*

Aleksi Tolvanen Nuori, kansainvälinen ja liberaali.

Sosialismi edustaa julmaa ja primitiivistä sosiaalidarwinismia

Meitä liberaaleja syytetään välillä sosiaalidarwinismista. Tämä on kuitenkin täysin virheellinen käsitys. Liberalismi ei liity sosiaalidarwinismiin mitenkään ja pidän sosiaalidarwinismia julmana ja primitiivisenä ajattelutapana. Seuraavaksi perustelen, että itse asiassa sosialismi, oli sitten kyse Suomen kaltaisesta sekataloudesta tai täysin kommunistisesta Pohjois-Koreasta, edustaa sosialististen piirteidensä osalta sosiaalidarvinismia.

 

Vapaaseen markkinatalouteen ja kapitalismiin nojaava yhteiskuntafilosofia on ajatusrakennelma siitä, että jokainen ihmiselämä on itsessään arvokas. Tälloin ihmisyksilö ei voi olla minkään valtiollisen suunnitelman pelinappula tai pakkovallan alainen väline kuten sosialismissa. Koska kapitalismissa jokainen ihmisyksilö on itsessään arvokas, on sellainen ajattelu, että ”heikot ja
vähäosaiset karsiutukoon pois” yms., vierasta kapitalistiselle yhteiskuntafilosofialle oikein ymmärrettynä.


Markkinoilla kilpailu on yhteistyötä. Jotta voi menestyä markkinataloudessa, pitää tuottaa sellaista tuotetta tai palvelua, jota jotkin muut ihmiset ovat valmiita ja halukkaita vapaaehtoisesti ostamaan. Vapaassa yhteiskunnassa oman edun tavoittelu siis perustuu siihen, että hyödyttää ja auttaa muita ihmisiä. Tällöin kilpailu on luonteeltaan kaikkia hyödyttävää ja kehittävää yhteistyötä
EIKÄ sitä, että heikot ja vähäosaiset karsiutuvat pois. Markkinataloudessa parhaaseen tulokseen päästään silloin, kun jokainen ihmisyksilö on omien kykyjensä ja mieltymystensä mukaisesti mukana tässä yhteistyössä. Kilpailu on tällöin sitä, että etsitään ja löydetään entistäkin parempia tapoja tehdä kaikkia hyödyttävää yhteistyötä muiden kanssa, mikä antaa etenkin vähäosaisille parhaat mahdollisuudet kehittyä ja nousta vähäosaisuudestaan.


Julkisella sektorillakin on kilpailua, mutta se ei ole rakentavaa yhteistyötä kuten markkinoilla. Julkisen sektorin ansaintalogiikka ei perustu siihen, että ihmiset vapaaehtoisesti rahoittavat sitä, kuten markkinoilla yritysten ansaintalogiikka. Verojen maksu perustuu pakkoon. Julkisella sektorilla oman edun tavoittelu ei siis perustu yhteistyön kautta hyödyn ja avun tarjoamiseen muille ihmisille, vaan häikäilemättömään oman edun tavoitteluun muiden kustannuksella. Jos etua voi saavuttaa valtion kautta, niin tämä on aina pois joiltain toisilta ihmisiltä. Tällainen julkiselle
sektorille ominainen kilpailun muoto on siis juurikin sellaista julmaa sosiaalidarvinismia, joka erottelee voittajat ja häviäjät. Tämä on tietenkin vastakohta markkinataloudelle, jossa kaikki
voittavat.


Lisäksi julkisella sektorilla on vastustamaton tendenssi toimia oman edun tavoittelun välineenä rikkaille ja vaikutusvaltaisille ihmisille, mikä tarkoittaa sitä, että riippumatta aikomuksista valtiolla on todellisuudessa aina taipumus toimia keskiluokan ja köyhien kustannuksella. Tämä johtuu siitä, että rikkaat ja vaikutusvaltaiset ihmiset ovat niitä, joilla on parhaat poliittiset yhteydet ja suurimmat voimavarat, jolloin heillä on myös ylivoimaisesti parhaat edellytykset lobata ja vaikuttaa valtion toimintaan siten, että se tuottaa heille edullista sääntelyä.


Tämän kaltaisella sekatalousjärjestelmällä ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä todellisen vapaan markkinatalouden kanssa, ja sitä olisi järkevämpää kutsua korporatismiksi. Tällaisessa korporatismissa lähinnä monien suuryritysten pärjääminen ei enää osittain perustu markkinakilpailussa menestymiseen vaan siihen, että valtion kautta lobataan esimerkiksi pienempien kilpailijoiden toimintaa vaikeuttavaa sääntelyä. Yritystuet puolestaan ovat korporatismissa menetelmä ohjata verorahoistusta firmoille ilman, että näiden tarvitsisi todella menestyä markkinoilla.


Korporatismi on siis sosialismia rikkaille, ja edustaa sosiaalidarwinismia. Korporatismin kitkemiseksi valtion rooli tulisikin rajata minimiin, koska tällöin sillä ei olisi valtuuksia ajaa pakkokeinoin minkään eturyhmän asiaa. Liberalismi tai libertarismi ei siis ole mikään rikkaiden tai minkään muunkaan ryhmän eturyhmäaate. Se on myös vastakohta sosialistisille ja sosiaalidarwinistisille ideologioille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän synti kuva
Sari Niemi

Julkisella puolella ei ole myöskään tarvetta pyrkiä taloudellisesti tehokkaampaan malliin tai laajempaan hinta-laatuun työnkuvassa, sillä mikäli rahaa säästyy liikaa, pienenee budjetti seuraavalle kaudelle. Julkispuolella ei siis kannata säästää rahaa liikaa, koska pienenpi budjetti voi johtaa tarpeettomien virkojen irtisanomiseen sekä koventaa yhden ihmisen työtaakkaa entisestään - jos tämä on juuri saanut oman taakkaansa uudistuksilla pienemmäksi.

Tämä on ongelma. Vastassa on kasvavat työttömyysluvut sekä mahdollinen työuupumus. Siksi rahaa otetaan, kun se annetaan. Ei yksittäisen valtion työntekijän syy, vaan järjestelmän.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Mahtavaa että otit tuon korporatismin ja yritystuet puheeksi. Kyseessä on yhteiskunnan syöpäkasvain. Moni nykyinen kokoomuslainen valittaa tahrasta lattialla, kun oma olohuone on tulessa. Suomeksi: Kritisoidaan esimerkiksi opintotukia, mutta samalla huudetaan että yritystukiaisia maksettava lisää ja Kreikka-tukiaiset ovat Suomen etu. Olen itse menettänyt uskoni Kokoomukseen, mutta näyttää siltä että puolueen linja voi muuttua aidosti liberaaliin suuntaan Kokoomusnuorten kautta.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

"Seuraavaksi perustelen, että itse asiassa sosialismi, oli sitten kyse Suomen kaltaisesta sekataloudesta tai täysin kommunistisesta Pohjois-Koreasta, edustaa sosialististen piirteidensä osalta sosiaalidarvinismia."

Pohjois-Korea ei ole nähnytkään kommunismia. Käytännössä kyseessä on rikkaan eliitin johtama absoluuttinen monarkia ja feodaalivaltio, eli tosiasiassa juuri sellainen maa, jollaisia Marx vastusti henkeen ja vereen.

"Vapaaseen markkinatalouteen ja kapitalismiin nojaava yhteiskuntafilosofia on ajatusrakennelma siitä, että jokainen ihmiselämä on itsessään arvokas. Tälloin ihmisyksilö ei voi olla minkään valtiollisen suunnitelman pelinappula tai pakkovallan alainen väline kuten sosialismissa."

Sosialismissa ihminen ei ole minkään pakkovallan alla vaan hänelle on tarvittaessa taattu riittävä yhteiskunnallinen turvaverkko, jotta pystyisi jatkamaan ihmisarvoista elämää ja mahdollisesti myös tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi. Ideologisesti värittyneitä mielipiteitä laukovat oikeistolaiset eivät ymmärrettävästi tietenkään edes halua yrittää ymmärtää tätä. Kapitalismi puolestaan on ytimessään nimenomaan riistoon perustuva järjestelmä, jossa kansalaiset ja työntekijät ovat täysin yritysjohtajien mielivallan alla, kun ei ole mitään instituutiota, joka aidosti pitäisi työntekijöiden puolta - kapitalismiin sellaiset instituutiot eivät sovi, koska kaiken pohjalla on voittojen tavoittelu ja se joka muuta väittää, huijaa itseään. Ihmisyksilöllä ei kapitalismissa ole muuta virkaa kuin olla avustamassa rikkaita näiden rikastumisessa. Yhdysvaltojen ghetot ja monikansallisten suuryhtiöiden harjoittama korruptio kehitysmaissa kertovat selkeää kieltään kapitalismin ja vapaan markkinatalouden "inhimillisyydestä" ja "yksilön arvostuksesta".

"Koska kapitalismissa jokainen ihmisyksilö on itsessään arvokas, on sellainen ajattelu, että ”heikot ja
vähäosaiset karsiutukoon pois” yms., vierasta kapitalistiselle yhteiskuntafilosofialle oikein ymmärrettynä."

Olet väärässä. Itse asiassa Suomenkin oikeistolaiset ajavat aktiivisesti sellaista politiikkaa, jonka seurauksena rikkaat rikastuvat entisestään ja köyhät köyhtyvät. Tämä on väistämätöntä seurausta siitä, kun tietyt oikeistolaiset tahot jatkuvasti yrittävät vakuutella, kuinka fantastista on olla monikansallisten suuryritysten orjana ja kuinka mahtavaa on se, että tavallisilla kansalaisilla ei ole mitään vaikutusvaltaa.

Lauri Lintula

"Sosialismissa ihminen ei ole minkään pakkovallan alla vaan hänelle on tarvittaessa taattu riittävä yhteiskunnallinen turvaverkko, jotta pystyisi jatkamaan ihmisarvoista elämää ja mahdollisesti myös tekemään jotain yhteiskunnan hyväksi."

Mutta eikö kyseisen turvaverkon asettaminen vaadi valtiolta sitä, että joku toinen asetetaan pakkovallan alle?

Wille Kuusinen

"Mutta eikö kyseisen turvaverkon asettaminen vaadi valtiolta sitä, että joku toinen asetetaan pakkovallan alle?"

Kyllä. Kyse on yksinkertaisesti arvoista: reaalipoliittisia puolueita (kokoomus, sdp, vihreät jne.) kannattavat "vasemmistolaiset" hyväksyvät rajoitetun pakkovallan käytön esimerkiksi verojen maksun pakollisuutena KOSKA se on edellytys turvaverkolle. Tarkoitus pyhittää keinot.

Sosiaaliberalismissa elää väkevä idea siitä, ettei äärilibertaari omistusoikeus ole vapaa "pakkovallasta", tai jos on - kyse on käsitteellisestä fabrikaatiosta:

Omaisuuden kasautuminen johtaa heidän mukaansa sellaisten rakenteiden muodostumiseen, jossa huonoon asemaan syntyvillä ei ole mahdollisuuskia ihmisarvoiseen elämään (case. valtiot ilman minkäänlaisia turvaverkkoja). Tämä luo valtahierarkioita sosiaalisen ja materiaalisen pääoman kasaantumisen muodossa, jotka ovat yheiskunnalle ja sen taloudelle vahingollisempia, kuin vaihtoehtoinen rajatun turvaverkon ylläpito.

The economist-lehti julkaisi aiheesta mielenkiintoisen artikkeli hiljattain otsikolla "True Progressivism - A new form of radical centrist politics is needed to tackle inequality without hurting economic growth".

Libertaarien haaste on teorian soveltaminen reaalimaailmaan; vapausfilosofia näyttää empiriassa toimivan odotetussa muodossa vain paperilla. Vallan kasaantumisen ongelma on yhteinen myös taloudellisille vapaammille yhteiskunnille. Pakkovallan ongelmasta ei päästä eroon laissez-faire-järjestelmässä. Valtasuhteet vain muuttavat muotoaan.

Matti Linnanvuori

Liberalismiin voidaan kyllä liittää Herbert Spencerin tyyppinen sosiaalidarwinismi eli yhteiskunnallinen kehitysoppi, joka analysoi yhteiskunnan kehitystä samalla tavalla kuin evoluutiobiologia lajin kehitystä. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin autoritaarinen sosialismi kuten sosiaalidemokratia tai kansallissosialismi. Liberalismi merkitsee spontaanin järjestyksen kannattamista, kun taas autoritaarinen sosialismi tai korporatismi merkitsee militaristisen järjestyksen kannattamista.

Ozzell Onasi

Jos nyt poistaisimme hyvinvointivaltion ekvaatiosta. Jäljelle jää siis yksilöt ja yritykset. Minimivaltio pitää huolta siitä että pientä lakikokoelmaa kunnioitetaan.

Kaikki yksityistetään. Ulkomaiset suuryritykset jakavat Suomen julkiset palvelut. Suuryritysten ei tarvitse enää lobbata valtiota, koska sillä ei ole valtaa. Sen sijaan ne sivuuttavat valtion ja menevät suoraan sinne minne haluavat. Raha määrää kaiken ja voitto pyritään maksimoimaan tehostuksella, eli työtaakan lisäämisellä sekä työntekijöiden määrän vähentämisellä niin paljon kuin mahdollista. Työnekijät voidaan irtisanoa välittömästi. Työttömille ei makseta tukia ja joutuvat mahdollisesti rikollisuuden kierteeseen. Libertaristiseen yhteiskuntaan sopimattomat yksilöt (vammaiset, mielenterveyshäiriöiset) karsiutuvat, koska elatustukia ja sairaalapalveluita ei kustanneta jos henkilöllä ei ole niihin varaa.

Koulutusta tarjotaan vastedes pelkästään varakkaille. Kansan sivistys laskee ja maahan muodostuu eliitti. Olemme palanneet koulutuksessa 1800-luvulle.

Kansan terveydestä ei enää pidetä huolta, ja varsinkin köyhien elinajanodote laskee. Suomen kansainvälisesti alhainen imeväiskuolleisuus nousee rajusti.

Jos nainen saa lapsen, hän joutuu tästedes jäämään kotiin sitä hoitamaan, jos hänellä ei ole varaa laittaa lastaan yksityiseen päiväkotiin. Vanhat sukupuoliroolit palaisivat hiljattain.

Nykyisessä globaalien megayhtiöiden maailmassa yritykset todennäköisesti saisivat valtiota enemmän valtaa ja saattaisivat lopulta korvata ne kokonaan. Täten perustettaisiin autoritaarisia, voittoa tavoittelevia diktaattorin johtamia yksityisvaltioita. Olemme palaneet absoluuttiseen monarkiaan.

Kiitos, Tolvanen.

Käyttäjän elmorautio kuva
Elmo Rautio

"Lapsilisät poistettava!"
"Opintotuki lakkautettava!
"Sosiaaliturva romutettava!"

...ja sinusta SOSIALISMI edustaa säälimätöntä sosiaalidarwinismia? :DD

Toimituksen poiminnat