyytinen

Elikkä kaveri tahtoo sanoa että yksityistetään koulut? Tarkottaa sitä että jos et saa töitä/opintolainaa yms. tukia et voi käydä koulua. No perseestäkö ne rahat pierasee asumiseen, elämiseen JA kouluun jos kk palkka on 1500€? Tai jos ei oo töitä niin milläs rahalla sitä koulua sitten käydään? Ei aja kyllä opiskelijan oikeuksia tämä... Eikä sitä kautta tue Suomen tulevaisuutta!

Käyttäjän TomiHelminen kuva
Tomi Helminen

Nykyisen mallinhan on tarkoitus taata suhteellisen tarsavertaiset lähtökohdat opiskelijoille perhetaustasta riippumatta. Nyt tämä sinun uudiksesi syventäisi rikkaiden ja köyhien välisiä eroja. On totta, että lahjakas ja ahkera ja hyvä onninen ihminen jolle ei satu kriisejä elämässä pärjää mallissa kuin mallissa. Mutta ehdottamasi malli asettaisi rikkaat ja köyhät varsin erilaiseen asemaan. Köyhä joutuisi opintopäivän jälkeen käymään töissä ja uhraamaan kaiken vapaa-aikansa siihen. Nykyäänkin osa käy töissä ja tutkimusten mukaan juuri se näyttää viivästyttävän joidenkin valmistumista. Rikkailla olisi tosin edelleen yhtä hyvät mahdollisuudet ellei paremmat kouluttaa lapsensa. Koulutuksen markkinoistaminen kun helposti johtaa siihen, että rahalla saa parempaa ja enemmän kuin toiset. Onhan meillä jo nytkin kyllä kaikkia valmennuskursseja ja yksityisiä kouluja. Valtiontakauksen lakkauttaminen lainoista nostaisi luultavasti korko prosentteja niin, ettei siinä kärsisi pankit vaan lainanottajat. Mallisi luultavasti syventäisi yhteiskunnan luokka eroja ja vähentäisi korkeakoulutettuja. Mikä olisi huono noin muuten yhteiskunnalle ja demokraattiselle päätöksenteko mallille. Sivistys ja koulutus kun on arvo sinänsä, vaikka sinä lasketkin luultavasti kaiken pelkästään euroissa. Yllättävää ettet ole samaan otteeseen ehdottanut peruskoulujen ja lukioidenkin yksityistämistä. Nekin kun ovat yhteiskunnan varoja tuhlaavaa kommunismia joiden ainoa tarkoitus on sivistää kansaa.

Tähän luppaan vielä selvennys tämmösestä yhteiskunta teoriasta että ymmärräthän sä sen idean miten markkinatalous toimii, että yritys pyrkii maksimoimaan voittonsa ja maksamaan työntekijöilleen mahdollisimman vähän palkkaa. Yrityksen on kumminkin maksettava työntekijöilleen sen verran palkkaa, että työntekijät pärjäävät sillä. Koska muuten työpaikan työvoima olisi kestämättömällä pohjalla. Palkasta voivat kilpailla vain ne työntekijät joiden osaaminen on jotenkin korvaamatonta yritykselle, esimerkiksi erityisosaaminen tai yleinen työvoimapula (btw siksi muuten "työvoimapula" pelottaa niin paljon koska jos ei ole nykyisen kaltaista ylitarjontaa niin yrityksethän joutuu rupee pitämään parempaa huolta työntekijöistään). Lisäksi yrityksen on maksettava työntekijälle tarpeeksi, jotta työntekijä voi pitkällä tähtäimellä korvata itsensä (koska kukaan työntekijä ei elä ikuisesti), eli hankkia lapsia ja kouluttaa lapsensa. Automatisointi voi toki vaikuttaa tähän työntekijöiden tarpeeseen vähentävästi. Mutta kuitenkin koska yritys pyrkii minimoimaan työntekijöiden palkat, yritys tahtoo maksaa vain sen mitä työntekijän ylläpito ja työntekijän korvaaminen minimissään vaatii. Ja koska eritasoinen koulutus vaatii erilaisen panoksen, niin täysin vapaassa markkinataloudessa köyhillä on erittäin heikot mahdollisuudet nousta omasta yhteiskuntaluokastaan.

Käyttäjän MinnaEerola kuva
Minna Eerola

Siis mitä tää pentu täällä kirjoittelee? Onhan se hyvä kirjoitella jos itse on rikkaasta perheestä ja iskä ostaa autot ja koulukirjat ja kotona on valmiit ruuat. Eli vanhemmat maksaa kaiken. Entäs tilanne, mikä esim. itselläni on? Olen köyhästä perheestä. Tälläkin hetkellä opiskelen eikä aikaa työnteolle ole opiskelujen ohessa. Koitappa elää turvautumatta vanhempien rahoihin opiskellessasi ja tule sitten kertomaan uudelleen mielipiteesi asiasta. :) Tuossa ei ole mitään järkeä!

Sauli Harju

Me tarvittas uus vapaussota tähän väliin, on taas käyny niin että köyhältä otetaan loputkin pois. Ite oon valmis lähtemään vaikka heti tappelemaan kunhan saadaan tää porvariporukka pois vallasta.

Käyttäjän KasparRitakallio kuva
Kaspar Ritakallio

"Opiskeluhan on opiskelijaa itseään hyödyttävä panostus tulevaisuuteen. ... Opintotuen kannattaminen erityisesti opiskelijan kohdalla osoittaakin äärimmäistä ahneutta, itsekkyyttä ja ylimielisyyttä... Opintotuki onkin sosialismia rikkaille: tulonsiirto niille, jotka tulevaisuudessa tulevat todennäköisesti tienaamaan hyvin."

Tulonsiirto niille, jotka tulevaisuudessa tulevat todennäköisesti tienaamaan hyvin, on valtiota hyödyttävä panostus tulevaisuuteen. Valtio osoittaa siinä äärimmäistä ahneutta. Jo pelkästään alkeellisen tuottavuuden kannalta ja huomioiden Suomen väkiluvun olisi typerää ajatella, että talousongelman ratkaisevat kouluttamattomien talonpoikien laumat, joita löytyy joka tapauksessa halvemmalla Kiinasta.

Käyttäjän RikuJungell kuva
Riku Jungell

Kun ensimmäiseksi luin haastattelusta pätkän "– Ennen kuin opintotuen voisi lakkauttaa, pitäisi siirtyä vapaaseen markkinatalouteen, koska silloin asuminen olisi halvempaa ja ruoan hinta laskisi, Tolvanen vastaa." oli reaktioni ensin tarrata päähäni mindblown-tyyliin, ja sen jälkeen tehdä spontaani facepalm.

Onneksi meillä on jo mallia esimerkiksi USA:sta siitä miten hyvin tälläinen malli toimii käytännössä.

Vain rikkaimpien vanhempien lapsilla on mahdollisuus kunnolliseen opiskeluunpaikkaan, joten köyhyys periytyy suvuittain, ja saadaan luotua pysyvä, kasvava köyhien yhteiskuntaluokka. Meritokratian sijaan (jota nämä nuoret, kokemattomat kokoomuslaiset ilmeisesti tuntuvat ajavan takaa), luodaan järjestelmä, jossa toiset menestyvät omista kyvyistään huolimatta, ja toisille ei koskaan anneta siihen mahdollisuutta. Kun tämä vielä yhdistetään globalisoituvaan maailmaan, jossa yhä harvemmat suuryritykset jo hallitsevat kaikkea, ja pienyrittämällä mahdollisuuksia nousta kilpailuun mukaan edes pienyrityksen tasolla jää yhä harvemmille, luodaan tehokkaasti järjestelmä, jossa köyhät pysyvät köyhinä ja rikkaat rikkaina sukupolvi sukupolven jälkeen.

Jos ihannoimasi libertanismi päästettäisiin ilman suitsia valloilleen, rahan valta kasvaisi entisestään, ja yritysten valta olisi absoluuttista. Sokeankin täytyy tajuta ettei se ole hyväksi 95% ihmisistä. Kuten nämä oikealle kallistuvat usein jaksavat muistuttaa, yritysten ainoa tehtävä on tehdä voittoa. Eikä tarvitse olla suurikaan nero tajutakseen kenen etujen kustannuksella ja millä tavoilla tuo voitto tehdään: täysin häikäilemättömästi työntekijöiden, kuluttajien ja luonnon. Yrityksillä kun ei ole ole moraalia.

Onneksi olkoon, olet juuri keksinyt miten Suomessakin saadaan lisättyä köyhyyttä, kasvatettua tuloeroja entisestään, pilattua demokratian ja toki, annettua entistä enemmän yhteisestä potista niille, jotka eivät todellakaan enempää tarvitse pärjätäkseen varsin mukavasti.

Käyttäjän OlliKonola kuva
Olli Konola

Hienoa että ihmiset osaavat antaa oman mielipiteensä, mutta tämän mielipiteen omistajan luokittelen henk. koht. tasolla hulluksi. Jokainen ihminen ei suomessa ole samallainen kermaperse kuten sinä jolle äiti ja isi antaa rahaa niin paljon kuin haluat, joten onneksi meillä on hieno yhteiskunta joka tukee meidän opiskelua :) TOIVON että trollaat, koska muuten jutussa ei ole päätä eikä häntää. Jos sattuisi käymään tämmöinen asia että opintotuki lakkautettaisiin niin minun kaltaiset tavalliset köyhät opiskelijat eivät voisi opiskella, josta seuraa työttömyyttä ja työttömyydestä seuraa sitten lisää porukkaa sossunluukulle :) saisitte te porvarit sitten meitä elättää, mutta kun teitäkään ei ole niin paljoa suomessa verrattuna verotuksen määrään, että se ei kata yhteiskunnan sossutukien määrää. Mutta voitaisiinhan me tehä niinkin että nostetaan verotusta sitte teillä työssäkävijöillä :D Minusta ehdotuksesi on aikamoinen floppi... Mieluummin tehdään silleen, että nostetaan veroa ökyrikkailta ihmisiltä

Käyttäjän JarmoLeinonen kuva
Jarmo Leinonen

Muuta pois kotoa ja koita selvitä muutama kuukausi ilman vanhempiesi viikkorahoja. ..I.

Käyttäjän JanneSiira kuva
Janne Siira

plaa plaa plaa ootte te ihmiset tyhymiä. Pittää se elanto saaha. Terveisin Sossupummi

Käyttäjän OlliKonola kuva
Olli Konola

Ja sinäänsähän hauskaa, että tiedän että blogin omistaja näkee minun kommentit. Tuo että opiskelijat jotka ovat koulussa approx 8-12h päivässä joutuisivat vielä olemaan töissä viikonloput + muu vapaa-aika, että saisi ruokaa pöytään on aika hullua minusta. Jätkä ei ole tainnut vielä kokea itse tai kukaan sinun lähipiiristä ei ole kokenut "loppuunpalamista", sitä että teetät itselläsi vitusti hommia ja ei oikein mitään vastakaikua saa työlleen vasta kuin joskus eläkeiässä. Veikkaisin että suuri osa suomen opiskelijoista joutuisivat nauttimaan psyykkisiä lääkkeitä ihan vaan sen takia että jaksaisi elää elämää. Tuo sinun suunittelemasi (ei se tule kuitenkaan ikinä toteutumaan) kauhuskenario on ehkä enemmän suuniteltu porvareita ja robotteja varten. MUTTA asiasta toiseen... meikä tahtoo sitä samaa mitä sinä oot ottanu ku oot tämän kirjoittanu.

https://dl.dropboxusercontent.com/u/130430919/not_...

Käyttäjän TiiaSuvanto kuva
Tiia Suvanto

Mun piti oikeen wikipediasta kattoo ett mitä toi "tekniikan ylioppilas" tarkotaa ja vastaus oli tämänmoinen : "Tekniikan ylioppilas on diplomi-insinööriopiskelijasta käytetty nimitys. Se ei siis ole tutkinto." Mutta siis itse oon ollu kaks vuotta työttömänä jolloin sain n. 600 e/kk ja tällä hetkellä oon onneksi päässy opiskelemaan ja saan asumis-ja opintotukea n. 370e/kk, josta menee n. 200e vuokraan ja loput menee ruokaan ja koulun materiaalilaskuihin (opiskelen hopea alan artesaaniksi). Tuun kuukaudesta riippuen joko kohtalaisesti toimeen tai sitten syön makaroonia ja nuudeleita, koska vanhemmilla ei oo ylimäärästä rahaa. Joten olisi mukavaa tietää ett millä helvetillä meikäläinen eläis jos ei sais minkäänlaisia tukia? Edellisellä tutkinnollakaan kun ei saanu töitä (pintakäsittelijän pt). Jos tuet olisi lakkautettu jo sillon ku aloin hakemaan uudestaa kouluun, nii olisin kyllä jääny kotiin elämään työkkärin tuilla. Oma mielipide asiaan on siis se että opintotukia pitäisi nostaa ja tukea opiskelijoita jotta he saisivat ammatin, joka tulevaisuudessa hyödyttäisi yhteiskuntaa. Ja toisaalla leikata työttömyystukia, jotta ei kannustettaisi nuoria elämään yhteiskunnan varoilla.

Käyttäjän EveliinaPinksuKuhmonen kuva
Eveliina Kuhmonen

Tämän kirjoituksen julkaisija ei näemmä,ole itse saanut koskaan opintotukea tai -lainaa.
Kaikilla meillä opiskelijoilla ei ole vanhempia jotka voisivat auttaa opiskelijoita elämisen kanssa tai oppikirjojen hankkimisessa.
Joillekkin aloille opiskelijoiden täytyy hommata monella sadalla eurolla tarvikkeita ja millä ne maksettaisiin jos opintotukea ei olisi?
Pitäisikö siinä vaiheessa turvautua toimeentulotukeen joka edellyttää opintolainan ottamista?
Valtionvaroista ne kuitenkin loppu peleissä maksettaisiin.
Opintotuki saa opiskelijat pysymään koulussa silläkin verukkeella että jos poissaoloja on paljon, opintotuki katkaistaan ja laitetaan takaisin maksuun kelalle.
Eli jos opintotuki lakkautetaan, veikkaan että opiskelijat putoavat alle puoleen ja työttömyys prosentti nousee saman verran.
Eli onko tässä mitään järkeä loppupeleissä? Haluammeko että opiskelijat alkavat elämään sossun rahoilla ja ovat tekemättä mitään sen eteen?
Kysyn mä vaan!

Joonas himmanen

Okei... Mitä helvettiä nyt taas? Haluat siis että opiskelusta tulee rikkaiden etuoikeus? Mikäli opintotukea ei olisi ja yliopistoissa olisi lukukausimaksut, en voisi opiskella yliopistossa koska rahaa ei yksinkertaisesti olisi tarpeeksi ja opintojen ohella en kykenisi työskentelemään tarpeeksi. Yksinhuoltaja äidiltäni en saisi rahaa koska sitä ei muutenkaan ole kovinkaan paljoa. Joutuisin siis väkisin menemään lukion jälkeen (tai yläasteen mikäli haluat lukiostakin maksullisen) suoraan hanttihommiin loppuelämäkseni koska ei ole rahaa opiskella.
Taidat olla syntynyt hopealusikka suussa ja yrität esittää viisasta pitkillä teksteilläsi mutta et tuota muuta kuin pahennusta normaalin kansan edessä

Käyttäjän JariSuominen1 kuva
Jari Suominen

Tolvanen voi susksia kuuseen. Kaikilla ei ole kultalusikka sussa.

Käyttäjän TapaniVaahervaara kuva
Tapani Vaahervaara

Aleksi: Huumori on vaikea laji - se on joillakin geeneissä, ja toiset oppivat sen kokeilemalla. Pienillä muutoksilla ja ehkä joillakin sananmuunnoksilla ryyditettynä kirjoituksesi herättää varmasti ansaittua hilpeyttä opiskelijajärjestön pikkujouluissa.

Käyttäjän OikarinenSami kuva
Sami Oikarinen

bappa betala. turha köyhiä on kouluttaa. SARKASMIA.

Käyttäjän viljamikaskiluoto kuva
Viljami Kaskiluoto

Tuollaiset puheet halventaa Kokoomusta, sanon minä. Kirjoittajan ajatus siitä, että tämä nykyinen rahanjako tarvitsee uudistusta on kyllä osuva - nostan hattua, Tolvanen. Mutta keinosi ovat kyllä väärät: tukien poistaminen yhdistettynä yksityistämiseen (pahimmillaan vielä samanaikaisesti) loisi katastrofin. Tuskin on liioiteltua sanoa, että se tuhoaisi koko yhteiskuntamme, ja silloin ei olisi kivaa - ei kokoomuslaisilla eikä "sosialisteilla".
Muovaa tuota ajatusmaailmaasi maltillisempaan suuntaan, niin saatat saada seuraajiakin. Meillä on Suomessa ja muualla tarpeeksi näyttöä siitä että liberalismi ja negaatiiviset oikeudet (tai ihan mikä tahansa muu aate) äärimmilleen vietynä on sama asia kuin kusisi housuihin talvipakkasella: lämmittää minuutin ja vituttaa tunteja.

Käyttäjän jannesalonen kuva
Janne Salonen

Ei ihme että vihapuheet yleistyvät internetissä kun tällaisia mielipiteitä saa kuka tahansa kirjoittaa!

A: opintotuki on sitä varten, että KENELLÄ TAHANSA on mahdollisuus opiskella ilman pelkoa valtavasta velkaantumisesta. Tämä mahdollistaa LAAJEMMAN VALIKOIMAN josta yliopistot voivat pääsykokeen avulla noukkia parhaimmat opiskelijat penkeillensä. Yksinkertaisesti meillä on parempia opiskelijoita ja työelämän osaajia juuri ilmaisen opiskelun ja opintotuen ansiosta.

B: Päätoiminen työssäkäyminen opiskelun ohella PIDENTÄÄ VALMISTUMISAIKOJA, josta tulee verorahojen vähenemisen kautta lovi valtion kassaan.

C: Opiskelijat olisivat ilman opintotukea oikeutettuja toimeentulotukeen, joka on SUUREMPI KUIN OPINTOTUKI. Oletan tietenkin että sinulta ei ole tullut jo kirjoitusta otsikolla "Toimeentulotuki poistettava ja lapsityö pakolliseksi".

D: Tunne, että valtio on auttanut rakentamaan ympärilleni tutkinnon, yleissivistyksen ja hyvinvointia kaikille saa minut tuntemaan, että verorahat menevät järkevään käyttöön. Looginen päätelmä olisi, että ilman näitä verorahojen käyttö tuntuisi idioottien pelleilyltä isojen numeroiden kanssa, enkä haluaisi maksaa veroja. Välillisesti siis kasvattaisi harmaata taloutta.

E: Viittaat Yhdysvaltojen opintolainakriisiin, jossa opiskelijoilla on asuntolainojen kokoisia lainoja valmistuessaan, KOSKA SIELLÄ EI OLE OPINTOTUKEA, EIKÄ ILMAISTA KOULUTUSTA. Suomessa opintolainoissa ei ole ongelmaa.

F: "Opiskeluhan on opiskelijaa itseään hyödyttävä panostus tulevaisuuteen. Sitä voisi siis kuvailla henkistä pääomaa kehittäväksi ja lisääväksi sijoitukseksi tai investoinniksi. Kuten yritystoiminnassakin, investointi edellyttää uhrausta nykyhetkessä tapahtuvasta kulutuksen ja hyvinvoinnin lisäämisestä, jotta tulevaisuudessa olisi mahdollista saavuttaa suurempi kulutuksen ja hyvinvoinnin taso." MITÄ ITSE TEKISIT JOUKOLLE KOULUTTAMATTOMIA 18-30 VUOTIAITA? SE ON MYÖS VALTIOLLE SIJOITUS SUUREMPIEN VEROTULOJEN JA OSAAMISEN VIENNIN KAUTTA! Ainakin parempi sijoitus kuin Kokoomuksen Katajan sijoitukset velkamaihin velantakauksiin, joita on jo ainakin Saksa päättänyt osin antaa anteeksi. Ei sillä että liittyy aiheeseen.

G: Ajatuksesi siitä, että -turhat humanistiset opiskelupaikat karsiutuu pois jos niistä ei löydy vastineita työelämästä- on täysin läpimätä. Jos mietit niitä tavallisia 18-vuotiaita (eli ei niitä jotka pitävät pukua arkena ja kirjoittavat politiikkablogeja) lukion päättäneitä opiskelijoita, niin heillä on käsitys noin neljästä linkistä jotka ovat yliopiston ja työelämän välillä: lääkäri(lääkkis), juristi(oikkis), "pomo"(kauppakorkea) ja opettaja(laaja kirjo eri pääaineita). Haluat siis poistaa esimerkiksi kaikki DI-koulutukset yksin sen perusteella että lapset eivät halua opiskella sitä minkä kokee mielenkiintoisena, vaan jotain mistä he tietävät löytyvän varmasti työpaikka. Eikös juuri tiettyjen alojen mediaviehättävyys ole juuri verotuloja syövä tekijä, kun opiskeluelämään ei mennä ellei saa juuri sitä lääkkispaikkaa?

H: G-argumenttiin viitaten, silti erillinen ajatus; Mitä ajattelit tapahtuvan kun Suomessa opiskelevista nuorista 20% valmistuu lääkäreiksi, 25% asianajajiksi ja 15% opettajiksi? Opiskelupaikkoja säädöstellään tälläkin hetkellä juuri tarpeen, ei hakijoiden määrän perusteella.

Olen niin raivoissani tästä sinun kirjoittelusta että voisin kirjoittaa enemmän kuin aakkosto sallii, mutta jätän kommenttini H-kirjaimeen. Ihan vaikka sen vuoksi että tekisi mieli kutsua sinua eräällä sanalla joka alkaa H-kirjaimella (ei ole muuten "hassu").

Merja Heikka

Tuossa olisi vain se ongelma, että kun opiskelemaan kykenisi taloudellisesti vain ehkä noin 5 % kansasta, niin väkisinkin taso laskisi. Vähän sama asia kuin ruotsinkielisissä korkeakouluissa. Niissä on niin pieni otanta, että siitä on paha nyhjäistä. Mutta suhteilla mennään. Pienen kansan voimavara on koulutuksessa. Joku USA on hieman eri juttu, siellä riittää älyllistä populaa pienemmästäkin väestönosasta noukittuna.

Opiskeletko itse hampuraisia paistamalla kokopäiväisesti, vai miten rahoitat opiskelusi?

Käyttäjän TeppoHalonen kuva
Teppo Halonen

Millä opiskelut olisi tarkoitus rahoittaa? Lainalla? Entä jos käykin niin, että opiskelemasi alan työpaikat katoavat? Vaikka niitä olisi opiskelut aloittaessasi runsaasti tarjolla, se ei tarkoita, että niitä vielä muutaman vuoden kuluttua olisi. Millä laina maksetaan takaisin, jos opiskelija ei valmistuttuaan työllistyisikään?

Ja mahtaako Aleksi itse olla elänyt opintotuen varassa? ;)

Lopuksi mainittakoon, että itse en tälä hetkellä ole opiskelija,

Käyttäjän JenniLaurila kuva
Jenni Laurila

En usko, että korkeakoulujen yksityistäminen lakkauttaisi mainitsemasi "turhat alat", vaan pikemminkin päin vastoin. Luultavasti viittaat kulttuurialaan ja joihinkin humanistisiin tieteisiin.

Esimerkiksi taidetta opiskelemaan hakee suhteessa opiskelijapaikkojen määrään huikean paljon enemmän ihmisiä. Opiskelen itse muotoilua ja sisään pääsi omana aloittamisvuotenani 4,5% hakijoista. Korkeakoululle olisi taloudellisesti järkevää kouluttaa tästä ryhmästä kaikki maksukykyiset hakijat sen sijaan, että se näin rankalla kädellä karsisi heitä. Valtiosta riippumatonta koulua ei kiinnosta, mitä opiskelijoille tapahtuu valmistumisen jälkeen, sillä se ei saa heistä enää sen jälkeen taloudellista hyötyä. Mitä vetovoimaisempi ala, sen enemmän sinne kannattaa ottaa opiskelijoita, jotka maksavat tästä lystistä.

Markkinataloudella ja järkevyydellä ei ole mitään tekemistä keskenään vai millä selitätte kaikki ns. tarpeelliset ostokset kuten citymaasturit ja koriste-esineet?

Käyttäjän ArtoLtjnen kuva
Arto Lötjönen

Nyt ei ole Tolvasella ihan kaikki muumit laaksossa, sellasta skeidaa suoltaa tulemaan.

Käyttäjän Logoht kuva
Susanna Hyrkäs

Voi hyvänen aika mitä täälläkin saa lukea aina silloin tällöin.. Tuntuu että kirjoittaja ei ole elänyt ollenkaan kun tämmöisiä latelee. Uskoisin että Herra Tolvanen itsekin on ottanut aikoinaan opintotukea rahoittaakseen opiskelunsa.

Näin ihan itse kirjoitukseen viitaten, sama malli on köytössä tällä hetkellä Englannissa. Siellä saa kauniisti maksaa 9000 puntaa per vuosi opiskelustaan ja "tieteen" aloille annetaan enemmän hyödykkeitä kun taide aloille..

Ihmisillä hyvinvointiyhteiskunnassa tulisi olla ihan samanlaiset oikeudet kaikilla, oikeus opiskella ja tehdä työtä ja ehkä jopa valita mitä opiskelevat ja tekevät työkseen.

Se että yllämainitussa tekstissä ehdotetaan periaatteessa että rahoitusta opiskelulle ei tulisi valtion puolesta ollenkaan, jättäisi monet nuoret kotiin istumaan tai siivoojiksi. Jos Herra Tolvanen yrittäisi opiskella lakia tai lääketiedettä ehkä silloin hänkin ymmärtäisi että opiskleu itsessään on melkoisen rankkaa eikä työteko sen ohella aina onnistu..

Käyttäjän MaxBencin kuva
Max Bencin

Kultalusikka perseessä syntyminen on tie opiskelemiseen?

Kouta Kolmilukko

Olenko mä muistuttanut että tämä on aika veikeä trolli :=)

Janne Wennström

Herra Tolvasen mielipiteet edustavat erittäin hyvin peruskokoomuslaista mentaliteettiä, jossa on tarkoituksena rikkaiden rikastuttaminen ja köyhien köyhdyttäminen jo entisestään. Tosin hänen mielipiteessään ei tule mitään uutta esille, vaan hän jaarittelee ikivanhoja asioita, jotka on jo kauan sitten huonoksi havaittu. Lopettamalla opiskelijoiden tukeminen, valtio kusisi vastatuuleen. Opiskeluajat tulisivat pidentymään, sillä ei olisi varaa käydä kursseja, ostaa oppikirjoja ja elämä olisi pelkkää koulussa käyntiä ja ilta -ja viikonlopputöitä. Syödäkkin pitäisi jossain vaiheessa. Tulee burnout jo 25-vuoden iässä. Mitäs kun kaikille ei riitä sitä työtä tai kaikkien vanhemmat eivät ole mitään toimitusjohtajia. Vain rikkaan perheen itsekeskeinen ainutlapsi voi päätyä tällaisiin päätelmiin. Opintotuen lakkauttaminen lisäisi luokkajakoa. Mielestäni on hienoa, että köhästäkin perheestä voi opiskella lääkäriksi, lakimieheksi tai ihan miksi ikinä haluaakaan ja se ei tule olemaan rahasta kiinni. Tolvasen kaltaiset tolvanat pitäisi kierittää tervassa ja lähettää veroparatiisiin kaltaistensa joukkoon, jossa he voisivat lyödä viisaat päänsä yhteen ja suunnitella keskenään lisää tallaisia neronleimauksia. Mutta annetaan Tolvanalle anteeksi, sillä jos on elänyt koko elämänsä luolassa, ei voi tietää mitä sen ulkopuolella on.

Käyttäjän MikaKorvala kuva
Mika Korvala

Kun on syntynyt kultalusikka perseessä niin ajatusmaailma on erillainen.

Käyttäjän PekkaSavolainen kuva
Pekka Savolainen

Haarukka on ylellisyystuote ja sillä keekoilu pidentää aivan turhaan matalapalkka-alojen ja teekkarien safkataukoja, sormin sitä syötiin Suomessa ennenkin...ja jos ei muuta ollut, niin kynsiä.

Tonde-Masa Heikkola

Olet ilmeisesti perehtynyt libertaristisen koulukunnan perusteoksiin ja saatatpa olla lukenut muutaman pidemmällekin menevän kirjan. Kannattaisiko kuitenkin miettiä toisen kerran, ennen kuin lähtee soveltamaan (muiden ajatuksia täysin kopioiden) jotain yksioikoista periaatetta Suomen opintotukijärjestelmään, ennen kuin omaa laajaa ymmärrystä siitä miten homma toimii (ts. mistä seuraa ja mitä)? PS. Lisämuistutus: Kaikilla ihmisillä ei ole samat lähtökohdat.

Käyttäjän herrakeronen kuva
Jiri Keronen

Kirjoituksen olennainen virhe on perustaa päätelmät virheelliselle postulaatille, että "Työstä maksetaan palkaa, koska markkinoilla joku tai jotkut vapaasta tahdostaan arvostavat työn tuotoksia ja näin ollen ovat valmiit maksamaan niistä." ja tämän kautta opintotukea vastaan perustelusta. Virhe on päätellä moraalisesta, miten asioiden tulisi olla käytännössä.

Opinnoista ei makseta, koska se olisi "markkinamoraalisesti" työtä, vaan siksi, jotta ihmiset pystyisivät sivistämään itseään helpommin ja jotta heillä olisi suurempia insentiivejä opiskella. Kysymys on siitä, että yhteiskunta antaa sivistykselle itsessään arvoa sen sijaan, että arvoa annetaan vaan markkinoille ja sitä kautta sille, mikä nykyisen järjestelmän puitteissa on nykyjärjestelmälle hyödyllistä. Länsimaisessa jälkivalistuneessa yhteiskunnassa kuitenkin itse tietäminen on arvokasta. Ei ole siis väliä sillä, onko jokin markkinoiden kannalta hyödyllistä vai ei.

Tieteen tulee olla riippumatonta markkinoista, koska markkinaehtoisuus voi helposti vahingoittaa tiedettä ja sitä kautta ihmisen henkistä kehittymistä. Tieto voi olla esimerkiksi totta, mutta äärimmäisen vahingollista tietyille markkinatoimijoille. Mitä enemmän rahoituksesta on markkinoiden vastuulla, sitä vähemmän markkinatoimijoiden kannalta arkaluontoisia ja kyseenalaisia asioita tutkitaan ja sitä enemmän painetta on kysymyksenasttelujen ja tutkimuksien vääristelyksi ja muokkaamiseksi. Tieteen kannalta markkinatoimijoiden ongelmana on, että ne pyrkivät ajamaan omaa etuaan, mikä ei yksinkertaisesti sovi yhteen tieteen kanssa. Tieteen tarkoituksena nimittäin on saada tietää, mikä on totta riippumatta siitä, onko se hyödyllistä, haitallista vai täysin yhdentekevää tuottavuuden kannalta.

Markkinoilla tai vapaiden markkinoiden taloudellisilla hyödyillä ei yksinkertaisesti voi millään tasolla perustella tieteeseen liittyviä asioita, koska tiede toimii täysin eri kontekstissa ja pyrkii täysin eri asioihin. Tieteen tekemisen tapojen määrittely markkinoiden taloudellisella tehokkuudella on vastaava virhe kuin kuvitella, että singolla on hyvä metsästää kauriita. Kyllähän singolla sen kauriin saa hengiltä, mutta ei siitä syötävää tule. Samoin kyllähän taloudellisella tehokkuudella saa aikaiseksi keksintöjä, mutta se ei ole tieteen tavoite.

Niko Liekari

Minäpä luulen että on Aleksi Tolvasellakin jotakin tukea opiskeluidensa aikana ollut, esimerkiksi vanhempien paksut kukkarot tai nimenomaan opintotuki. Itse olen alkamassa opinnot Tampereella lukiossa, keskiarvo on 9.2 joten luultavasti se ei ole ongelma opiskeluissani. Olen vasta 15 vuotias ja näin ollen en saa opintotukea ja voi olla että joudun muuttamaan äitini luokse erääseen tuppukylään pohjoissuomeen jossa ei todella ole hyvää koulutuksen tasoa. Toivon, että opintotukea alettaisiin maksaa heti kun on saanut toisenasteen opiskelupaikan. Kyllä mielestäni pitäisi antaa nuorelle mahdollisuus opiskella opiskella,koska kyllä me tulemme tätä maailmaa johtamaan joku päivä. Eikö rahaa pitäisi kiristää esimerkiksi sieltä missä sitä on tai niiltä jotka vain makaa kotona sohvalla peukalo peräaukossa. Ja Aleksin ajatus siitä, että kouluttautuminen on itsekästä... No miksi itse olet opiskellut kauppatieteiden- ja tekniikan ylioppilaaksi? Miten olet Aleksi ajatellut, jos ei ole ollenkaan tukia opiskelijoille niin kuinka lahjakkaat "köyhät" ihmiset voi menestyä jos ei ole rahaa opiskella??? Minusta tuo ajatus kuulostaa aivan idiotismilta ja noin toimittaisiin suomen valtio "kuolisi" siinä pisteessä jolloin me ei koulutetut tulisimme päättämään. Toisaalta sehän on jo alkamassa yhä enemmän tyhmiä päätöksiä koko ajan...

Toimituksen poiminnat